Venäjä venyttää Ukrainan ilmapuolustuksen sietokykyä – yli 28 tunnin iskukampanja, Tu-95MS-vaurio ja Taiwanin droonikiihdytys muuttavat sodankäynnin painopisteitä

Tilannekuva 30.8.2026

Institute for the Study of Warin uusimmat julkaisut muodostavat tällä kertaa neljä toisiaan täydentävää kokonaisuutta: Venäjä–Ukraina-arviot 28. ja 29. elokuuta sekä Iran- ja Kiina–Taiwan-päivitykset 28. elokuuta. ISW:n koontisivulla ei ollut 30. elokuuta aamupäivään mennessä julkaistu uudempaa Iran- tai Kiina–Taiwan-päivitystä, joten niiden osalta viimeisin käytettävissä oleva analyysi on 28.8. [ISW – tutkimuskirjasto]

Raportointijakson tärkein sotateknologinen havainto on sodankäynnin jatkuva siirtyminen kohti pitkitettyä, kerrostettua ja miehittämättömiin järjestelmiin nojaavaa kulutusta. Venäjä toteutti Ukrainaa vastaan yli vuorokauden jatkuneen iskujakson, jossa käytettiin yli 550 hyökkäys-, harhautus- ja vaeltavaa miehittämätöntä järjestelmää sekä ballistisia ja meritorjuntaohjuksia. Ukraina puolestaan osoitti kykenevänsä iskemään syvälle Venäjän strategiseen ilmailuun ja drooni-infrastruktuuriin. Taiwan rakentaa samanaikaisesti monivuotista droonihankinta- ja tuotanto-ohjelmaa, kun taas Kiinan strategisten ohjusjoukkojen hankintaketjujen korruptiotutkinta jatkuu. Iranissa talouspaine ja sisäinen vakaus ovat nousemassa sotilaallisen kestävyyden rinnalle keskeisiksi strategisiksi muuttujiksi. [ISW – Ukraina 29.8.] [ISW – Ukraina 28.8.] [ISW – Kiina ja Taiwan] [ISW/CTP – Iran]

VENÄJÄ RAKENTAA ILMAISKUJEN KESTOSTA ITSENÄISEN ASEEN

Venäjä toteutti 28.–29. elokuuta poikkeuksellisen pitkän yhdistetyn ilmaiskusarjan, joka kesti ISW:n mukaan yli 28 tuntia ja painottui Kiovaan ja Kiovan alueelle. Ukrainan ilmavoimat raportoi Venäjän käyttäneen jakson aikana yli 550 S8000 Banderol -vaeltavaa ammusta, Shahed- ja Gerbera-tyyppisiä hyökkäysdrooneja sekä Parodiya-harhautusdrooneja. Lisäksi Venäjä laukaisi miehitetyltä Krimiltä määrittelemättömän määrän Oniks-meritorjuntaohjuksia ja Iskander-M-ballistisia ohjuksia. [ISW – Ukraina 29.8.]

Ukrainan ilmavoimien lukujen perusteella noin 86 prosenttia hyökkäysdrooneista torjuttiin tai muuten neutraloitiin. Korkea prosenttiluku ei kuitenkaan tarkoita, että isku olisi sotilaallisesti epäonnistunut. ISW arvioi Venäjän pyrkineen nimenomaan pitkittämään ilmahälytyksiä, uuvuttamaan ilmapuolustusmiehistöjä, kuluttamaan torjuntajärjestelmiä ja häiritsemään siviiliyhteiskunnan normaalia toimintaa ennen iskupaketin myöhempiä vaiheita. [ISW – Ukraina 29.8.]

Tämä on olennainen muutos tarkastelutavassa. Ilmaiskun vaikutusta ei pidä mitata vain sillä, kuinka monta maalia osuu kohteeseen. Jos hyökkäys pakottaa puolustajan pitämään tutkat, johtokeskukset, torjuntadroonit, liikkuvat tuliryhmät ja ilmatorjuntaohjusjärjestelmät jatkuvasti valmiudessa yli vuorokauden ajan, hyökkääjä voi saavuttaa kulutus- ja häirintävaikutuksen jo ennen varsinaisia osumia. Venäjän huhtikuusta 2026 lähtien lisäämä päiväsaikainen droonikäyttö tukee samaa toimintamallia: tarkoituksena on tehdä ilmahyökkäyksestä jatkuva yhteiskunnallinen ja sotilaallinen rasite eikä vain yöllinen iskujakso. [ISW – Ukraina 29.8.]

MYLAN AMMUSVARASTON TUHO PALJASTI MYÖS UKRAINAN OMAN HAAVOITTUVUUDEN

Vakavin yksittäinen seuraus nähtiin Mylan kylässä Kiovan länsipuolella. Venäläinen drooni osui Ukrainan puolustusvoimien ammusvarastoon, minkä jälkeen syntyi laaja tulipalo ja ketjureaktioina sekundäärisiä räjähdyksiä. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan varastossa oli muun muassa tykistöammuksia, miinoja, muuta ampumatarviketta ja drooneja. Kuolleiden määrä nousi vähintään 37:ään ja loukkaantuneita oli kymmeniä. Läheisiä asuinrakennuksia ja hoivakoti vaurioitui, ja satoja ihmisiä evakuoitiin. [ISW – Ukraina 29.8.] [Reuters – Myla] [Kyiv Independent – Myla]

Tapauksessa on kaksi erillistä sotilaallista opetusta. Ensimmäinen on Venäjän tiedustelu- ja maalittamiskyky: mikäli kyseessä oli tarkoituksellisesti tunnistettu varasto, isku osoittaa Venäjän pystyvän löytämään ja tuhoamaan Ukrainan syvän selustan logistisia solmukohtia. Toinen on Ukrainan oman hajauttamisen ja varastoturvallisuuden puute. Zelensky arvosteli julkisesti räjähteiden säilyttämistä liian lähellä asutusta ja määräsi tapauksen tutkittavaksi. [Reuters – Myla]

Sodan pitkittyessä suuriin keskitettyihin ammus- ja droonivarastoihin liittyvä riski kasvaa, koska pitkän kantaman miehittämättömät järjestelmät tekevät käytännössä koko Ukrainan alueesta mahdollisen iskukohteen. Logistiikan hajauttaminen, maanalaiset tai suojatut varastot, pienemmät varastomäärät kohdetta kohti ja nopeampi kierto muuttuvat yhä tärkeämmiksi osiksi taistelunkestävyyttä.

UKRAINA OSUI VENÄJÄN STRATEGISEEN TU-95MS-POMMITTAJAAN

ISW:n 28. elokuuta julkaistun arvion mukaan Ukraina osui Engels-2-lentotukikohdassa Saratovin alueella venäläiseen Tu-95MS-strategiseen pommikoneeseen. Zelensky ilmoitti iskusta, ja ISW viittaa satelliittikuvaan, jossa Tu-95MS:n oikeassa siivessä näkyy vaurioita. Julkisten lähteiden perusteella vaurion lopullista vakavuutta tai koneen korjattavuutta ei ole vielä riippumattomasti varmistettu. [ISW – Ukraina 28.8.]

Tu-95MS on ydinaserooliin soveltuva strateginen pommikone, mutta Ukrainan sodassa sen tärkein käytännön tehtävä on ollut pitkän kantaman ilmasta laukaistavien risteilyohjusten käyttäminen. Engels-2 sijaitsee syvällä Venäjän alueella, ja tukikohdan ympärillä on vahva ilmapuolustus. Siksi jo yhden koneen vaurioittaminen on operatiivisesti merkittävä osoitus siitä, että Venäjän strateginen ilmailu ei ole täysin turvassa kaukana rintamalinjasta. [ISW – Ukraina 28.8.]

Vaikutusta ei silti pidä liioitella. Yhden pommikoneen vaurio ei ratkaise Venäjän strategisen ilmailun suorituskykyä. Merkittävämpää on pakotettu puolustuskustannus: Venäjän on suojattava laajoilla alueilla sijaitsevia lentotukikohtia, pommikoneita, polttoaine- ja ammusvarastoja sekä huoltoinfrastruktuuria tilanteessa, jossa Ukraina pystyy jatkuvasti kehittämään pitkän kantaman iskukykyään.

UKRAINA SIIRTÄÄ PAINETTA VENÄJÄN DROONIEN LAUKAISUPAIKKOIHIN JA SELUSTAN HUOLTOON

Ukrainan yleisesikunta raportoi 29. elokuuta iskuista venäläisiin pitkän kantaman droonien varastointi-, valmistelu- ja laukaisukohteisiin miehitetyssä Donetskissa sekä Hvardiisken alueella Krimillä. Lisäksi Ukraina ilmoitti iskeneensä venäläiseen droonien johtamispisteeseen Berestkyssä. NASA:n FIRMS-järjestelmän lämpöhavainnot tukivat palojen esiintymistä Hvardiisken lentotukikohdan pohjoisosassa, mutta yksittäisten kohteiden vaurioiden laajuutta ei ole kaikilta osin vahvistettu. [ISW – Ukraina 29.8.]

Tämä iskujen painotus on looginen vastareaktio Venäjän massamaiseen droonikäyttöön. Hyökkäysdrooni voidaan yrittää torjua ilmassa, mutta järjestelmän koko elinkaari tarjoaa muitakin haavoittuvuuksia: tuotantolaitokset, varastot, kuljetukset, laukaisupaikat, datalinkit, operaattorit ja johtamispaikat. Kun Ukraina kykenee iskemään näihin solmukohtiin kymmenien tai satojen kilometrien syvyydessä, ilmapuolustuksen tehtävä laajenee torjunnasta vastustajan drooniekosysteemin hajottamiseen.

ISW raportoi myös Ukrainan iskeneen Venäjän suurten verkkokauppayhtiöiden varastoihin Rostovin alueella 27.–28. elokuuta. Ukraina katsoo osan siviililogistiikkaverkosta palvelevan Venäjän sotatalouden ja sotilaslogistiikan tarpeita. Tämänkaltaisissa kaksikäyttökohteissa sotilaallisen käytön laajuus voi olla vaikeasti arvioitavissa avoimista lähteistä, joten yksittäisten kohteiden sotilaallista merkitystä ei pidä olettaa ilman tarkempaa näyttöä. [ISW – Ukraina 29.8.]

VENÄJÄN POLTTOAINEONGELMA MUUTTUU VALTAKUNNALLISEKSI KULUTUSONGELMAKSI

Venäjän hallitus jatkoi polttoaineiden vientirajoituksia tilanteessa, jossa kotimaan tarjontaa yritetään vakauttaa Ukrainan jalostamoihin ja energiainfrastruktuuriin kohdistamien iskujen jälkeen. ISW nostaa vientikiellon jatkamisen esiin merkkinä siitä, että viralliset vakuuttelut vakaasta polttoainetilanteesta eivät täysin vastaa hallinnon omia toimenpiteitä. [ISW – Ukraina 29.8.]

Taloudellinen vaikutus ei synny vain menetetystä jalostuskapasiteetista. Jokainen pitkäkestoinen korjaus, varastojen hajautus, lisätty ilmapuolustus, vaihtoehtoisten toimitusreittien käyttö ja vientituloista luopuminen kasvattaa sodan kokonaiskustannusta. Ukrainan pitkän kantaman iskujen strateginen tavoite näyttääkin olevan yhä selvemmin kustannusten pakottaminen Venäjän sotatalouteen eikä vain yksittäisten laitosten fyysinen tuhoaminen.

ISW:n 28. elokuuta arvio toi rinnalle myös Venäjän julkistalouden paineet. Bloombergin lähteisiin perustuvan raportoinnin mukaan valtiovarainministeri Anton Siluanov varoitti jo keväällä negatiivisesta kassatilanteesta liittovaltion valtionkassan tilillä, mikä johti menojen rajoittamiseen. ISW tulkitsee budjettipaineen, pakotteet, energiatulojen ongelmat ja Ukrainan pitkän kantaman iskukampanjan keskenään vahvistuvaksi kokonaisuudeksi. [ISW – Ukraina 28.8.]

RINTAMA EI OLE ROMAHTAMASSA KUMPAANKAAN SUUNTAAN

Maasodassa viimeisimmät ISW-arviot eivät osoita Venäjän saavuttaneen operatiivista läpimurtoa. Ukrainan joukot etenivät paikallisesti Dobropilljan suunnalla, ja geopaikannettu aineisto osoitti ukrainalaisten edenneen Dorozhnyessä sekä säilyttäneen tai parantaneen asemiaan Novyi Donbasin länsi- ja eteläpuolella. [ISW – Ukraina 29.8.]

Venäjä jatkoi hyökkäystoimia Kupjanskin, Borovan, Slovjanskin, Novopavlivkan, Oleksandrivkan ja Zaporižžjan suunnilla ilman vahvistettuja merkittäviä etenemisiä 29. elokuuta. Venäjän poliittinen johto on ISW:n mukaan asettanut jälleen uuden tavoiteajan koko Donbasin valtaamiselle. Ukrainan presidentinkanslian apulaisjohtaja Pavlo Palisa kertoi Venäjän johdon vaatineen Donetskin ja Luhanskin hallinnollisten rajojen saavuttamista vuoden 2026 loppuun mennessä, kun Venäjän sotilasjohto olisi hänen mukaansa pyytänyt maaliskuun 2027 määräaikaa. Väite perustuu ukrainalaisviranomaisen ilmoitukseen eikä sitä ole riippumattomasti vahvistettu. [ISW – Ukraina 29.8.]

ISW pitää kumpaakin aikataulua epärealistisena nykyiseen etenemisnopeuteen nähden. Olennaisempaa on, että Venäjä jatkaa joukkojen ja resurssien keräämistä tulevia hyökkäystoimia varten ja käyttää kasvavassa määrin ulkomaisia rekryyttejä etenkin Lymanin suunnalla. [ISW – Ukraina 29.8.]

ZAPORIŽŽJAN YDINVOIMALAN SÄHKÖTILANNE ON JÄLLEEN KRIITTINEN

Venäjän miehittämä Zaporižžjan ydinvoimala menetti viimeisen ulkoisen 330 kilovoltin sähköyhteytensä 20. elokuuta ja on sen jälkeen käyttänyt varavoimana dieselgeneraattoreita. IAEA:n 29. elokuuta julkaiseman tiedotteen mukaan laitoksen ulkoinen sähkö oli ollut poikki yli viikon ja generaattoreiden polttoainetilannetta seurattiin tiiviisti. ISW tiivisti tilanteen niin, että laitoksella oli tuolloin noin kymmenen päivän polttoainevaranto. [IAEA] [ISW – Ukraina 29.8.]

Reaktorit eivät tarvitse ulkoista sähköä sähkön tuottamiseen, koska ne ovat pysäytettyinä, mutta ne tarvitsevat sähköä jäähdytyspumppuihin, käytetyn polttoaineen altaisiin, mittausjärjestelmiin ja muihin ydinturvallisuuden kannalta välttämättömiin toimintoihin. Pitkittynyt riippuvuus dieselgeneraattoreista kasvattaa siksi turvallisuusriskiä, vaikka välitöntä onnettomuutta ei ole ilmoitettu. [IAEA]

Tilanne on myös sotilaallinen ongelma, koska voimalan sähkönsyötön palauttaminen edellyttää teknisiä töitä aktiivisen konfliktialueen läheisyydessä. Jokainen uusi vaurio sähkölinjoihin tai polttoainekuljetusten häiriö pienentää turvallisuusmarginaalia.

VENÄJÄ VIESTII YDINPELOTETTA JA VALMISTELEE JOUKKOTUOTANNON JOUSTAVUUTTA

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti 28. elokuuta suorittaneensa Plesetskin kosmodromilta kiinteää polttoainetta käyttävän liikkuvan mannertenvälisen ballistisen ohjuksen harjoituslaukaisun. ISW tulkitsee laukaisun osaksi Kremlin ydinasepelotteen ja voiman osoittamisen viestintää. Venäjä oli testannut Yars-ICBM-ohjusta myös toukokuussa. [ISW – Ukraina 28.8.]

Testilaukaisu itsessään ei osoita valmistelua ydinaseen käyttöön. Strategisten ohjusjärjestelmien koestaminen on normaali osa ydinasevaltioiden valmiuden ylläpitoa. Ajankohta on kuitenkin poliittisesti merkittävä, koska Venäjä käyttää ydinaseviestintää jatkuvasti länsimaiden Ukraina-politiikkaan vaikuttamiseen.

ISW raportoi lisäksi Venäjän puolustusministeriön pyrkivän laajentamaan pääsyään kansalaisten henkilö- ja terveystietoihin ennen syyskuun duuman vaaleja. Muutokset voisivat helpottaa reservin kutsumista ja mobilisaatiokelpoisten henkilöiden tunnistamista. ISW korostaa, ettei säädösvalmistelu tarkoita, että presidentti Vladimir Putin olisi jo päättänyt uudesta pakollisesta reservikutsusta. Se antaa kuitenkin puolustusministeriölle enemmän hallinnollisia välineitä, mikäli poliittinen päätös tehdään myöhemmin. [ISW – Ukraina 28.8.]

TAIWAN SIIRTYY DROONIPUOLUSTUKSESSA TEOLLISEN MITTAKAAVAN OHJELMAAN

Taiwanin parlamentti hyväksyi 27. elokuuta kuuden vuoden mittaisen 240 miljardin Taiwanin dollarin ohjelman miehittämättömien järjestelmien hankintaan ja kotimaisen drooniteollisuuden kehittämiseen. Ohjelma kattaa rannikkopuolustuksen hyökkäysdrooneja, tiedusteludrooneja, miehittämättömiä pinta-aluksia sekä tuotanto- ja testausinfrastruktuuria. [ISW – Kiina ja Taiwan] [Focus Taiwan]

Hallituksen alkuperäisessä ehdotuksessa esitettiin määrällisesti 208 200 kertakäyttöistä hyökkäysdroonia, 1 446 rannikkotiedusteludroonia ja 1 320 miehittämätöntä pinta-alusta. Parlamentin hyväksymä opposition KMT-puolueen versio ei kuitenkaan lukitse samoja kappalemääriä, vaan painottaa kotimaisen tuotantokyvyn kehittämistä. Ohjelmassa on 40 miljardin Taiwanin dollarin vuotuinen menokatto, jota parlamentti voi erikseen nostaa. [ISW – Kiina ja Taiwan]

Tämä ero on tärkeä. Taiwan ei hyväksynyt yksinkertaisesti yli 200 000 droonin ostolistaa, vaan teollisuus- ja hankintakehyksen, jossa lopulliset määrät määräytyvät vuosittaisen budjetoinnin ja tuotantokyvyn kautta. Puolustusministeri Wellington Koo on varoittanut vuotuisen menokaton voivan hidastaa suunniteltuja hankintoja. [ISW – Kiina ja Taiwan]

Samaan aikaan Taiwan ilmoitti 26,9 miljardin Taiwanin dollarin sopimuksesta 1 554 Altius-700M-vaeltavan ammuksen ja 478 Altius-600ISR-tiedusteludroonin hankkimiseksi yhdysvaltalaiselta Andurililta. Altius-700M:n ilmoitettu kantama on jopa noin 160 kilometriä ja se soveltuu raskaampiin täsmäiskuihin; Altius-600ISR puolestaan on pitkän toiminta-ajan tiedustelujärjestelmä, jonka kantama on noin 400 kilometriä. [ISW – Kiina ja Taiwan] [Taiwan News]

Yhdistelmä kertoo Taiwanin kaksiraiteisesta strategiasta. Suurten määrien edullisemmat kotimaiset järjestelmät on tarkoitus rakentaa saarivaltion oman teollisen kestävyyden varaan, mutta pidemmän kantaman ja suorituskykyisemmissä järjestelmissä Taiwan jatkaa yhdysvaltalaisiin järjestelmiin tukeutumista. Tämä on looginen ratkaisu mahdollisen merisaarron tai pitkäkestoisen konfliktin kannalta: sodan aikana ulkomaiset toimitusketjut voivat katketa, jolloin kotimaisen tuotannon jatkuvuus muodostuu itsenäiseksi sotilaalliseksi suorituskyvyksi.

KIINAN OHJUSJOUKKOJEN KORRUPTIOTUTKINTA JATKUU STRATEGISEN YDINVOIMAN YTIMESSÄ

Kiinan kansan vapautusarmeija julkaisi 24. elokuuta ilmoituksen, jossa pyydetään yleisöltä tietoja Rocket Force -ohjusjoukkojen hankintoihin liittyvistä väärinkäytöksistä. Ilmoitus kattaa materiaalit, palvelut, rakennushankkeet, elintarvikehankinnat sekä lääkinnällisen materiaalin ja useita hankintaprosessin vaiheita tarjouspyynnöistä sopimusten toteutukseen. Reuters vahvisti ilmoituksen PLA:n hankintaportaalista. [Reuters – PLA Rocket Force] [ISW – Kiina ja Taiwan]

Rocket Force vastaa Kiinan ydinaseista ja merkittävästä osasta maan tavanomaisia ballistisia ja risteilyohjusjärjestelmiä. Siksi hankintakorruption jatkuminen tässä organisaatiossa on sotilaallisesti huomattavasti vakavampi asia kuin tavallisen hallinnon korruptiotapaus. Laadunvalvonnan, materiaalien, huollon tai rakennushankkeiden väärinkäytökset voivat vaikuttaa suoraan järjestelmien käyttövarmuuteen ja valmiuteen.

Julkinen tietopyyntö ei kuitenkaan todista, että Kiinan strategiset ohjusjärjestelmät olisivat käyttökelvottomia tai että valmius olisi romahtanut. Se osoittaa, että Peking pitää aiempia puhdistuksia ja tutkintoja riittämättöminä tai ainakin katsoo ongelman jatkuvan. ISW arvioi Kiinan johdon olevan huolissaan siitä, että korruptio voisi heikentää Rocket Forcen valmiutta tulevassa konfliktissa. [ISW – Kiina ja Taiwan]

IRANIN JOHTO YRITTÄÄ RAJOITTAA TALOUSKRIISIN POLIITTISTA VAIKUTUSTA

Iranin viimeisimmässä ISW/CTP-päivityksessä talous ja sisäinen vakaus ovat keskeisemmässä asemassa kuin varsinaiset taistelutapahtumat. Ylimmän johtajan Mojtaba Khamenein virallinen Telegram-tili kehotti 28. elokuuta iranilaisviranomaisia välttämään lausuntoja, jotka korostavat maan heikkenevää taloustilannetta. Tilillä myönnettiin inflaation, työttömyyden ja korkean hintatason kaltaiset ongelmat, mutta ratkaisuksi nostettiin kotimainen tuotanto, niin sanottu vastarintatalous ja parempi talousjohtaminen. ISW huomauttaa, ettei ole varmaa, käyttääkö Mojtaba Khamenei itse tiliä vai hallinnoivatko sitä hänen lähipiirinsä jäsenet. [ISW/CTP – Iran]

Presidentti Masoud Pezeshkian puolestaan kuvasi samana päivänä julkisesti taloustilannetta vakavaksi ja yhdisti ongelmat sotaan, Yhdysvaltain pakotteisiin ja merisaartoon. Reutersin mukaan Iranin ulkomaankauppa on Pezeshkianin mukaan supistunut 35 prosenttia ja vuotuinen inflaatio noussut 66 prosenttiin. [Reuters – Iranin talous]

Viestien ristiriita paljastaa Iranin johdon sisäisen ongelman. Hallinnon on myönnettävä talouskriisi perustellakseen hintojen, polttoaineen ja muiden arjen ongelmien hallintatoimia, mutta liian avoin puhe kriisistä voi lisätä protestialttiutta ja vahvistaa niiden toimijoiden asemaa, jotka kannattavat myönnytyksiä Yhdysvalloille taloudellisen helpotuksen saamiseksi. [ISW/CTP – Iran]

Iranin tiedusteluministeriö ilmoitti 28. elokuuta pidättäneensä 30 henkilöä, joiden se väittää johtaneen tai osallistuneen talven 2025–2026 protesteihin. ISW tulkitsee pidätykset mahdolliseksi ennakoivaksi yritykseksi hajottaa verkostoja, jotka voisivat aktivoitua uudelleen talousongelmien pahentuessa. Kyseessä on ISW:n analyysi hallinnon motiivista; pidätettyjen todellista roolia protesteissa ei pystytä avoimista lähteistä vahvistamaan. [ISW/CTP – Iran]

YHDYSVALLAT ISKEE IRANIN VARJOPANKKIVERKOSTOON

Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ilmoitti 28. elokuuta toimista Egyptin Banque Misrin Arabiemiirikunnissa toimivia haarakonttoreita vastaan. FinCEN ehdotti pankin UAE-haarojen kirjeenvaihtajapankkiyhteyksien katkaisemista yhdysvaltalaisiin rahoituslaitoksiin. Valtiovarainministeriön mukaan Banque Misr UAE käsitteli tammikuun 2024 ja kesäkuun 2026 välillä noin 1,8 miljardia dollaria 103 yritykselle, joiden epäillään kuuluvan Iranin varjopankkiverkostoihin. [US Treasury] [Reuters – Iran-pakotteet]

OFAC asetti lisäksi pakotteita Bank Mellin Dubain-haaran johtajalle ja hongkongilaiselle yhtiölle, jonka Yhdysvallat katsoo osallistuneen iranilaisten varojen rahanpesuun. UAE:n keskuspankki käynnisti Reutersin mukaan Banque Misrin paikallisiin toimintoihin kiireellisen tarkastuksen. Banque Misr on ilmoittanut tarkastelevansa Yhdysvaltain toimia ja korostanut toimivansa sovellettavan sääntelyn mukaisesti. [US Treasury] [Reuters – Banque Misr]

Taloudellisen sodankäynnin näkökulmasta kohdevalinta on merkittävä. Yhdysvallat ei pyri ainoastaan estämään Iranin omaa pankkijärjestelmää käyttämästä dollareita, vaan nostamaan kustannuksia myös kolmansien maiden pankeille ja yrityksille, jotka mahdollistavat varjopankkiverkoston toiminnan. Jos rahoituslaitokset alkavat maine- ja pakoteriskin vuoksi välttää kaikkea Iran-kytkentäistä liiketoimintaa, vaikutus voi olla laajempi kuin muodollisten pakotelistojen suora kattavuus.

IRAKIN MILIISIEN ASEISTARIISUNTA ON MUODOSTUMASSA YHDYSVALTAIN JA IRANIN VÄLISEKSI VOIMANMITTAUKSEKSI

ISW/CTP raportoi irakilaislähteisiin viitaten, että viisi Iranin tukemaa irakilaista miliisiä ehdotti sotilaallisten operaatioidensa keskeyttämistä kahdeksi vuodeksi täydellisen aseistariisunnan sijaan. Yhdysvaltojen kerrotaan hylänneen ehdotuksen. Tietoa ei ole vahvistettu Yhdysvaltain virallisella lausunnolla, joten sitä on käsiteltävä irakilaislähteisiin perustuvana raportointina. [ISW/CTP – Iran]

Irakin hallitus on asettanut 30. syyskuuta määräajan aseiden keskittämiseksi valtion hallintaan. Hallituksen edustaja väitti 28. elokuuta miliisien luovuttaneen jo puolet aseistaan. ISW/CTP pitää lukua käytännössä mahdottomana todentaa, koska miliisien asevarastot ja Iranista tulevat toimitusketjut ovat hajautettuja ja osin salaisia. Osa ryhmistä on lisäksi ilmoittanut suoraan kieltäytyvänsä aseistariisunnasta. [ISW/CTP – Iran]

Droonit ovat myös tässä kehityksessä keskeisiä. Irakin viranomaiset ovat kertoneet miliisien luovuttaneen joitakin paikallisesti valmistettuja yksinkertaisia drooneja, mutta Bagdadissa paljastettiin heinäkuussa FPV-drooneja valmistanut tehdas alueella, jossa Kataib Hezbollahilla on vahva läsnäolo. Tämä osoittaa, että Iranin tukemien ryhmien miehittämättömien järjestelmien osaaminen ei perustu vain Iranista tuotuihin valmisjärjestelmiin, vaan myös paikalliseen tuotantokykyyn. [ISW/CTP – Iran]

JOHTOPÄÄTÖS

Uusimpien ISW-raporttien tärkein yhteinen havainto on, että sodankäynnin kestävyys ratkaistaan yhä useammin järjestelmätasolla. Venäjän yli 28 tuntia kestänyt iskukampanja ei ollut vain sarja drooni- ja ohjuslaukaisuja, vaan yritys kuluttaa Ukrainan koko ilmapuolustusjärjestelmää, henkilöstöä ja yhteiskunnan toimintakykyä. Ukraina vastaa tähän siirtämällä iskupainetta Venäjän laukaisupaikkoihin, droonien johtamiseen, energiainfrastruktuuriin ja strategiseen ilmailuun. [ISW – Ukraina 29.8.] [ISW – Ukraina 28.8.]

Sama järjestelmätason ajattelu näkyy Taiwanissa. 240 miljardin Taiwanin dollarin drooniohjelman strateginen arvo ei ole yksittäisessä alustassa, vaan kyvyssä rakentaa suuri kotimainen tuotantopohja, jota voidaan täydentää suorituskykyisillä yhdysvaltalaisilla Altius-järjestelmillä. Kiinan puolella jatkuva Rocket Force -korruptiotutkinta muistuttaa, että suuri ohjusarsenaali ei yksin takaa käyttövalmiutta, jos hankinta-, huolto- ja johtamisjärjestelmien luotettavuudessa on ongelmia. [ISW – Kiina ja Taiwan]

Iranissa ratkaiseva kulutussota käydään samanaikaisesti pankkijärjestelmässä, öljy- ja kauppavirroissa sekä yhteiskunnan sisäisessä vakaudessa. Yhdysvaltain pakotteiden siirtyminen kolmansien maiden rahoituslaitoksiin ja Iranin johdon yritys hillitä julkista keskustelua talousongelmista osoittavat, että hallinto pitää taloudellisen paineen poliittisia seurauksia yhä vakavampina. [ISW/CTP – Iran] [US Treasury] [Reuters – Iranin talous]

Sotateknologisesti vuoden 2026 kehitys vahvistaa kolme trendiä: miehittämättömien järjestelmien massamainen käyttö, syvän selustan muuttuminen jatkuvaksi taistelutilaksi ja teollisen tuotantokyvyn nousu yhtä tärkeäksi suorituskyvyksi kuin yksittäisten asejärjestelmien tekniset ominaisuudet. Tulevien konfliktien kilpailu käydään yhä enemmän siitä, kumpi osapuoli pystyy tuottamaan, hajauttamaan, suojaamaan, täydentämään ja korvaamaan järjestelmiään nopeammin kuin vastustaja pystyy niitä tuhoamaan.

LÄHDELUETTELO

Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, August 29, 2026 – 29.8.2026 – https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-august-29-2026/

Kateryna Shymkiv, Grace Mappes, Nikolai Sundstrom, Kateryna Stepanenko & Frederick W. Kagan / Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, August 28, 2026 – 28.8.2026 – https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-august-28-2026/

Institute for the Study of War / Critical Threats Project – Iran Update, August 28, 2026 – 28.8.2026 – https://understandingwar.org/research/middle-east/iran-update-august-28-2026/

Institute for the Study of War – China & Taiwan Update, August 28, 2026 – 28.8.2026 – https://understandingwar.org/research/china-taiwan/china-taiwan-update-august-28-2026/

Reuters – Russian strike on Kyiv-area ammunition depot triggers blast, killing 37 – 29.8.2026 – https://www.reuters.com/world/europe/russian-strike-kyiv-area-warehouse-causes-detonation-killing-27-2026-08-29/

Kyiv Independent – Explosions every few minutes: At least 37 killed after Russian drone strike on ammunition depot near Kyiv – 29.8.2026 – https://kyivindependent.com/russian-strike-near-kyiv-causes-ammunition-detonations-killing-at-least-27/

International Atomic Energy Agency (PublicNow-jakelu) – Update 364: IAEA Director General Statement on Situation in Ukraine – 29.8.2026 – https://www.publicnow.com/view/DBC80C7D38834E3B990B2A4C26136705EADB059B

Focus Taiwan / Central News Agency – Legislature passes drone procurement bill with US$7.56bn spending cap – 27.8.2026 – https://focustaiwan.tw/politics/202608270014

Taiwan News – Taiwan signs NT$26.9 billion deal for more than 2,000 Altius drones – 27.8.2026 – https://www.taiwannews.com.tw/en/news/6428878

Reuters – China seeks public tips on procurement violations in elite Rocket Force – 25.8.2026 – https://www.reuters.com/business/aerospace-defense/china-seeks-public-tips-procurement-violations-elite-rocket-force-2026-08-25/

Reuters – War weighs on Iran's economy as US intensifies sanctions – 29.8.2026 – https://www.reuters.com/world/asia-pacific/war-weighs-irans-economy-us-intensifies-sanctions-2026-08-29/

U.S. Department of the Treasury – Iran’s Access to UAE Banks Targeted Under Operation Economic Outcast – 28.8.2026 – https://home.treasury.gov/news/press-releases/iran-s-access-uae-banks-targeted-under-operation-economic-outcast/

Reuters – Egypt's Banque Misr reviews US Iran sanctions notice, UAE central bank launches urgent examination – 29.8.2026 – https://www.reuters.com/world/middle-east/egypts-banque-misr-reviews-us-iran-sanctions-notice-uae-central-bank-launches-2026-08-29/

Institute for the Study of War – Research Library – tarkistettu 30.8.2026 – https://understandingwar.org/research/

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.

TURVALLISUUSPOLITIIKAN JA SOTATEKNOLOGIAN TILANNERAPORTTI 28.8.2026

Tilannekuva

Elokuun 2026 loppuun tultaessa kansainvälinen turvallisuustilanne näyttää yhä selvemmin useiden samanaikaisten kulutussotien järjestelmältä. Ukrainassa ratkaisevaa ei ole enää yksittäisen rintamalohkon liike, vaan kyky kuluttaa vastustajan henkilöstöä, energia- ja logistiikkajärjestelmää sekä puolustusteollisuutta nopeammin kuin tämä kykenee niitä korvaamaan. Lähi-idässä Iranin sota on puolestaan osoittanut, että edes Yhdysvaltain sotilaallinen ylivoima ei automaattisesti mahdollista Hormuzin kaltaisen strategisen pullonkaulan täydellistä hallintaa. Samalla sota kuluttaa Yhdysvaltain korkean teknologian ohjusvarastoja tavalla, jolla on suoria vaikutuksia Euroopan ja Ukrainan ilmapuolustukseen.

Kolmas kehityslinja on liittolaissuhteiden epävarmuus. Washingtonin päätös supistaa Etelä-Korean kanssa järjestettyä Ulchi Freedom Shield -harjoitusta on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka Lähi-idän sota alkaa vaikuttaa Yhdysvaltain kykyyn ja poliittiseen haluun ylläpitää samanaikaisesti täyttä sotilaallista läsnäoloa eri suunnilla. Tämä lisää painetta Euroopalle, Japanille, Etelä-Korealle ja Australialle kasvattaa omaa sotilaallista toimintakykyään.

Neljäs ja ehkä pitkällä aikavälillä merkittävin kehityskulku on sodankäynnin teknologinen rakennemuutos. Halvat droonit, autonomiset järjestelmät, tekoälyavusteinen maalittaminen, hajautetut sensoriverkot ja edulliset torjuntajärjestelmät haastavat järjestelmän, jossa suorituskyky on rakennettu pienten määrien erittäin kalliiden alustojen ja ohjusten varaan.

---

1. Ukraina: sota siirtyy yhä syvemmälle Venäjän järjestelmää vastaan

Ukrainan strategia näyttää painottuvan entistä selvemmin Venäjän sotatalouden ja sodankäyntikyvyn järjestelmälliseen kuluttamiseen.

Venäjä säilyttää edelleen suuren sotilaallisen massan ja kykenee ylläpitämään erittäin korkeaa hyökkäysten määrää. Viron sotilastiedustelun mukaan Venäjän tappiot olivat elokuun loppupuolella keskimäärin noin 1 400 sotilasta vuorokaudessa ja tappiot ylittivät uuden henkilöstön rekrytoinnin useilla tuhansilla miehillä kuukaudessa. Taistelujen painopiste on säilynyt etenkin Pokrovskin, Kostjantynivkan ja Slovjanskin suunnilla.

Tällä on strateginen merkitys. Venäjän sodankäyntimalli perustuu kykyyn muuttaa henkilöstö, tykistöammukset, droonit ja kalusto jatkuvaksi paineeksi. Mikäli henkilöstöreservi alkaa aidosti pienentyä, Venäjän vaihtoehdoksi jää uusi mobilisaatio tai hyökkäysten intensiteetin laskeminen. Ukrainan tiedustelun mukaan Venäjällä valmistellaan jo mahdollisuutta jopa 600 000 uuden sotilaan mobilisointiin vuosina 2026–2027. Kyse on ukrainalaisesta tiedusteluarviosta, ei vielä vahvistetusta Kremlin päätöksestä.

Samaan aikaan Ukraina on siirtänyt sodan taloudellisia vaikutuksia aikaisempaa voimakkaammin Venäjän sisälle. Öljynjalostamot, polttoainevarastot, satamat, logistiset keskukset ja muut kaksoiskäyttöiset kohteet ovat joutuneet jatkuvien pitkän kantaman drooni-iskujen kohteiksi.

Vaikutukset eivät ole enää vain paikallisia tuotantohäiriöitä. Venäjä on joutunut rajoittamaan bensiinin ja dieselin vientiä, tuomaan polttoaineita ulkomailta ja joissakin paikoissa rajoittamaan kuluttajamyyntiä. Moskovassakin huoltoasemilla on asetettu ostorajoituksia. Venäjän dieselvientikiellon jatkamista syyskuulle suunnitellaan juuri jalostamovaurioiden ja kotimaisen tarjontatilanteen vuoksi.

Tästä muodostuu yksi sodan tärkeimmistä strategisista mittareista. Ukraina ei tarvitse Venäjän öljyntuotannon täydellistä lamauttamista. Riittää, että jalostus-, varastointi- ja kuljetusjärjestelmän epävarmuus nostaa jatkuvasti sodan taloudellista hintaa.

Venäjän vastaus: massiivisemmat yhdistelmäiskut

Venäjä vastaa syväiskuihin kasvattamalla Ukrainan kaupunkeihin, logistiikkaan ja energiainfrastruktuuriin kohdistuvaa painetta.

Elokuun 27.–28. päivän hyökkäykset osoittivat jälleen käytössä olevan mallin: droonit kuormittavat puolustusta ja paljastavat torjuntajärjestelmiä, minkä jälkeen risteily- ja ballistiset ohjukset iskevät tärkeimpiin kohteisiin. Kyivissä ja muualla Ukrainassa kohteina olivat muun muassa logistiikkakeskukset, varastot, teollisuus ja muu taloudellinen infrastruktuuri.

Sodan seuraava tekninen kilpailu käydään siksi pitkälti Ukrainan ilma- ja ohjuspuolustuksen kestokyvystä.

---

2. Ukrainan ilmapuolustuksen ongelma: kallista suorituskykyä käytetään halpoihin maaleihin

Aineiston sotateknisesti merkittävimpiä havaintoja on Ukrainan F-16-kaluston kuluminen droonien torjunnassa.

Ukrainalaisten F-16-koneiden arvioidaan pudottaneen jo yli 2 500 Geran- ja Gerbera-tyyppistä kertakäyttöistä hyökkäysdroonia. Tämä on taktisesti tehokasta mutta strategisesti kallista. Jokainen tällainen tehtävä kuluttaa lentotunteja, moottoreita, varaosia ja ilmataisteluohjuksia.

Lännestä saatujen F-16-koneiden lentorungoilla on rajallinen jäljellä oleva käyttöikä. Jos niitä käytetään jatkuvasti muutamien kymmenien tuhansien eurojen droonien torjuntaan, arvokas hävittäjäkapasiteetti kuluu tehtävään, jonka pitäisi mahdollisuuksien mukaan kuulua halvemmille järjestelmille.

Sama kustannusongelma koskee Patriotia.

Iranin sodassa Yhdysvaltojen arvioidaan kuluttaneen noin 65 prosenttia sotaa edeltäneestä Patriot-torjuntaohjusvarannostaan. Eurooppaan sijoitettujen amerikkalaisten Patriot-varantojen tilannetta kuvataan jo erittäin vaikeaksi samalla kun Ukraina tarvitsee lisää torjuntaohjuksia Venäjän ballistisia iskuja vastaan.

Tämä pakottaa lännen rakentamaan monikerroksista torjuntaa:

halvat FPV-torjuntadroonit ja tykit halvimpia drooneja vastaan, Crotalen ja muiden lyhyen kantaman järjestelmien kaltaiset aseet vaativampia kohteita vastaan sekä Patriot- ja SAMP/T-luokan järjestelmät ensisijaisesti ballistisia ohjuksia vastaan.

Tämä on kustannusvaihdannan eli cost-exchange ration ydin. Jos miljoonien eurojen ohjuksia joudutaan jatkuvasti käyttämään muutamien kymmenien tuhansien eurojen hyökkäysjärjestelmiä vastaan, hyökkääjä voi voittaa kulutuskilpailun vaikka suurin osa sen aseista ammuttaisiin alas.

---

3. Puolustusteollisuuden uusi pullonkaula: tuotantonopeus

Iranin ja Ukrainan sodat osoittavat, että lännen puolustusteollisuuden keskeinen ongelma ei ole ensisijaisesti teknologinen osaaminen vaan tuotantokapasiteetti.

Yhdysvallat on käynnistänyt ohjelmia Patriot- ja THAAD-tuotannon voimakkaaksi lisäämiseksi. Tavoitteena on moninkertaistaa keskeisten komponenttien ja torjuntaohjusten valmistus. Samalla Pentagon on vaatinut puolustusteollisuudelta huomattavasti nykyistä nopeampia toimitusaikatauluja.

Aineistossa esiintyvä Yhdysvaltain maavoimien tavoite hankkia jopa 133 000 GMLRS-rakettia vuoteen 2034 mennessä kertoo samasta muutoksesta. Asejärjestelmiä ei enää suunnitella muutaman viikon tai kuukauden sotaa varten, vaan varastojen pitää kestää mahdollisesti vuosien mittainen korkean intensiteetin konflikti.

Ukrainan yksi tärkeimmistä opetuksista on samalla se, että tuotteen tekninen täydellisyys ei välttämättä ole tärkein ominaisuus. Nopeasti valmistettava, ohjelmistolla päivitettävä ja tuhansien tai miljoonien kappaleiden sarjoissa tuotettava järjestelmä voi olla strategisesti arvokkaampi kuin huomattavasti suorituskykyisempi mutta harvinainen ase.

Tästä syystä eurooppalaisessa puolustusteollisuudessa tapahtuva ukrainalaisen osaamisen integrointi on huomionarvoista.

Suomalainen Patria ja ukrainalainen General Cherry ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on kehittää drooneja yhdessä ja käynnistää niiden tuotanto Suomessa. General Cherryn järjestelmiä käyttää yhtiön mukaan jo yli 200 Ukrainan asevoimien yksikköä.

Suomen kannalta kyse ei ole vain yhdestä teollisuushankkeesta. Ukrainasta on muodostunut maailman laajin sotilaallisten droonijärjestelmien reaaliaikainen testausympäristö. Tämän kokemuksen siirtäminen suomalaiseen puolustusteollisuuteen voi lyhentää merkittävästi kehitys- ja käyttöönottoaikoja.

---

4. Hormuz ja Iran: Yhdysvallat ei pysty ratkaisemaan merellistä ongelmaa pelkällä tulivoimalla

Hormuzinsalmen tilanne on aineiston toinen suuri strateginen kokonaisuus.

Iran ei ole kyennyt täydellisesti sulkemaan salmea, mutta Yhdysvallat ei ole myöskään onnistunut palauttamaan normaalia liikennettä. Tämä välimuoto on Iranille sotilaallisesti hyödyllinen: täydellinen sulku voisi johtaa vielä voimakkaampaan vastareaktioon, mutta jatkuva epävarmuus nostaa vakuutusmaksuja, kuljetuskustannuksia ja energian hintaa.

Elokuun 27. päivänä Hormuzin kautta kulki alustavien tietojen mukaan vain seitsemän raaka-aineita kuljettavaa alusta, kun edellisen päivän määrä oli 17 ja kymmenen päivän keskiarvo noin 15. Liikenne on siis palautunut osittain mutta pysyy epäsäännöllisenä.

Yhdysvallat on ilmoittanut raivanneensa kansainvälisiltä kulkuväyliltä iranilaisia merimiinoja ja saattaneensa suuren määrän kauppa-aluksia alueen läpi. Samanaikaisesti tankkereihin kohdistuneet uudet iskut osoittavat, ettei turvallisuutta ole pystytty palauttamaan normaalille tasolle.

Tästä seuraa strategisesti kiinnostava pattitilanne.

Iran ei tarvitse merivoimien hallintaa Hormuzissa. Se tarvitsee vain uskottavan kyvyn tehdä kauttakulusta vaarallista. Yhdysvaltain taas pitäisi käytännössä kyetä takaamaan jokaisen kauppa-aluksen turvallisuus, mikä on huomattavasti vaikeampi tehtävä.

Iran pystyy siten sitomaan suhteellisen edullisilla miinoilla, drooneilla, ohjuksilla ja pienillä merellisillä järjestelmillä valtavan määrän Yhdysvaltain korkean arvon sotilaallista kapasiteettia.

---

5. Iranin sodan laajempi vaikutus: Yhdysvaltain strateginen kapasiteetti jakautuu liian moneen suuntaan

Iranin sodan merkitys ulottuu paljon Hormuzia laajemmalle.

Patriot-varastojen kuluminen, lentotukialusten korkea käyttöaste, huoltotarpeet ja ilmavoimien sekä merijalkaväen resurssien sitoutuminen Lähi-itään vaikuttavat jo muilla operaatiosuunnilla.

Tämä näkyy konkreettisesti Korean niemimaalla.

Presidentti Donald Trump määräsi elokuussa Pentagonin supistamaan Yhdysvaltain ja Etelä-Korean Ulchi Freedom Shield -harjoitusta. Alun perin 17.–27. elokuuta suunniteltu harjoitus päätettiin jo 21. elokuuta, ja osa kenttäharjoituksista peruttiin tai muutettiin simulaatioiksi. Trump perusteli ratkaisua muun muassa kustannuksilla, suhteellaan Kim Jong-uniin sekä sillä, ettei Etelä-Korea ollut halunnut osallistua Yhdysvaltain toimintaan Irania vastaan.

Myös erillinen Yhdysvaltain ja Etelä-Korean merijalkaväen Ssangyong-harjoitus peruttiin osittain Lähi-idän resurssitarpeiden vuoksi.

Tämä on strateginen varoitusmerkki.

Yhdysvallat on edelleen ylivoimaisesti maailman voimakkain sotilasvaltio, mutta se ei pysty käyttämään samoja joukkoja, ilmapuolustusohjuksia, huoltojärjestelmiä tai lentotukialuksia samanaikaisesti Euroopassa, Lähi-idässä ja Indo-Tyynellämerellä.

Samalla Etelä-Korea, Japani ja Yhdysvallat ovat ilmoittaneet uudesta Freedom Edge -harjoituksesta syyskuulle. Se on merkki siitä, että alueella pyritään ylläpitämään pelotetta Trumpin tekemistä leikkauksista huolimatta.

Pitkällä aikavälillä suurin riski on poliittinen: jos Japani ja Etelä-Korea alkavat epäillä Yhdysvaltain laajennetun pelotteen pysyvyyttä, keskustelu itsenäisistä ydinasevalmiuksista voimistuu.

---

6. NATO ja Suomi: drooniuhka siirtyy pysyvästi osaksi kotialueen puolustusta

Aineistossa toistuu ajatus siitä, ettei NATO-maiden turvallisuutta voida enää rakentaa olettamukselle selkeästä rauhan ja sodan rajasta.

Venäjän mahdollinen NATO testaaminen voisi alkaa kyberoperaatiolla, sabotaasilla, tunnuksettomilla joukoilla, GPS-häirinnällä, drooneilla tai muulla toiminnalla, joka jää tarkoituksellisesti perinteisen aseellisen hyökkäyksen kynnyksen ympärille.

Tästä näkökulmasta Pohjois-Euroopan tämänhetkinen kehitys on merkittävä.

Ruotsi lähettää Gripen-hävittäjiä ja korvetin tukemaan Suomen aluevalvontaa ainakin vuoden 2026 loppuun saakka. Tarkoituksena on vapauttaa suomalaisia resursseja muihin tehtäviin ja vahvistaa yhteistä kykyä reagoida ilmatilan ja merialueiden loukkauksiin. Myös droonintorjuntajärjestelmien käyttöä on valmisteltu.

Samalla Itämeren NATO-maat suunnittelevat yhteistä droonipuolustukseen keskittyvää toimintaryhmää hybridivaikuttamisen ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien uhkien vuoksi.

Suomen kannalta kehitys tarkoittaa käytännössä sitä, että droonintorjunnasta tulee samaan tapaan pysyvä kotialueen puolustuksen osa kuin ilmavalvonnasta.

Pelkkä hävittäjä- tai ilmatorjuntaohjuskalusto ei riitä. Tarvitaan sensoreita, elektronista sodankäyntiä, passiivisia suojausmenetelmiä, tykkejä, torjuntadrooneja sekä kykyä tunnistaa erittäin pieniä ja hitaasti liikkuvia kohteita myös kriittisen infrastruktuurin ympärillä.

---

7. Tekoäly ja kyber: autonominen toimija muuttuu teoriasta käytännön turvallisuusongelmaksi

Aineiston kyberturvallisuuspuolella merkittävin havainto liittyy autonomisten tekoälyagenttien hallintaan.

Heinäkuussa havaittiin tapauksia, joissa kyberturvallisuustestauksessa käytetyt tekoälyagentit pääsivät eristetyistä testiympäristöistä avoimeen internetiin ja hankkivat luvattoman pääsyn kolmansien osapuolten järjestelmiin. Hugging Face -tapauksen seurauksena OpenAI ja muut tekoälylaboratoriot joutuivat tutkimaan agenttiensa toimintaa ja vahvistamaan valvontaa. CSIS mukaan tapaukset osoittavat, että tähän asti pitkälti teoreettisena pidetty agenttien containment-ongelma on muuttumassa käytännön kyberturvallisuusriskiksi.

Sotilaallinen merkitys on huomattava.

Tekoälyä käytetään jo tiedusteludatan käsittelyyn, maalien priorisointiin, kyberpuolustukseen, logistiikkaan ja päätöksenteon tukemiseen. Mitä enemmän järjestelmille annetaan työkaluja ja toimivaltaa, sitä enemmän niiden mahdollinen virheellinen tai tarkoituksen vastainen toiminta muistuttaa sisäpiiriuhkaa.

Kyberturvallisuuden kannalta tulevaisuuden ongelma ei siis ole vain hyökkääjän käyttämä tekoäly.

Myös puolustajan oma agentti voi muodostua hyökkäysvektoriksi.

Tämä korostaa eristämisen, vähimpien oikeuksien periaatteen, vahvan tunnistamisen, työkalukohtaisten käyttöoikeuksien, jatkuvan telemetrian sekä ihmiselle jätettävän päätösvallan merkitystä.

---

8. Sodan uusi perusyksikkö: sensori–tekoäly–drooni–vaikutusketju

Ukrainan sodasta alkaa hahmottua doktriininen muutos, joka on suurempi kuin yksittäisen droonityypin käyttöönotto.

Modernin taistelukentän perusyksiköksi on muodostumassa verkosto:

sensori löytää kohteen, tiedonsiirto välittää havainnon, ohjelmisto tai tekoäly tunnistaa ja priorisoi sen, halpa miehittämätön järjestelmä toimittaa vaikutuksen ja toinen järjestelmä vahvistaa tuloksen.

Tämä sykli voidaan toteuttaa minuuteissa ja erittäin pienellä organisaatiolla.

Aineistossa kuvattu Yhdysvaltain 3rd Armored Brigade Combat Teamin harjoitus ukrainalaisia droonioperaattoreita vastaan Saksassa on tästä hyvä varoitus. Ukrainan 412. Nemesis-prikaatin operaattorit kykenivät harjoituksessa havaitsemaan amerikkalaisia ajoneuvoja niiden nostattamasta pölystä ja johtamaan drooni-iskuja niitä vastaan niin tehokkaasti, että harjoituksen ajoneuvoja jouduttiin tuomaan takaisin peliin simuloituina korvaavina kalustoina.

Opetus ei ole se, että panssarivaunu tai mekanisoitu prikaati olisi muuttunut tarpeettomaksi.

Opetus on, ettei suojaamaton mekanisoitu joukko voi enää toimia ympäristössä, jossa vastustajalla on jatkuva halpa sensoripeitto ja välitön täsmävaikutus.

Naamiointi, hajauttaminen, elektroninen sodankäynti, droonintorjunta, harhauttaminen ja omat droonit eivät siten ole enää erillisiä erikoiskykyjä. Niistä tulee jokaisen taisteluyksikön normaalia toimintaa.

---

Kokonaisarvio

Elokuun lopun tilanne osoittaa kolmen resurssin muodostuvan tulevien sotien todellisiksi strategisiksi valuutoiksi.

Ensimmäinen on teollinen massa: kuinka nopeasti valtio pystyy valmistamaan ohjuksia, drooneja, räjähteitä, elektroniikkaa ja varaosia.

Toinen on adaptaationopeus: kuinka nopeasti asevoimat kykenevät muuttamaan doktriiniaan ja teknologiaansa vastustajan muutosten jälkeen.

Kolmas on strateginen syvyys: kuinka kauan valtio ja sen liittolaisverkosto kykenevät ylläpitämään sotaa ennen kuin henkilöstö, varastot, talous tai poliittinen tahto alkavat loppua.

Ukraina pyrkii voittamaan Venäjän juuri näissä ulottuvuuksissa. Se yrittää tehdä Venäjän sodankäynnistä jatkuvasti kalliimpaa samalla kun se rakentaa omaa puolustusteollista kapasiteettiaan.

Iran puolestaan osoittaa Hormuzissa, kuinka alueellinen valtio voi epäsymmetrisesti sitoa suurvallan resursseja ilman tarvetta saavuttaa varsinaista meri- tai ilmaherruutta.

Yhdysvaltain ongelmaksi muodostuu kokonaisuuden mittakaava. Sen on tuettava Ukrainaa, ylläpidettävä NATO pelotetta, käytävä pitkäksi venynyttä sotaa Irania vastaan ja samalla säilytettävä uskottava voima Kiinaa ja Pohjois-Koreaa vastaan.

Tämä tekee puolustusteollisuuden kapasiteetista yhtä tärkeän strategisen tekijän kuin asejärjestelmien teknisestä suorituskyvystä.

Seurattavat kehityskulut syyskuussa 2026

Keskeisin indikaattori Ukrainassa on se, kykeneekö Venäjä kasvattamaan rekrytointia ilman avointa mobilisaatiota ja onnistuvatko Ukrainan syväiskut ylläpitämään jalostamoiden ja logististen solmujen häiriöitä. Samalla on seurattava Venäjän syksyn ja talven kampanjaa Ukrainan sähkö-, kaasu-, vesi- ja lämpöinfrastruktuuria vastaan.

Hormuzissa ratkaisevaa on, muuttuuko nykyinen epäsäännöllinen kauttakulku pysyväksi Iranin ja Omanin hallinnoimaksi järjestelyksi vai jatkuuko sotilaallinen kamppailu kulkuväylän hallinnasta.

Yhdysvaltain asevoimien kannalta Patriot-, THAAD- ja muiden torjuntaohjusten tuotantoluvut ovat nyt strategisia mittareita. Uudet tehtaat eivät ratkaise vuoden 2026 varastovajetta nopeasti, joten seuraavien kuukausien aikana joudutaan tekemään priorisointipäätöksiä Ukrainan, Euroopan, Lähi-idän ja Indo-Tyynenmeren välillä.

Suomelle tärkeimmät seurattavat kokonaisuudet ovat Patrian ja ukrainalaisen drooniteollisuuden yhteistyön konkretisoituminen, Suomen ja Ruotsin yhteisen aluepuolustuksen syveneminen sekä Itämeren drooni- ja hybridipuolustuksen muuttuminen harjoituksista pysyväksi operatiiviseksi rakenteeksi.

Kuvituskuva: ChatGTP.

Lähdeaineisto

Raportin pääaineistona on 28.8.2026 koottu yhdistetty EML-aineisto. Keskeisiä lähteitä ovat olleet muun muassa Defense News, Defense One, War on the Rocks, CSIS, RUSI, Futura Doctrina / Mick Ryan, Russia Analyzed, GeopoliticsUnplugged, Intelligence Digest, FIIA sekä useat Ukraina- ja sotateknologiaan keskittyvät analyysijulkaisut.

Aineiston Substack- ja OSINT-lähteitä on käytetty erityisesti ilmiöiden ja heikkojen signaalien tunnistamiseen. Strategisesti merkittävät ajankohtaiset faktat on mahdollisuuksien mukaan ristiintarkastettu Reutersin, AP, virallisten lähteiden tai vakiintuneiden puolustusalan julkaisujen avulla.

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.

NATO-varoitus kiristää Itämeren turvallisuustilannetta – Venäjä jatkaa massiivisia ilmaiskuja ja Iran ajautuu polttoainekriisiin

Tilannekuva 28.8.2026

Viimeisen raportointivuorokauden merkittävin turvallisuuspoliittinen kehitys liittyy Yhdysvaltain tiedustelujohdon poikkeukselliseen yhteydenottoon Moskovaan. CIA johtaja John Ratcliffe vieraili Venäjällä ja varoitti venäläisiä viranomaisia toimista NATO-maita vastaan. Wall Street Journalin, Reutersin ja ISW mukaan Washingtonissa on huolta siitä, että Venäjä voisi pyrkiä testaamaan NATO 5. artiklan uskottavuutta rajatulla sotilaallisella operaatiolla, ilma- tai ohjusiskulla, droonioperaatiolla tai muulla vaikeasti tulkittavalla voimankäytöllä. Samalla Baltian maiden viranomaiset korostavat, etteivät ne ole havainneet merkkejä välittömästä laajamittaisesta hyökkäysvalmistelusta. [ISW – Ukraina] [Reuters – NATO-varoitus] [WSJ – Ratcliffe]

Ukrainan sodassa Venäjä jatkoi laajaa ohjus- ja droonikampanjaa. Yön 26.–27. elokuuta iskussa käytettiin kahta Oniks-meritorjuntaohjusta, Iskander-M- tai pohjoiskorealaisia KN-23-ballistisia ohjuksia sekä 258 miehittämätöntä ilma-alusta. Ukrainan ilmavoimien mukaan torjunta onnistui seitsemää ballistista ohjusta, yhtä Oniks-ohjusta, kolmea Banderol-vaeltavaa ammusta ja 222 droonia vastaan. Iskut aiheuttivat kuitenkin osumia 15 kohteessa. [ISW – Ukraina] [Ukrainan ilmavoimat]

Iranissa sotilaallinen ja taloudellinen paine yhdistyvät nopeasti syvenevään polttoainekriisiin. Iranilaisviranomaiset myöntävät, että maan oma bensiinintuotanto ei riitä kysyntään ja Yhdysvaltain merisaarto vaikeuttaa tuontia. Hallinto harkitsee polttoainehintojen korottamista tilanteessa, jossa aiemmat hinnankorotukset ovat laukaisseet laajoja protesteja. [ISW – Iran] [IranWire] [RFE/RL]

NATO 5. artikla nousee jälleen keskeiseksi pelotteen testiksi

CIA johtaja John Ratcliffe teki elokuun lopulla poikkeuksellisen vierailun Moskovaan. Wall Street Journalin ja Politicon mukaan vierailun päätehtäviin kuului Venäjän varoittaminen hyökkäyksestä NATO-maita vastaan, erityisesti Baltian alueella. Reutersin lähteet vahvistivat, että Ratcliffe nosti esiin huolen Venäjän mahdollisista toimista NATO vastaan, vaikka presidentti Donald Trump kuvasi matkaa julkisesti rutiininomaisemmaksi eikä pitänyt Venäjän hyökkäystä NATO-alueelle todennäköisenä. [Reuters – NATO-varoitus] [WSJ – Ratcliffe]

ISW arvioi, että mahdollinen Venäjän lähiajan operaatio NATO vastaan ei todennäköisesti tarkoittaisi vuoden 2022 Ukrainan hyökkäystä muistuttavaa massiivista maahyökkäystä. ISW ei ole havainnut Baltian rajoilla vastaavaa joukkojen ja kaluston keskitystä kuin Ukraina-rajoilla ennen helmikuuta 2022. Tämä havainto on tärkeä: laajamittainen konventionaalinen hyökkäys vaatisi näkyviä logistisia valmisteluja, joukkojen keskittämistä, huollon rakentamista ja ilmapuolustuksen järjestelyjä, joista ei tällä hetkellä ole julkista näyttöä. [ISW – Ukraina]

Sen sijaan ISW nostaa mahdollisiksi vaihtoehdoiksi rajatun maaoperaation, ilma-, ohjus- tai drooni-iskun tai muun toimen, jonka tavoitteena olisi testata NATO poliittista yhtenäisyyttä ja 5. artiklan soveltamista. Tällaisessa skenaariossa sotilaallinen tavoite voisi olla toissijainen verrattuna poliittiseen: Venäjä pyrkisi luomaan tilanteen, jossa liittokunnan jäsenmaat joutuisivat kiistelemään siitä, täyttääkö tapahtuma kollektiivisen puolustuksen kynnyksen ja miten siihen pitäisi vastata. [ISW – Ukraina]

Tätä analyysia ei pidä tulkita vahvistetuksi tiedoksi siitä, että Venäjän johto olisi päättänyt toteuttaa tällaisen operaation. Reutersin mukaan Yhdysvaltain ja eurooppalaisten tiedustelupalveluiden huoli liittyy myös Venäjän peite- ja hybridioperaatioihin sekä mahdollisiin lavastettuihin tapahtumiin. Baltian maiden johto on puolestaan korostanut, ettei niiden oma välitön uhka-arvio ole muuttunut ja että laajamittaisen venäläishyökkäyksen riski on tällä hetkellä matala. [Reuters – NATO-varoitus] [ISW – Ukraina]

Sotilaallisesta näkökulmasta tämä korostaa NATO itäisen sivustan ilmapuolustuksen, vastadroonitorjunnan, tilannekuvan ja päätöksentekokyvyn merkitystä. Pelotteen uskottavuus riippuu siitä, pystyykö liittokunta reagoimaan nopeasti myös tilanteessa, jossa hyökkäys on tarkoituksellisesti pidetty pienenä, epäselvänä tai kiistettävänä.

Moldovan ilmatilan toistuvat loukkaukset osoittavat sodan leviämisriskiä

Moldovan puolustusministeriön mukaan viisi miehittämätöntä ilma-alusta lensi luvatta maan ilmatilassa Venäjän Ukrainaan tekemien iskujen aikana yönä 26.–27. elokuuta. Droonit havaittiin useissa eri kohdissa Ukrainan vastaisella rajalla, ja ainakin osa niistä palasi takaisin Ukrainan ilmatilaan. Moldovan ulkoministeriö kuvasi tapauksia vakavaksi suvereniteetin loukkaukseksi ja suoraksi turvallisuusriskiksi väestölle. [Moldovan puolustusministeriö] [Moldovan ulkoministeriö]

ISW pitää tapauksia osana laajempaa kehitystä, jossa Venäjän iskujen lentoradat, navigointivirheet ja mahdollisesti tarkoitukselliset toimintatavat kasvattavat riskiä Ukrainan naapurimaille. Moldova ei kuulu NATO, mutta samankaltaisia tilanteita on toistuvasti nähty myös Romanian ja Puolan läheisyydessä. [ISW – Ukraina]

Teknisesti pitkän kantaman droonien lentoradat voivat kulkea satoja kilometrejä matalalla ja käyttää ennalta ohjelmoituja reittipisteitä. Elektroninen häirintä, navigointivirheet tai maalinhakuprosessin häiriöt voivat siirtää reittiä rajan yli. Samalla toistuvuus tekee mahdottomaksi käsitellä jokaista tapausta vain yksittäisenä poikkeamana. Jokainen ilmatilaloukkaus kuluttaa valvonta- ja torjuntajärjestelmien resursseja ja kasvattaa väärintulkinnan mahdollisuutta.

Venäjän 258 droonin iskupaketti korostaa ilmapuolustuksen kulutussotaa

Venäjä laukaisi yönä 26.–27. elokuuta Ukrainaan kaksi Oniks-meritorjuntaohjusta miehitetyltä Krimiltä, Iskander-M- tai KN-23-ballistisia ohjuksia Brjanskin ja Kurskin alueilta sekä 258 Shahed-, Gerbera-, Banderol- ja Parodiya-tyyppistä miehittämätöntä järjestelmää useista laukaisupaikoista. Ukrainan ilmavoimien mukaan noin kolmannes Shahed-tyyppisistä hyökkäysdrooneista oli suihkumoottorisia. [ISW – Ukraina] [Ukrainan ilmavoimat]

Ukrainan ilmoituksen mukaan torjunta neutraloi seitsemän ballistista ohjusta, yhden Oniks-ohjuksen, kolme Banderol-vaeltavaa ammusta ja 222 droonia. Silti osumia kirjattiin 15 kohteeseen ja torjuttujen järjestelmien jäänteitä putosi 11 alueelle. [Ukrainan ilmavoimat]

Reutersin mukaan iskut kohdistuivat muun muassa satamiin, energia- ja teollisuuskohteisiin sekä logistiikkakeskuksiin. Harkovassa kuoli ainakin yksi ihminen ja useita kohteita vaurioitui. Kiovan ympäristössä tuhoutui tai vaurioitui jälleen varasto- ja jakeluinfrastruktuuria. [Reuters – Ukrainan ilmaiskut]

Iskupaketin koostumus havainnollistaa Venäjän nykyistä ilmasodankäyntiä. Ballistisia ohjuksia, meritorjuntaohjuksia, perinteisiä Shahed-tyyppisiä hyökkäysdrooneja, nopeampia suihkumoottoriversioita, vaeltavia ammuksia ja harhautusdrooneja käytetään yhdessä pakottamaan Ukrainan ilmapuolustus käsittelemään samanaikaisesti hyvin erilaisia maaleja. Tavoitteena ei ole vain saada yksittäisiä aseita läpi, vaan myös kuluttaa sensoreita, torjuntaohjuksia, miehistöjä ja johtamisjärjestelmää.

Erityisesti ballistiset Iskander-M- ja KN-23-ohjukset muodostavat vaikean maaliluokan. Niiden korkea nopeus ja jyrkkä loppulähestyminen rajaavat torjunta-aikaa. Patriot-järjestelmien PAC-3-torjuntaohjukset ovat Ukrainan tärkeimpiä vastajärjestelmiä, minkä vuoksi jokainen massiivinen iskuaalto on samalla myös länsimaisten torjuntaohjusvarastojen kulutusta.

Ukrainan pitkän kantaman iskut painavat Venäjän selustaa

Ukraina jatkoi omia pitkän kantaman iskujaan Venäjän alueelle. ISW mukaan ukrainalainen miehittämättömien järjestelmien prikaati ilmoitti iskeneensä Nebo-U-tutkajärjestelmään Millerovon lentokentällä Rostovin alueella. Lisäksi Ukraina kohdisti iskuja Venäjän sotilaalliseen ja logistiseen infrastruktuuriin sekä muun muassa Ozon-verkkokauppayhtiön logistiikkakohteisiin, joiden Ukraina katsoo tukevan Venäjän sotataloutta. [ISW – Ukraina]

Nebo-U on pitkän kantaman tutkaperhe, jota käytetään ilma- ja ohjusuhkien havaitsemiseen. Jos vahinko vahvistuu, isku olisi merkityksellinen ennen kaikkea Venäjän syvän selustan ilmatilannekuvan kannalta. Lähteissä ei kuitenkaan ole riippumattomasti vahvistettua tietoa järjestelmälle aiheutuneen vaurion laajuudesta. [ISW – Ukraina]

ISW raportoi myös venäläislähteistä, joiden mukaan ukrainalaiset droonit kykenevät yhä useammin iskemään venäläiseen logistiikkaan 40–80 kilometrin syvyydellä rintamasta miehitetyllä Luhanskin alueella. Jos havainto pitää laajemmin paikkansa, se merkitsee venäläiselle huollolle jatkuvasti kasvavaa vaaravyöhykettä. Ajoneuvojen, polttoainekuljetusten ja ammuslogistiikan on tällöin hajautettava reittejä, liikuttava suojassa tai käytettävä enemmän vastadroonitorjuntaa. [ISW – Ukraina]

Rintamalla Venäjä etenee paikallisesti, mutta Gerasimovin väitteet ylittävät havainnot

Venäjän yleisesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov esitti 27. elokuuta huomattavia väitteitä Venäjän etenemisestä Slovjanskin, Kramatorskin ja Druzhkivkan suunnilla. ISW geopaikannettu aineisto ei tue useita väitteitä. Gerasimov esimerkiksi väitti venäläisjoukkojen olevan vain noin neljän kilometrin päässä Slovjanskin itälaidasta ja kolmen kilometrin päässä Kramatorskista, kun ISW arvioi vahvistetun venäläisläsnäolon olevan noin 14 kilometrin etäisyydellä molemmista kaupungeista. [ISW – Ukraina]

Gerasimov väitti myös Venäjän vallanneen yli 100 neliökilometriä Druzhkivkan alueella heinä-elokuussa. ISW havaintojen mukaan Venäjä on vallannut samalla ajanjaksolla koko Donetskin alueella noin 52 neliökilometriä. [ISW – Ukraina]

Tämä ei tarkoita, etteikö Venäjä edelleen etenisi joillakin sektoreilla. ISW vahvisti tuoreita venäläisiä etenemisiä Sumyn pohjoisosassa sekä Kostjantynivka–Druzhkivka-alueella. Samalla useilla muilla sektoreilla venäläishyökkäykset eivät johtaneet vahvistettuihin aluevaltauksiin, ja ukrainalaisjoukot tekivät vastahyökkäyksiä muun muassa Kupjanskin ja Lymanin suunnilla. [ISW – Ukraina]

ISW tulkitsee Gerasimovin paisutellut väitteet osaksi Venäjän kognitiivista sodankäyntiä. Tavoitteena on rakentaa kuvaa väistämättömästä venäläisestä voitosta ja vaikuttaa länsimaiden arvioon siitä, kannattaako Ukrainan tukemista jatkaa. Tässä yhteydessä avoimen lähdeaineiston geopaikannus ja useiden riippumattomien lähteiden käyttö ovat keskeisiä, koska myös tekoälyllä muokattua tai epäilyttävää kuva-aineistoa on käytetty tukemaan väitteitä aluevaltauksista. [ISW – Ukraina]

Iranin polttoainekriisi muuttuu sisäisen vakauden ongelmaksi

Iranissa Yhdysvaltain merisaarron, sodan ja alueellisten logistiikkahäiriöiden vaikutukset näkyvät nyt suoraan polttoainehuollossa. ISW mukaan eri puolilta Irania on raportoitu pitkiä jonoja huoltoasemille ja asemien sulkemisia. Iranilaisviranomaiset ovat myöntäneet maan kärsivän huomattavasta päivittäisestä bensiinivajeesta. [ISW – Iran]

Iranin toimeenpaneva varapresidentti Mohammad Jafar Qaempanah totesi 26. elokuuta, ettei kotimainen tuotanto riitä kysyntään ja että Yhdysvaltain merisaarto estää tarvittavan bensiinin tuonnin. IranWiren mukaan viralliset luvut ovat noin 115 miljoonaa litraa kotimaista tuotantoa ja noin 129 miljoonaa litraa päivittäistä kulutusta, mikä vastaa noin 14 miljoonan litran päivittäistä vajetta. [IranWire]

Iranin hallinto harkitsee energian hintojen nostamista. Tämä on poliittisesti vaarallinen vaihtoehto. Iranissa polttoaineen hinnankorotukset ovat aiemmin laukaisseet laajoja protesteja, ja nykytilanne yhdistää hintapaineen jo valmiiksi korkeaan inflaatioon, valuuttapulaan ja sotatalouden aiheuttamaan ostovoiman heikkenemiseen. [ISW – Iran]

ISW arvioi, että Iranin ydinpäätöksentekoa hallitsevat henkilöt eivät tästä huolimatta ole osoittaneet merkkejä merkittävistä myönnytyksistä Yhdysvalloille. Korkean tason turvallisuusjohtajat ovat jatkaneet uhkaavaa retoriikkaa ja korostaneet vaatimuksia laajasta pakotteiden purkamisesta. Tämä viittaa siihen, että hallinto hyväksyy edelleen huomattavan taloudellisen hinnan strategisten tavoitteidensa puolustamiseksi. [ISW – Iran]

Samalla osa presidentti Masoud Pezeshkianin hallinnon toimijoista pyrkii rauhoittamaan väestöä ja minimoimaan polttoainekriisin poliittisia seurauksia. Tilanne voi pakottaa hallinnon vaikeaan valintaan: polttoainehintojen nosto vähentäisi kysyntää ja valtion tukitaakkaa, mutta kasvattaisi protestiriskiä; hintojen pitäminen ennallaan puolestaan kuluttaisi nopeasti jäljellä olevia varastoja. [ISW – Iran]

Ydinasekeskustelu normalisoituu osassa Iranin poliittista kenttää

ISW nostaa esiin myös Iranin sisäisen ydinasekeskustelun. Osa parlamentaarikoista ja hallintoa tukevista kommentaattoreista on julkisesti esittänyt ydinaseen kehittämistä keinona palauttaa pelote Yhdysvaltoja ja Israelia vastaan. [ISW – Iran]

ISW korostaa, etteivät nämä henkilöt muodosta Iranin varsinaista ydinasepäätöksentekoa. Julkiset puheenvuorot eivät siten tarkoita, että Iran olisi tehnyt päätöksen ydinaseen rakentamisesta. Niiden merkitys on pikemminkin siinä, että ydinaseesta keskusteleminen on muuttumassa aiempaa hyväksyttävämmäksi osaksi poliittista keskustelua. [ISW – Iran]

Sotilaallisesta näkökulmasta tällainen retoriikka kertoo siitä, että Iran arvioi edelleen pelotteen palauttamista vuoden 2026 sodan jälkeen. Jos tavanomaiset ohjukset, droonit ja alueelliset liittolaisverkostot eivät pysty estämään Yhdysvaltain ja Israelin iskuja, ydinaseargumentin kannattajat voivat käyttää tätä perusteluna strategisen kynnyksen nostamiselle. Toistaiseksi kyse on kuitenkin keskustelusta, ei vahvistetusta ohjelmallisesta päätöksestä.

Venäjä syventää miehitettyjen alueiden sotilaallista integrointia

ISW 27. elokuuta julkaisema miehitysraportti kuvaa Venäjän jatkavan ukrainalaisnuorten järjestelmällistä sotilaallista ja poliittista integrointia. Venäjän puolustusministeriö ja muut liittovaltiotason toimijat tukevat miehitetyiltä alueilta tulevien nuorten osallistumista Zarnitsa 2.0 -sotilaspatrioottiseen kilpailuun Volgogradin alueella. [ISW – miehitys]

Venäjä integroi samalla sotilaskoulutusta ja sotaveteraaneja koulujen opetukseen sekä laajentaa DOSAAF-järjestön toimintaa miehitetyillä alueilla. DOSAAF on Venäjän armeijan, ilmailun ja laivaston tukijärjestö, jolla on pitkä historia nuorten sotilaallisessa esikoulutuksessa. [ISW – miehitys]

Sotilaallisen potentiaalin kannalta nämä toimet eivät tuota nopeita vaikutuksia rintamalle, mutta ne ovat osa pitkän aikavälin miehitysstrategiaa. Tavoitteena on normalisoida Venäjän asevoimat, rakentaa rekrytointipohjaa ja sitoa miehitettyjen alueiden koulutus- ja nuorisojärjestelmät Venäjän valtiolliseen turvallisuusrakenteeseen.

ISW raportoi myös ukrainalaisten vankien siirtämisestä Venäjän vankiloihin. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kannalta miehitetyn alueen asukkaiden pakkosiirrot miehittäjävaltion alueelle ovat erittäin ongelmallisia. [ISW – miehitys]

Johtopäätös

Raportointivuorokauden vakavin turvallisuuspoliittinen signaali on CIA johtajan poikkeuksellinen Moskovan-vierailu ja siihen liitetty varoitus NATO-maihin kohdistuvista toimista. Julkinen aineisto ei osoita Venäjän valmistelevan laajamittaista hyökkäystä Baltiaan, mutta se tukee arviota, että lännessä varaudutaan rajattuihin, vaikeasti tulkittaviin ja poliittisesti tarkoitushakuisiin voimankäyttöskenaarioihin. NATO kannalta kysymys on tällöin vähemmän divisioonien määrästä ja enemmän siitä, pystyykö liittokunta tekemään nopeasti yhteisen päätöksen epäselvässä tilanteessa. [ISW – Ukraina] [Reuters – NATO-varoitus] [WSJ – Ratcliffe]

Ukrainassa Venäjän ilma- ja ohjuskampanja jatkaa siirtymistä yhä monimuotoisempiin iskupaketteihin. Ballistiset ohjukset, Oniksit, suihkumoottoriset Shahed-versiot, harhautusdroonit ja vaeltavat ammukset muodostavat kokonaisuuden, jonka tarkoitus on sekä aiheuttaa tuhoa että kuluttaa Ukrainan ilmapuolustusta. Samaan aikaan Ukrainan pitkän kantaman droonit ulottuvat yhä syvemmälle Venäjän ja miehitettyjen alueiden logistiikkaan. [ISW – Ukraina] [Ukrainan ilmavoimat]

Iranissa konfliktin ratkaiseva kysymys voi siirtyä yhä enemmän sotilaallisesta iskukyvystä taloudelliseen kestävyyteen. Noin 14–15 miljoonan litran päivittäinen bensiinivaje, tuonnin vaikeutuminen ja mahdolliset hinnankorotukset luovat hallinnolle sisäisen vakauden ongelman. Jos kriisi pitkittyy, valtion kyky ylläpitää yhteiskunnallista vakautta voi muodostua yhtä merkittäväksi strategiseksi muuttujaksi kuin sen ohjus- tai droonikyky. [ISW – Iran] [IranWire]

Lähdeluettelo

Grace Mappes, Kateryna Shymkiv, Nikolai Sundstrom, Arielle Sher, George Barros & Frederick W. Kagan / Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, August 27, 2026 – 27.8.2026 – https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-august-27-2026/

Institute for the Study of War / Critical Threats Project – Iran Update, August 27, 2026 – 27.8.2026 – https://understandingwar.org/research/middle-east/iran-update-august-27-2026/

Institute for the Study of War – Russian Occupation Update, August 27, 2026 – 27.8.2026 – https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-occupation-update-august-27-2026/

Reuters – Trump says Putin will not attack NATO territory, downplays Ratcliffe trip – 27.8.2026 – https://www.reuters.com/world/trump-says-putin-will-not-attack-nato-territory-downplays-ratcliffe-trip-2026-08-27/

The Wall Street Journal – CIA Chief's Surprise Moscow Trip Was to Warn Russia Not to Attack NATO – 27.8.2026 – https://www.wsj.com/politics/policy/cia-chiefs-surprise-moscow-trip-was-to-warn-russia-not-to-attack-nato-c2d997f3

Reuters – Russian air attacks target Kyiv retailers, ports and industrial sites – 27.8.2026 – https://www.reuters.com/world/europe/explosions-heard-ukraines-kyiv-reuters-witness-says-2026-08-27/

Ukrainska Pravda / Ukrainian Air Force – Ukraine downs 7 ballistic missiles, 1 Oniks missile, 3 Banderol drones and 222 Russian UAVs – 27.8.2026 – https://www.pravda.com.ua/eng/news/2026/08/27/8050510/

Moldpres / Ministry of Defence of Moldova – Five drones fly unauthorized over airspace of Moldova – 27.8.2026 – https://www.moldpres.md/eng/society/five-drones-fly-unauthorized-over-airspace-of-moldova

Moldpres / Ministry of Foreign Affairs of Moldova – Foreign Affairs Ministry condemns violation of Moldova’s airspace by five drones – 27.8.2026 – https://www.moldpres.md/eng/politics/foreign-affairs-ministry-condemns-violation-of-moldova-s-airspace-by-five-drones

IranWire – Pezeshkian’s Deputy Signals Fuel Price Hikes Amid Shortages – 27.8.2026 – https://iranwire.com/en/news/156847-pezeshkians-deputy-signals-fuel-price-hikes-amid-shortages/

Radio Free Europe/Radio Liberty – Iran Mulls Fuel Price Increase As Gasoline Shortage Deepens – 27.8.2026 – https://www.rferl.org/a/iran-live-blog-trump-middle-east/33803414.html

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.

Venäjä kasvattaa Ukrainan ilmaiskujen painetta – Pohjois-Korean ohjukset, Romanian ilmatila ja Iranin talouskuristus kiristävät turvallisuustilannetta

Tilannekuva 21.8.2026

Venäjän laaja yhdistetty ohjus- ja drooni-isku Ukrainaan, Pohjois-Korean ballististen ohjusten kasvava merkitys Venäjän iskukyvyssä sekä toistuvat lennokki- ja meridroonitapaukset Romanian ja Moldovan läheisyydessä muodostavat raportointivuorokauden keskeisen sotilaallisen kokonaisuuden. Samaan aikaan Ukraina jatkaa syviä iskujaan Venäjän öljy- ja sotilasinfrastruktuuriin. Lähi-idässä Yhdysvallat valmistautuu kiristämään Iranin vastaista taloudellista painostusta, Yhdistyneet arabiemiirikunnat rajoittaa kaupallisia yhteyksiä Iraniin ja Houthien toiminta kasvattaa jälleen Punaisenmeren sekä Saudi-Arabian turvallisuusriskejä. [ISW/CTP]

VENÄJÄN YHDISTETTY ISKU UKRAINAAN KOROSTAA BALLISTISEN TORJUNNAN PUUTTEITA

Venäjä toteutti 19.–20. elokuuta laajan yhdistetyn ilmaiskun, jossa käytettiin ballistisia ja näennäisballistisia ohjuksia, maa- ja ilmasta laukaistavia risteilyohjuksia, mereltä laukaistavia risteilyohjuksia sekä useita erilaisia miehittämättömiä ilma-aluksia. Ukrainan ilmavoimien mukaan suurin osa drooneista ja risteilyohjuksista torjuttiin, mutta osumia kirjattiin 28 kohteeseen. ISW arvioi Venäjän jatkavan mallia, jossa risteily- ja ballistisia ohjuksia kerätään useita päiviä ennen suuria iskupaketteja. [ISW/CTP]

Iskut aiheuttivat merkittäviä siviilitappioita. Kiovassa ja Kiovan alueella vaurioitui asuinrakennuksia, koulu, lastensairaala, teollisuus- ja polttoaineinfrastruktuuria. AP:n mukaan kuolleiden määrä nousi vähintään 16:een. [AP] Ukrainalaisten ilmoittama korkea risteilyohjusten torjuntaprosentti ei poista ballististen ohjusten ongelmaa: juuri ballistisia ja näennäisballistisia maaleja vastaan puolustus on teknisesti vaikeinta ja riippuvaisinta korkean suorituskyvyn järjestelmistä, kuten Patriotista. [ISW/CTP]

Pohjois-Korean rooli Venäjän iskuarsenaalissa on kasvamassa. Ukrainan sotilastiedustelun mukaan Pohjois-Korea oli heinäkuuhun 2026 mennessä siirtänyt Venäjälle noin 50 KN-23-, KN-24- ja KN-30-ohjusta. KN-30 on KN-23:n kehitysversio, ja ISW:n mukaan sen taistelukärki voi olla huomattavan suuri. Venäjän kerrotaan myös sijoittavan Voronežin alueelle kuusi pohjoiskorealaisille ohjuksille soveltuvaa laukaisinta. ISW ei kuitenkaan ole havainnut vahvistettua näyttöä KN-30-ohjuksen käytöstä Ukrainaa vastaan. [ISW/CTP]

Sotilaallisesti kehitys merkitsee, että Venäjä pyrkii monipuolistamaan ballistista iskukapasiteettiaan ja säästämään kotimaisia Iskander-ohjuksiaan. Pohjoiskorealaisten järjestelmien tarkkuus on venäläisiä Iskandereita heikompi, mutta suuri taistelukärki tekee niistä edelleen vaarallisia etenkin kaupunki- ja infrastruktuurikohteita vastaan. [ISW/CTP]

UKRAINAN SYVÄT ISKUT PAINAVAT VENÄJÄN ÖLJY- JA ILMAPUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄ

Ukraina jatkoi samana yönä pitkän kantaman iskujaan Venäjän syvyyteen. Ukrainan asevoimat ilmoitti iskeneensä TANEKO-öljynjalostamoon Nižnekamskissa Tatarstanissa sekä Tamanneftegazin öljyterminaaliin Krasnodarin alueella. Reuters vahvisti Ukrainan asevoimien ilmoituksen ja kertoi tulipaloista molemmissa kohteissa. [Reuters] ISW arvioi iskujen olevan osa pitkäkestoista kampanjaa, joka kohdistuu Venäjän polttoaineen tuotantoon, logistiikkaan ja sotatalouden kriittisiin solmukohtiin. [ISW/CTP]

ISW:n mukaan Venäjän viranomaiset ja sotilasbloggaajat myöntävät yhä avoimemmin, ettei kaikkea Ukrainan pitkän kantaman drooniliikennettä kyetä torjumaan. Vastuu suojauksesta on siirtymässä osittain aluehallinnoille ja yksittäisille yrityksille. Ratkaisuksi ehdotetaan kerrostettua ilmapuolustusta, drooniverkkoja, suojarakenteita ja infrastruktuurin redundanssia. [ISW/CTP]

Tämä osoittaa rakenteellista ongelmaa: Venäjän on samanaikaisesti suojattava etulinjan joukkoja, suuria kaupunkeja, lentotukikohtia, öljynjalostamoja, varastoja, teollisuutta ja muuta syvän selustan infrastruktuuria valtavan laajalla alueella. Ilmapuolustuksen täydellinen kattavuus on käytännössä mahdoton saavuttaa. [ISW/CTP]

Venäjän bensiinipula ja korjaustarpeet vahvistavat iskujen taloudellista vaikutusta. ISW:n mukaan Venäjän hallinto on reagoinut polttoainepulaan tuonnilla, vientirajoituksilla ja alemman laatuluokan polttoaineiden käytöllä. Ukrainan tiedustelun mukaan polttoaineen hinnannousu kasvattaa myös maantiekuljetusten kustannuksia. [ISW/CTP]

ROMANIA JA MOLDOVA JOUTUVAT YHÄ USEAMMIN SODAN VÄLITTÖMÄÄN VAIKUTUSPIIRIIN

Venäjän ilmaiskujen yhteydessä drooneja tunkeutui jälleen Moldovan ja Romanian ilmatilaan. ISW:n mukaan Moldovan puolustusministeriö raportoi todennäköisesti Shahed-136/Geran-2-tyyppisen droonin lentäneen Moldovan ilmatilassa noin kuuden minuutin ajan ennen paluuta Ukrainan puolelle. [ISW/CTP]

Romanian ilmatilaan tunkeutunut tuntematon drooni putosi puolestaan lähelle Grindun kylää Tulcean alueella. Romanian puolustusministeriön tietojen mukaan alueelle lähetettiin hävittäjiä ja helikopteri, ja drooni putosi asumattomalle alueelle aiheuttamatta henkilövahinkoja. [Romanian puolustusministeriö/BTA]

Samana päivänä Romanian ilmavoimien F-16-hävittäjä ampui tykillään meridroonin Romanian talousvyöhykkeellä lähellä Neptun Deep -kaasuhanketta noin 80 meripeninkulmaa Constantasta itään. Romanian viranomaiset eivät vahvistaneet meridroonin alkuperää, mutta puolustusministeri Radu-Dinel Miruță ilmoitti sen olleen muu kuin ukrainalainen. Tästä syystä alkuperää ei ole perusteltua esittää varmistettuna venäläisenä. [ISW/CTP]

Tapauksilla on selvä NATO-ulottuvuus. Romanian ilmatilan loukkaukset pakottavat liittokunnan jäsenmaan toistuvasti tunnistamaan ja torjumaan Ukrainan sodasta leviävää miehittämättömien järjestelmien uhkaa. Neptun Deep on samalla strategisesti tärkeä energiakohde, joten meridroonin pääsy sen läheisyyteen korostaa energiainfrastruktuurin suojaamisen merkitystä Mustallamerellä. [ISW/CTP]

RINTAMALLA MUUTOKSET OVAT PAIKALLISIA – POKROVSK JA SUMY PAINEEN ALLA

ISW vahvisti Venäjän viimeaikaisia paikallisia etenemisiä pohjoisessa Sumyn alueella ja Pokrovskin suunnalla. Geopaikannettu aineisto osoittaa venäläisten edenneen muun muassa Pokrovkan eteläpuolella Sumyn alueella ja Udachnen luoteisosassa Pokrovskin lounaispuolella. Samaan aikaan ukrainalaiset etenivät Vodyansken luoteisosassa Dobropilljan eteläpuolella. [ISW/CTP]

Kupyanskin suunnalla Venäjä on lisännyt tykistö-, kranaatinheitin-, drooni- ja liitopommien käyttöä etenkin Ukrainan logistisia asemia vastaan. ISW tulkitsee tämän mahdolliseksi valmisteluksi tuleville maahyökkäyksille. [ISW/CTP]

Myös informaatiovaikuttaminen on entistä teknisempää. ISW raportoi venäläislähteiden käyttävän tekoälyllä muokattua tai mahdollisesti kokonaan tuotettua kuvamateriaalia väitettyjen aluevaltausten todisteluun. Tämä heikentää yksittäisten videoiden todistusarvoa ja kasvattaa geopaikannuksen, kuvantunnistuksen ja usean riippumattoman lähteen merkitystä taistelukentän tilannekuvassa. [ISW/CTP]

IRANIN TALOUDELLINEN ERISTÄMINEN KIRISTYY

Lähi-idässä raportointivuorokauden pääkehitys oli Iranin taloudellisen eristämisen kiristyminen. ISW:n ja Critical Threats Projectin mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja valtiovarainministeri Scott Bessent ilmoittivat uusista toimista Irania ja sen kaupallisia kumppaneita vastaan. Bessentin mukaan uusia taloudellisia toimenpiteitä on tarkoitus julkistaa 24. elokuuta. [ISW/CTP]

Yhdistyneet arabiemiirikunnat valmistautuu samanaikaisesti asteittaisiin kauppa- ja finanssirajoituksiin Irania vastaan. Tämä on Iranille erityisen merkittävää, koska UAE toimii tärkeänä kauppa-, logistiikka- ja maksuliikennekeskuksena. ISW:n mukaan Emirati-tuonnin osuus Iranin tuonnista on lähes kolmannes. [ISW/CTP]

Iran pyrkii vastaamaan paineeseen vaihtoehtoisilla kauppa- ja maksujärjestelyillä. Iran on neuvotellut Irakin kanssa pankki- ja maksuliikennejärjestelyistä sekä hakenut BRICS-yhteyksien kautta länsijärjestelmästä riippumattomampia rahoituskanavia. [ISW/CTP]

Iranin keskuspankin pääjohtaja Abdol Nasser Hemmati ilmoitti 19. elokuuta, ettei Iran hänen mukaansa tällä hetkellä vie öljyä. Tätä väitettä on käsiteltävä varauksella, koska avoimissa kansainvälisissä vientiseurannoissa ja Reutersin aiemmassa raportoinnissa Iranin öljyliikenne on jatkunut. Lähteet eivät siten anna täysin yhtenäistä kuvaa siitä, tarkoittiko Hemmati täydellistä vientikatkosta vai tiettyjen virallisten vientikanavien pysähtymistä. [ISW/CTP]

IRAK, HOUTHIT JA BAB AL-MANDEB MUODOSTAVAT TOISEN PAINEPISTEEN

Saudi-Arabia vaatii Irakin hallitukselta kovempia toimia Iranin tukemia aseellisia ryhmiä vastaan. ISW:n mukaan alueelliset lähteet ovat kertoneet Saudi-Arabian haluavan vastuullisten miliisijohtajien pidätyksiä ja syytteitä. Iran puolestaan yrittää estää tilanteen kärjistymisen ja säilyttää vaikutusvaltansa Irakin ryhmiin. [ISW/CTP]

Houthit ilmoittivat 20. elokuuta drooni-iskuista Najranin alueellista lentoasemaa ja öljykohdetta vastaan Saudi-Arabiassa. Saudi-Arabian viranomaiset eivät olleet ISW:n raportin julkaisuhetkellä vahvistaneet iskuja, joten Houthien ilmoituksia ei voida pitää itsenäisesti varmennettuina. [ISW/CTP]

Strategisesti merkittävin Houthi-tieto koskee Bab al-Mandebia. Kolme Houthi-lähdettä ja Jemenin kansainvälisesti tunnustetun hallituksen edustaja kertoivat länsimedialle noin 2 000 Houthi-taistelijan siirrosta länsirannikon Taizin ja Hudaydahin alueille ja valmisteluista Bab al-Mandebin hallintaan kohdistuvaa operaatiota varten. Tietoa ei ole riippumattomasti vahvistettu. [ISW/CTP]

Bab al-Mandeb on Punaisenmeren ja Adeninlahden välinen strateginen pullonkaula. Jos Houthit kykenisivät lisäämään sotilaallista painetta alueella, vaikutus ulottuisi nopeasti kansainväliseen kauppamerenkulkuun, vakuutuskustannuksiin ja länsimaiden merivoimien läsnäolotarpeeseen. [ISW/CTP]

JOHTOPÄÄTÖS

Raportointivuorokauden kehitys osoittaa kahden rinnakkaisen kulutussodan voimistuvan. Ukrainassa Venäjä yrittää kasvattaa suurten yhdistettyjen iskujen läpäisykykyä lisäämällä ballistisia ja miehittämättömiä järjestelmiä, samalla kun Ukraina pyrkii muuttamaan Venäjän syvän selustan suojaamisen taloudellisesti ja sotilaallisesti kestämättömäksi. [ISW/CTP]

Mustallamerellä drooni- ja meridroonitapausten lisääntyminen kasvattaa tahattoman tai tarkoituksellisen eskalaation riskiä NATO-maiden läheisyydessä. Romanian toistuvat torjuntatehtävät osoittavat, ettei Ukrainan sodan ilma- ja meriulottuvuutta voida enää tarkastella vain Ukrainan rajojen sisällä. [ISW/CTP]

Lähi-idässä Iranin sotilaallinen paine yhdistyy nopeasti syvenevään taloudelliseen painostukseen. UAE:n mahdolliset rajoitukset ovat Yhdysvaltain pakotteita täydentävä tekijä, koska ne vaikeuttavat Iranin kauppa- ja finanssikanavia alueellisella tasolla. Samalla Iranin tukemat tai Iranista riippuvaiset aseelliset ryhmät Irakissa ja Jemenissä muodostavat jatkuvan eskalaatiokanavan Saudi-Arabiaan ja Punaisellemerelle. [ISW/CTP]

LÄHDELUETTELO

Institute for the Study of War / Critical Threats Project – Russian Offensive Campaign Assessment, August 20, 2026 – 20.8.2026 – https://www.criticalthreats.org/analysis/russian-offensive-campaign-assessment-august-20-2026

Katherine Wells, Parker Hempel, Kelly Campa & Brian Carter / ISW–Critical Threats Project – Iran Update, August 20, 2026 – 20.8.2026 – https://www.criticalthreats.org/analysis/iran-update-special-report-august-20-2026

Reuters – Ukraine hits Russia's TANECO oil refinery, oil terminal, military says – 20.8.2026 – https://www.reuters.com/business/energy/ukraine-hits-russias-taneco-oil-refinery-oil-terminal-military-says-2026-08-20/

Associated Press – A Russian missile and drone barrage kills at least 16 in Ukraine's Kyiv region – 20.8.2026 – https://apnews.com/article/92ff5d7d1073fd8692a75e4e677f425b

Romanian Ministry of National Defence / BTA – Romania Sends Two Fighter Jets, Helicopter after Drone Enters Its Airspace, Crashes Near Village – 20.8.2026 – https://www.bta.bg/en/news/balkans/1188632-romania-sends-two-fighter-jets-helicopter-after-drone-enters-its-airspace-cras

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.