28/07/2026

Ukrainan sodan tilanneraportti 28.7.2026 – Rintamalinja vakaa, kaukovaikutus ja merisota kiihtyvät

Kokonaistilanne

ISW ei vahvistanut 27. heinäkuuta kummankaan osapuolen saavuttaneen uusia aluevaltauksia. Taistelutoiminta oli silti voimakasta erityisesti Lymanin, Slovjanskin, Kostjantynivkan ja Pokrovskin suunnilla. Operatiivinen painopiste on siirtynyt entistä selvemmin kaukovaikutukseen: Venäjä pyrkii lamauttamaan Ukrainan satamia ja vientitaloutta, kun taas Ukraina iskee Venäjän öljy-, vienti- ja varastointiinfrastruktuuriin jopa yli 1 300 kilometrin syvyydessä.

Tilanne ei siten merkitse rintaman rauhoittumista. Kyse on kulutussodan vaiheesta, jossa paikalliset hyökkäykset sitovat joukkoja mutta strategista vaikutusta tavoitellaan kasvavassa määrin drooneilla, ohjuksilla sekä taloudellisiin ja logistisiin solmukohtiin kohdistuvilla iskuilla.

Rintamatilanne ja ISW:n havainnot

Ukrainan yleisesikunta ilmoitti 27.7. kello 22.00 mennessä yhteensä 180 taistelukosketuksesta. Eniten venäläishyökkäyksiä torjuttiin Kostjantynivkan suunnalla, jossa raportoitiin 22 hyökkäystä. Pokrovskin suunnalla hyökkäyksiä oli 21, Slovjanskin suunnalla 19 ja Lymanin suunnalla 12. Huljaipolen suunnalla Ukraina ilmoitti torjuneensa kymmenen hyökkäystä.

Pohjoisella rintamalla Venäjä jatkoi hyökkäystoimintaa Sumyn alueella, mutta ISW ei havainnut vahvistettua etenemistä. Kupjanskin ja Borovan suunnilla venäläisjoukot hyökkäsivät niin ikään saavuttamatta vahvistettuja maastovoittoja.

Donetskin alueella voimakkain paine kohdistuu edelleen Ukrainan puolustusvyöhykkeeseen Slovjanskin, Kostjantynivkan ja Pokrovskin ympärillä. Venäläislähteet esittivät väitteitä Ukrainan asemien heikkenemisestä Lymanissa, mutta ISW ei ollut havainnut väitteitä tukevaa geopaikannettua todistusaineistoa.

Arvio: Venäjä kykenee ylläpitämään suurta hyökkäysten määrää, mutta hyökkäysten taktinen tuotto on tällä hetkellä vähäinen. Hyökkäysten tarkoituksena on kuluttaa Ukrainan jalkaväkeä, drooniyksiköitä ja reservejä sekä estää Ukrainan joukkojen siirtäminen muihin suuntiin. Välitöntä operatiivista läpimurtoa ei tuoreiden tietojen perusteella ole nähtävissä.

Venäjän ilma- ja droonisota

Venäjä laukaisi 26.–27.7. välisenä yönä Ukrainaan 147 Shahed-, Gerbera- ja Italmas-tyyppistä iskudroonia sekä Parodiya-valemaaleja. Ukrainan ilmavoimien mukaan 123 droonia torjuttiin tai häirittiin. Ainakin 21 droonia osui kymmeneen kohteeseen ja pudonneiden droonien osia havaittiin seitsemässä paikassa.

Iskuja kohdistui asuinrakennuksiin sekä energia-, liikenne-, kauppa- ja satamainfrastruktuuriin Mykolajivin, Dnipropetrovskin, Harkovan, Hersonin, Zaporižžjan ja Tšernihivin alueilla. Venäjä käyttää lisääntyvästi suihkumoottorilla varustettuja Geran-versioita, jotka ovat perinteisiä Shahed-drooneja nopeampia ja vaikeampia torjua. ISW nosti esiin Geran-4-droonilla tehdyn iskun Tšernihivin supermarkettiin sekä suihkumoottoridroonin iskun rautateiden korjausryhmää vastaan Donetskin alueella.

Venäjän viimeaikainen iskuvolyymi on erittäin korkea. ISW:n 26.7. julkaiseman arvion mukaan Venäjä käytti edeltäneen viikon aikana noin 1 700 droonia, yli 1 630 liitopommia ja 95 ohjusta.

Mustanmeren satamat ja Ukrainan vientiyhteydet

Venäjä jatkoi iskuja Ukrainan Mustanmeren satamiin ja kauppamerenkulkuun. Ukrainan satamaviranomaiset ilmoittivat venäläisiskujen osuneen Mykolajivin alueen satamissa oleviin siviilialuksiin. Venäjän puolustusministeriö väitti iskeneensä rahtialuksiin Dnepr–Bug-jokisuistossa ja Mykolajivissa sekä polttoaine- ja jälleenlastausinfrastruktuuriin Odesassa ja Tšornomorskissa.

ISW arvioi, että Venäjän uudelleen voimistuneen satamaiskukampanjan tavoitteena on heikentää Ukrainan taloutta ja vientikapasiteettia. Iskut ovat samalla vastaus Ukrainan viime viikkoina tekemiin iskuihin venäläisiä aluksia ja Azovanmeren sekä Mustanmeren satamatoimintoja vastaan.

Arvio: Merisodankäynti on laajentumassa alusten torjunnasta satamien, varastojen, lastausjärjestelmien ja vakuutuskelpoisuuden järjestelmälliseen tuhoamiseen. Venäjä pyrkii nostamaan Ukrainan merikuljetusten kustannuksia ja vähentämään ulkomaisten varustamoiden halukkuutta käyttää Ukrainan satamia.

Ukrainan kaukovaikutus Venäjälle

Ukraina jatkoi 26.–27.7. laajaa pitkän kantaman iskukampanjaansa. Ukrainan yleisesikunta ilmoitti iskeneensä Rostov-na-Donun vientiterminaaliin, jossa havaittiin tulipaloja. Venäläistietojen perusteella drooneja osui tai yritettiin käyttää myös Taganrogin alueella.

Iskuja ulotettiin Jaroslavlin alueen öljyinfrastruktuuriin ja Udmurtiaan yli 1 300 kilometrin päähän Ukrainan rajasta. Sarapulin kaupungissa mahdollisena kohteena oli Venäjän valtion strategisten materiaalivarantojen pitkäaikaisvarasto, jossa säilytetään polttoaineita, öljytuotteita ja sotilaallisiin poikkeustilanteisiin tarkoitettuja säiliöitä.

Venäjä reagoi kaukovaikutuksen kasvuun vahvistamalla Moskovan ilmapuolustusta. ISW:n käyttämän avoimen lähteen arvion mukaan Moskovaan ja sen ympäristöön on rakennettu kahden kuukauden aikana noin 24 uutta Pantsir-ilmatorjuntajärjestelmille tarkoitettua tornia. Järjestelmiä on sijoitettu muun muassa öljynjalostamon, Vnukovon lentoaseman ja Putinin residenssin läheisyyteen.

Arvio: Ukrainan iskujen keskeinen vaikutus ei synny ainoastaan yksittäisten laitosten vaurioista. Kampanja pakottaa Venäjän hajauttamaan rajallisia ilmatorjuntajärjestelmiään Moskovan, öljyteollisuuden, satamien, sotilastukikohtien ja logistiikkakeskusten suojaamiseen. Jokainen Venäjän sisäosiin siirretty Pantsir- tai S-400-järjestelmä on pois rintaman tai miehitettyjen alueiden suojauksesta.

Venäjän joukkojen täydentäminen ja yhteiskunnan militarisointi

ISW arvioi Putinin pyrkivän militarisoimaan venäläistä yhteiskuntaa sekä siirtämään sodan jatkamiseen liittyvää poliittista vastuuta duumalle ja Venäjän väestölle. Samalla Venäjä painostaa vuoden 2022 mobilisaatiossa palvelukseen otettuja sotilaita allekirjoittamaan puolustusministeriön määräaikaisia sopimuksia ja jatkamaan palvelustaan.

Putin allekirjoitti 27.7. asetuksen, jolla Venäjän asevoimien vahvuus nostetaan 2 426 130 henkilöön. Näistä sotilashenkilöstöä on nimellisesti 1 535 000. Sotilashenkilöstön sallittua määrää kasvatettiin 25 000:lla, ja Venäjän mukaan lisäys liittyy uusien sotilasrakennusyksiköiden muodostamiseen. Kyseessä oli jo kolmas asevoimien vahvuuden muuttaminen vuoden 2026 aikana.

Muutos ei tarkoita 25 000 uuden taistelijan välitöntä ilmestymistä Ukrainan rintamalle. Se kertoo kuitenkin Venäjän jatkavan asevoimiensa rakenteellista laajentamista, tappioiden korvaamista ja pitkäkestoiseen sotaan valmistautumista.

ISW raportoi 25.7. myös Ukrainan varoituksesta, jonka mukaan Venäjä valmistelisi reserviläisten tahdonvastaisia palvelukseen kutsumisia ja mahdollisesti noin 30 000 uuden pohjoiskorealaisen sotilaan vastaanottamista. Näitä lukuja ei ole riippumattomasti vahvistettu, mutta ne ovat yhdenmukaisia Venäjän jatkuvan henkilöstötarpeen kanssa.

Venäjän laivaston droonijoukot

ISW:n 26.7. raportin mukaan Venäjän laivasto muodostaa miehittämättömien järjestelmien rykmenttejä. Niiden tehtävänä on todennäköisesti suojata Venäjän aluksia Ukrainan meri- ja ilmasta laukaistavilta drooneilta Mustallamerellä ja Azovanmerellä.

Ratkaisu osoittaa Ukrainan meridroonien muodostaneen pysyvän operatiivisen uhan. Venäjä joutuu organisoimaan erillisiä joukkoja satamien, alusten, huoltoreittien ja rannikkoinfrastruktuurin suojaamiseen sen sijaan, että vastatoimet jäisivät yksittäisten alusten omien järjestelmien varaan.

Sotilasstrateginen arvio

Sodan tämänhetkinen kehitys voidaan tiivistää neljään havaintoon:

  1. Rintama on taktisesti aktiivinen mutta operatiivisesti vakaa. Venäjä hyökkää laajalla rintamalla, mutta hyökkäysten määrä ei muutu vastaaviksi aluevaltauksiksi.

  2. Taloudellinen infrastruktuuri on noussut keskeiseksi taistelukentäksi. Venäjä pyrkii katkaisemaan Ukrainan meriviennin, kun Ukraina iskee Venäjän öljytuloihin, vientiterminaaleihin ja strategisiin varastoihin.

  3. Droonien nopeus, määrä ja toimintamatka kasvavat. Venäjä lisää nopeiden suihkumoottoridroonien käyttöä, kun Ukraina kykenee iskemään yhä syvemmälle Venäjän sisäosiin.

  4. Venäjä varautuu pitkään sotaan. Sopimussotilaiden rekrytointi, vuoden 2022 mobilisoitujen sitominen palvelukseen, asevoimien vahvuuden kasvattaminen ja mahdollinen ulkomaisen henkilöstön käyttö osoittavat, ettei Kreml valmistaudu nopeaan sodan päättämiseen.

Seurattavat asiat seuraavien 72 tunnin aikana

Keskeisiä indikaattoreita ovat mahdolliset uudet venäläiset yhdistetyt ohjus- ja drooni-iskut, Ukrainan kaukovaikutuksen jatkuminen Jaroslavlin ja Udmurtian kaltaisilla syvillä alueilla sekä meriliikenteeseen kohdistuvien iskujen laajeneminen.

Rintamalla huomio kohdistuu erityisesti Lymanin, Slovjanskin, Kostjantynivkan ja Pokrovskin suuntiin. Todennäköisin lyhyen aikavälin kehitys on paikallisten hyökkäysten ja soluttautumisten jatkuminen ilman välitöntä operatiivista läpimurtoa.






Lähteet:


BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.
SITREP END // 28/07/2026

27/07/2026

Ukrainan sota: Venäjän eteneminen pysähtyi – Kostjantynivkassa soluttautumista, Pokrovskissa hyökkäysvalmisteluja

27.7.2026

Kokonaistilanne

ISW ei vahvistanut Venäjän eikä Ukrainan saavuttaneen uusia aluevaltauksia 26. heinäkuuta. Myöskään 24. tai 25. heinäkuuta ei todettu vahvistettuja etenemisiä. Kolmen vuorokauden tilannekuva osoittaa, että Venäjän hyökkäys jatkuu useilla suunnilla, mutta se ei tällä hetkellä tuota operatiivisesti merkittävää liikettä.

Venäjän toiminta painottuu nyt kolmeen rinnakkaiseen menetelmään:

  1. pienten ryhmien soluttautumiseen Kostjantynivkan kaltaisissa kaupunkiympäristöissä

  2. Ukrainan rautatie-, maantie- ja huoltologistiikan järjestelmälliseen häirintään

  3. uuden hyökkäysvaiheen valmisteluun Pokrovskin–Dobropilljan suunnalla.

Venäjä kykenee ylläpitämään jatkuvaa taktista painetta, mutta ei ole onnistunut muuttamaan sitä läpimurroksi.

Pohjoinen rintama: Sumy ja Harkova

Venäläiset lähteet ilmoittivat rajallisista hyökkäyksistä Sumyn alueen pohjoisosassa. Ukraina suoritti alueella vastahyökkäyksiä, eikä ISW havainnut Venäjän edenneen. Sumyn operaation tavoite näyttää edelleen olevan Ukrainan joukkojen sitominen ja puskurivyöhykkeen muodostaminen Venäjän rajalle, ei välitön eteneminen Sumyn kaupunkiin.

Pohjoisessa Harkovan alueella Ukraina säilytti asemansa tai eteni paikallisesti Hrafskessa. Geopaikannettu aineisto osoitti ukrainalaisten puhdistaneen venäläisen aseman kylän eteläosassa. Venäjän hyökkäykset Velykyi Burlukin suunnalla eivät tuottaneet vahvistettua etenemistä.

Venäjä iski FPV-drooneilla veturiin ja jakeluautoon Harkovan kaupungin pohjoisosassa. Tämä osoittaa, että Venäjän taktisten droonien vaikutusalue ulottuu yhä syvemmälle Ukrainan paikalliseen logistiikkaan.

Oskiljoen rintama: Kupjansk ja Borova

Venäjä jatkoi rajallisia hyökkäyksiä Kupjanskin ja Borovan suunnilla, mutta ISW ei vahvistanut etenemistä. Venäläiset sotabloggaajat esittivät väitteitä etenemisestä Kivšarivkassa sekä Borovan koillispuolella, mutta väitteitä ei voitu vahvistaa geopaikannetulla aineistolla.

Ukraina ilmoitti tuhonneensa venäläisiä drooneja miehitetyssä Tšervonopopivkassa noin 20 kilometrin päässä rintamasta ja Purdivkassa noin 45 kilometrin syvyydessä. Iskut kohdistuivat Venäjän miehittämättömien järjestelmien käyttö- ja tukirakenteeseen.

Donetsk: Kostjantynivkan taistelu

Kostjantynivka on edelleen Venäjän tärkein paikallinen painopistesuunta. Venäläiset pienryhmät ovat soluttautuneet kaupungin pohjois-, etelä- ja länsiosiin, mutta Ukraina säilyttää asemia kaupungissa. Geopaikannettu materiaali osoitti Ukrainan iskeneen soluttautuneisiin venäläisryhmiin useissa kaupunginosissa.

Tilanne ei merkitse, että Venäjä hallitsisi yhtenäisesti niitä kaupunginosia, joissa sen sotilaita on havaittu. Kyse on hajautetuista soluttautumisoperaatioista: pienet ryhmät tunkeutuvat rakennuksiin ja kellareihin, minkä jälkeen Venäjän lähteet pyrkivät esittämään alueet vallattuina.

Venäjän 242. moottoroidun jalkaväkirykmentin drooniyksikkö havaittiin Rusyn Jarin alueella Kostjantynivkan lounaispuolella. Tämä viittaa siihen, että Venäjä vahvistaa kaupungin ympärillä toimivaa tiedustelu- ja iskujärjestelmää samalla, kun jalkaväki pyrkii tunkeutumaan puolustuksen sisään.

Pokrovsk ja Dobropillja

Venäjä jatkoi hyökkäyksiä Pokrovskin ja Dobropilljan suunnilla, mutta ei saavuttanut vahvistettua etenemistä. Venäjän puolustusministeriö väitti Ševtšenkon vallatuksi. Lisäksi venäläislähteet väittivät Bilytsken vallatuksi, mutta ISW arvioi väitteeseen liitetyn videon todennäköisesti tekoälyllä muokatuksi.

Ukrainalaisprikaatin mukaan Venäjä suorittaa Pokrovskin pohjoispuolella ilmatiedustelua ja raivaa miinoja hyökkäysreiteiltä. Valmistelujen tavoitteena arvioidaan olevan hyökkäyksen voimistaminen Dobropilljan suuntaan.

Arvio: Venäjä yrittää todennäköisesti muodostaa Pokrovskin pohjoispuolelle uuden hyökkäysvektorin, jolla Ukrainan puolustus pakotetaan levittäytymään Pokrovskin kaupungin, Dobropilljan ja Kostjantynivkan väliselle laajalle alueelle. Välitön operatiivinen läpimurto on kuitenkin epätodennäköinen ilman merkittäviä lisäjoukkoja tai Ukrainan puolustuksen paikallista romahtamista.

Eteläinen rintama ja Zaporižžjan logistiikka

Venäjä jatkoi hyökkäyksiä Huljaipolen ja läntisen Zaporižžjan alueilla ilman vahvistettua etenemistä. Venäjän 14. erillinen miehittämättömien järjestelmien pataljoona havaittiin ensimmäistä kertaa Zaporižžjan suunnalla.

Venäjän drooni-iskut ovat estäneet matkustajajunien pääsyn Zaporižžjan kaupunkiin 23. heinäkuuta lähtien. Kaupunki on käytännössä erotettu muiden alueiden matkustajaliikenteen rautatieyhteyksistä. Tämä on sotilaallisesti merkittävä kehitys, koska rautatieverkko tukee myös joukkojen, varaosien ja materiaalin siirtoja.

Hersonin suunnalla ei ilmoitettu maataistelutoimintaa 26. heinäkuuta.

Venäjän ilma- ja ohjusiskut

Venäjä laukaisi 25.–26. heinäkuuta välisenä yönä:

  • yhden H-59/69-risteilyohjuksen

  • seitsemän Iskander-M- tai S-400-järjestelmästä laukaistua ballistista ohjusta

  • 136 Shahed-, Gerbera-, Italmas- ja Parodija-tyyppistä droonia.

Ukraina ilmoitti torjuneensa yhden risteilyohjuksen, viisi ballistista ohjusta ja 104 droonia. Kaksi ballistista ohjusta ja 27 droonia osui yhteensä 18 kohteeseen. Iskuja tai niiden vaikutuksia raportoitiin muun muassa Kiovan, Harkovan, Odessan, Mykolajivin, Sumyn, Tšernihivin, Hersonin, Lvivin ja Dnipropetrovskin alueilla.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä käytti edeltäneen viikon aikana noin 1 700 droonia, yli 1 630 liitopommia ja 95 ohjusta. Venäjän kampanja perustuu massaan: tarkoituksena on kuluttaa Ukrainan torjuntaohjuksia, pakottaa ilmatorjunta suojaamaan suurta määrää kohteita ja mahdollistaa ballististen ohjusten pääsy läpi.

Ukrainan syväiskukampanja

Ukraina vahvisti iskeneensä Tjumenin öljynjalostamoon noin 1 980 kilometrin päässä rintamasta. Venäläiset viranomaiset ja kuvamateriaali vahvistivat jalostamolla syttyneen tulipalon. Isku osoittaa Ukrainan droonien kykenevän operoimaan syvällä Länsi-Siperiassa.

Miehitetyllä Krimillä Ukraina iski Tšornomornaftohazin kaasu- ja öljytuotteiden tuotanto- ja varastointilaitokseen sekä venäläisten Geran- ja Gerbera-drooneja ohjanneeseen maareleeseen Tšornomorsken lähellä.

Iskujen operatiivinen merkitys ei perustu yksittäisen laitoksen tuhoamiseen. Ukraina pyrkii pakottamaan Venäjän hajauttamaan ilmatorjuntaa öljynjalostamoille, varastoille, lentotukikohtiin, Krimille ja laivastotukikohtiin. Jokainen Venäjän sisämaahan siirretty ilmatorjuntajärjestelmä on pois rintaman tai sotilastukikohtien suojauksesta.

Venäjän laivaston droonijoukot

Venäjän laivasto muodostaa uusia miehittämättömien järjestelmien rykmenttejä. ISW arvioi, että niiden tehtäviin kuuluu venäläisten alusten suojaaminen Ukrainan ilma- ja meridrooneilta Mustallamerellä ja Asovanmerellä.

Venäjä on jo hajauttanut aluksia, asentanut drooniverkkoja, käyttänyt liikkuvia torjuntaryhmiä ja lisännyt ilmapartiointia. ISW:n mukaan nämä toimet eivät ole kyenneet estämään Ukrainan iskuja riittävän tehokkaasti.

Uusien rykmenttien muodostaminen on samalla epäsuora tunnustus siitä, että Ukrainan epäsymmetrinen merisodankäynti on pakottanut Venäjän muuttamaan laivaston organisaatiota ja käyttämään lisää henkilöstöä alusten lähisuojaukseen.

Romania ja Naton ilmatila

Romanialainen F-16 ampui alas Romanian ilmatilaan tunkeutuneen droonin 26. heinäkuuta. Kyseessä oli kolmas vastaava tapaus kolmena peräkkäisenä päivänä. Romanian viranomaiset vahvistivat 24. heinäkuuta pudotetun laitteen venäläiseksi Shahed-drooni­ksi ja kutsuivat Venäjän suurlähettilään kuultavaksi.

Tapahtumasarja nostaa Mustanmeren ja Tonavan suiston Naton ilmavalvonnan keskeiseksi riskialueeksi. Toistuvat tunkeutumiset lisäävät todennäköisesti valmiiden torjuntapari­en, maa-ilmatorjunnan ja droonintorjuntajärjestelmien käyttöä Romanian itäosassa.

Venäjän voimanmuodostus ja sotatalous

ISW:n 25. heinäkuuta julkaistun arvion mukaan Ukraina varoitti Venäjän jatkavan valmisteluja reserviläisten mahdolliseen pakolliseen palvelukseen kutsumiseen ja valmistautuvan vastaanottamaan noin 30 000 uutta pohjoiskorealaista sotilasta. Samanaikaisesti Venäjä laajensi bensiinin vientikieltoa vuoden 2026 loppuun polttoainetilanteen vakauttamiseksi.

Mahdolliset pohjoiskorealaiset joukot tarjoaisivat Venäjälle määrällistä lisävoimaa, mutta niiden koulutus, johtaminen, yhteistoimintakyky ja käyttöönoton aikataulu rajoittavat niiden välitöntä operatiivista vaikutusta. Todennäköisimpiä käyttötapoja ovat rintaman vähemmän vaativat sektorit, alueiden suojaaminen ja venäläisten joukkojen vapauttaminen tärkeämpiin hyökkäyssuuntiin.

Arvio seuraavasta 72 tunnista

Pokrovsk–Dobropillja: Venäjän hyökkäysten voimakkuuden kasvu on todennäköistä. Vahvistetun operatiivisen läpimurron todennäköisyys on edelleen matala.

Kostjantynivka: Soluttautuminen, drooni-iskut ja hajautettu kaupunkitaistelu jatkuvat. Venäläiset lähteet tulevat todennäköisesti esittämään yksittäisiä soluttautumisia aluevaltauksina.

Zaporižžja: Venäjä jatkaa rautatie- ja maantielogistiikan häirintää. Tavoitteena on vaikeuttaa Ukrainan joukkojen huoltoa ilman varsinaista maavoimien läpimurtoa.

Syväiskut: Ukraina jatkaa erittäin todennäköisesti iskuja Venäjän energia-, drooni-, logistiikka- ja merisotakohteisiin. Venäjä vastaa laajoilla drooni- ja ohjuspaketeilla Ukrainan kaupunkeja ja infrastruktuuria vastaan.

Naton kaakkoissivu: Romanian ilmatilan loukkaukset johtavat todennäköisesti tehostettuun ilmavalvontaan ja aiempaa matalampaan voimankäyttökynnykseen tunnistamattomia drooneja vastaan.

Johtopäätös

Venäjän hyökkäys ei ole pysähtynyt toiminnallisesti, mutta sen alueellinen tulos on tällä hetkellä lähes olematon. Venäjä korvaa etenemisen puutetta soluttautumisella, droonien avulla toteutetulla logistiikan eristämisellä ja uusien hyökkäysten valmistelulla.

Ukraina puolestaan käyttää syväiskuja muuttaakseen sodan kustannusrakennetta: Venäjän on suojattava samanaikaisesti öljyteollisuutta, laivastoa, lentotukikohtia, Krimiä, logistiikkakeskuksia ja miehittämättömien järjestelmien infrastruktuuria.

Sotilaallinen aloite on edelleen kiistanalainen. Venäjä määrää suuren osan maataistelujen tahdista, mutta Ukraina kykenee tällä hetkellä estämään hyökkäysten muuttumisen operatiiviseksi läpimurroksi ja tuottamaan kasvavaa painetta Venäjän strategiseen selustaan.

Lähteet:

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.
SITREP END // 27/07/2026

24/07/2026

Kaksi kuristuspistettä ja yksi komentokriisi

Sotateknologian ja geopolitiikan tilanneraportti 17.–24.7.2026

Strateginen yleisarvio

Kuluneen tarkastelujakson merkittävimmät kehityskulut liittyvät kolmeen toisiaan vahvistavaan ilmiöön:

  1. Ukraina yrittää uudistaa sotilasjohtonsa ja nopeuttaa teknologista sodankäyntiään kesken kulutussodan.
  2. Iranin sodan vaikutukset ovat laajentuneet Hormuzinsalmesta Punaisenmeren ja Bab el-Mandebin suuntaan.
  3. NATO ja Eurooppa siirtävät painopistettä yksittäisistä huippusuorituskyvyistä massaan, sensoriverkkoihin, torjuntaohjustuotantoon ja droonien teolliseen mittakaavaan.

Yhteinen nimittäjä on kestävyys. Pelkkä tekninen ylivoima ei riitä, jos komentorakenne on hidas, sensorit eivät muodosta yhteistä tilannekuvaa tai torjunta-aseiden varastot ehtyvät ennen vastustajan halvempia hyökkäysjärjestelmiä.

1. Ukrainan sotilasjohdon murros

Presidentti Volodymyr Zelenskyi nimitti 21. heinäkuuta 43-vuotiaan Myh’ailo Drapatyin Ukrainan asevoimien uudeksi komentajaksi Oleksandr Syrskyin tilalle. Drapatyi on tunnettu operatiivisesta kokemuksestaan, kenttäjoukkojen tuntemuksesta ja kriittisestä suhtautumisestaan neuvostoperäiseen johtamiskulttuuriin. Hänen tehtäväkseen annettiin myös hyökkäystoiminnan, pitkän kantaman iskujen ja teknologisten suorituskykyjen vahvistaminen. [1–2]

Komentajan vaihdos tapahtui vain päiviä sen jälkeen, kun puolustusministeri Myh’ailo Fedorov oli erotettu. Fedorov kieltäytyi julkisesti muista hallintotehtävistä ja ilmoitti haluavansa jatkaa nimenomaan puolustusministerinä. Erottaminen johti Ukrainassa poikkeuksellisiin julkisiin protesteihin ja toi esiin presidentinhallinnon, puolustusministeriön ja asevoimien johdon välisiä jännitteitä. [3]

Fedorov oli pyrkinyt muuttamaan Ukrainan puolustushallintoa dataohjatuksi organisaatioksi. Hänen kaudellaan painotettiin hankintojen läpinäkyvyyttä, digitaalista johtamista, drooniyksiköiden tulosten mittaamista ja nopeaa teknologista kehityskiertoa. Fedorovin mukaan yksi keskeisistä ongelmista oli Syrskyin johtamisjärjestelmä, jota hän piti liian keskitettynä ja hitaana muuttuvan taistelukentän tarpeisiin. Väitteet erottamisten syistä ovat kuitenkin osin osapuolten omia tulkintoja; presidentinhallinto ei ole julkistanut kattavaa selvitystä päätösten taustoista.

Sotilaallinen merkitys

Drapatyin nimitys voi nopeuttaa Ukrainan siirtymistä kohti hajautetumpaa ja tehtävätaktiikkaa paremmin hyödyntävää johtamista. Samalla hän joutuu ratkaisemaan kolme vaikeaa kokonaisuutta:

  • joukkojen täydentämisen ja koulutuksen;
  • komentajien vastuun, väärinkäytökset ja sisäisen luottamuksen;
  • drooni-, tiedustelu- ja kaukovaikutusjärjestelmien yhdistämisen tavanomaisten joukkojen operaatioihin.

Komentajan vaihtaminen ei itsessään ratkaise ongelmia. Päinvastoin huonosti toteutettuna se voi hetkellisesti heikentää komentoketjuja juuri silloin, kun Venäjä jatkaa painostusta rintamalla ja iskuja Ukrainan kaupunkeihin. Drapatyille asetetut odotukset ovat siksi vaarallisen korkeat suhteessa Ukrainan henkilöstö-, ilmatorjunta- ja materiaalirajoitteisiin.

2. Droonisodasta teolliseksi sodankäyntijärjestelmäksi

NATO-arvion mukaan Ukraina valmistaa vuoden 2026 aikana selvästi yli viisi miljoonaa droonia. Vertailun vuoksi vuonna 2022 vastaava määrä oli noin 5 000. Muutos ei ole vain tuotannollinen, vaan se osoittaa miehittämättömien järjestelmien muuttuneen erikoiskalustosta kulutustavaraksi, jota tarvitaan jatkuvasti tiedusteluun, tulenkorjaukseen, iskujen toteuttamiseen, elektroniseen sodankäyntiin ja vastadroonitoimintaan. [4]

Ukrainan mallin keskeinen ominaisuus on lyhyt kehityskierto. Taistelukentältä saatu palaute voidaan siirtää valmistajalle päivissä, minkä jälkeen ohjelmistoa, radiolinkkiä, taistelukärkeä tai lentoprofiilia muutetaan. Tämä on ratkaisevaa ympäristössä, jossa vastustaja kehittää jatkuvasti uusia häirintä- ja torjuntamenetelmiä.

Euroopan unioni ja Ukraina sopivat heinäkuussa ensimmäisestä EU-tasoisesta droonituotantoyhteistyöstä. Tavoitteena on yhdistää Ukrainan taistelukokemus ja nopea tuotekehitys Euroopan tuotantokapasiteettiin, rahoitukseen ja standardointiin. Järjestelyyn liittyy myös pyrkimys kehittää eurooppalaisia ballististen ohjusten torjuntakykyjä vuoteen 2028 mennessä. [5]

Ukraina on lisäksi tarjoamassa droonejaan Yhdysvaltain puolustusministeriön Drone Dominance -ohjelmaan. Alustavan suunnitelman mukaan useat ukrainalaiset yritykset toimittaisivat järjestelmiä amerikkalaisiin kokeisiin ja mahdollisesti myöhempään sarjatuotantoon. Tämä kertoo poikkeuksellisesta asetelmasta: sotaakäyvä maa ei ole enää vain länsimaisen teknologian vastaanottaja, vaan myös taistelukentällä validoitujen järjestelmien viejä.

Keskeinen oppi NATOlle

Ukrainan sota ja Iranin konfliktin suuret ohjus- ja droonisalvot osoittavat, että puolustuksen suorituskyky määräytyy yhä useammin seuraavalla yhtälöllä:

sensorien kattavuus × johtamisen nopeus × laukaisulaitteiden määrä × ampumatarvikkeiden tuotantokyky.

Yksittäinen huippuluokan torjuntaohjus ei ratkaise ongelmaa, jos hyökkääjä pystyy lähettämään kymmeniä tai satoja halvempia maaleja samanaikaisesti. Siksi droonien vastainen puolustus edellyttää elektronista sodankäyntiä, häirintää, tykkejä, pienohjuksia, torjuntadrooneja ja perinteisiä ilmatorjuntaohjuksia samassa kerroksellisessa järjestelmässä.

3. Hormuz lähes pysähtyi – Bab el-Mandeb joutui paineeseen

Hormuzinsalmen tankkeriliikenne supistui 23. heinäkuuta alimmalle tasolleen Iranin sodan alkamisen jälkeen. Reutersin alusliikennetietojen mukaan salmen läpi kulki tuolloin vain yksi tankkeri eikä Persianlahdelle saapunut yhtään uutta tankkeria. Samanaikaisesti Yhdysvallat oli toteuttanut kolmannentoista peräkkäisen yön iskuja Iraniin. [6]

Salmea ei ole juridisesti tai fyysisesti suljettu kokonaan, mutta vakuutusmaksut, miina- ja ohjusuhka, Iranin sotilaallinen painostus sekä epävarmuus ovat tehneet kaupallisesta liikenteestä erittäin riskialtista. Käytännössä markkinavaikutus alkaa muistuttaa osittaista sulkemista.

Hormuzin häiriö ohjasi Saudi-Arabian ja muiden Persianlahden tuottajien vientiä Punaisenmeren satamiin ja Egyptin SUMED-putkistoon. Tämä teki Bab el-Mandebista ja Punaisestamerestä entistä tärkeämmän vaihtoehtoisen reitin. Huthit vastasivat julistamalla Saudi-Arabian meriliikenteeseen kohdistuvan saarron ja iskuivat ainakin kahteen Saudi-Arabian öljyä kuljettaneeseen tankkeriin. Osa aluksista kääntyi takaisin tai siirtyi Afrikan ympäri kulkevalle reitille. [8]

Bab el-Mandeb ei ole sulkeutunut: 23. heinäkuuta sen kautta kulki edelleen kymmeniä tankkereita. Turvallisuusympäristö on kuitenkin muuttunut olennaisesti. Jos sekä Hormuz että Bab el-Mandeb ovat samanaikaisesti korkean riskin alueita, Persianlahden öljylle ja kaasulle ei ole enää nopeaa ja turvallista pääreittiä maailmanmarkkinoille.

Taloudellinen vaikutus

Saudiöljyn kuljettaminen Afrikan ympäri voi pidentää matkan Aasiaan tai Eurooppaan noin 19 päivästä lähes 48 päivään. Yhden tankkerimatkan polttoainekustannukset voivat tällöin nousta noin 1,3 miljoonasta dollarista lähes 2,9 miljoonaan dollariin. Suezin kanavan käyttö lisää kustannuksiin vielä noin miljoonan dollarin suuruisen maksun. [7]

SUMED-putkisto ja Saudi-Arabian itä–länsi-putkilinja lieventävät tilannetta, mutta eivät pysty korvaamaan koko Hormuzin kapasiteettia. SUMEDin kapasiteetti on noin 2,5 miljoonaa barrelia päivässä, kun Saudi-Arabian vienti voi yksin nousta noin seitsemään miljoonaan barreliin päivässä.

Hormuz on myös nesteytetyn maakaasun kannalta kriittinen. Yhdysvaltain energiatietohallinnon mukaan salmen kautta on normaalisti kulkenut noin viidennes maailman LNG-kaupasta, pääosin Qatarista. Pitkittynyt häiriö vaikuttaisi siten erityisesti Aasian kaasumarkkinoihin ja nostaisi Euroopan kilpailua vaihtoehtoisista LNG-toimituksista. [9]

Geopoliittinen arvio

Iranin ja huthien toiminta muodostaa kaksiosaisen merellisen painostusjärjestelmän:

  • Iran kykenee uhkaamaan Hormuzia suoraan.
  • Huthit kykenevät nostamaan riskitasoa Bab el-Mandebissa ilman, että Iran käyttää omia joukkojaan avoimesti.

Järjestely pakottaa Yhdysvallat ja sen kumppanit jakamaan tiedustelu-, ilma-, meri- ja ohjuspuolustusresursseja kahden erillisen kuristuspisteen välille. Samalla jokainen torjuttu drooni tai ohjus kuluttaa lännen rajallisia torjunta-asevarastoja.

4. NATO rakentaa uutta sensoriverkkoa

Yksitoista NATO-maata on käynnistänyt Saab GlobalEye -valvonta- ja johtamiskoneiden yhteishankinnan. Järjestelmän on tarkoitus korvata osa liittokunnan vanhenevista E-3A-koneista. GlobalEye pystyy seuraamaan samanaikaisesti ilma-, meri- ja maakohteita sekä havaitsemaan muun muassa risteilyohjuksia, ballistisia ohjuksia ja droonimuodostelmia. [10]

Suomi ei kuulu tähän yhdentoista maan yhteishankintaryhmään, mutta allekirjoitti erillisen aiesopimuksen vastaavan kansallisen suorituskyvyn hankkimisesta ja liittämisestä NATO-järjestelmään. Suomen osallistuminen liittyy laajempaan kokonaisuuteen, johon kuuluvat myös A330 MRTT -ilmatankkauskalusto, miehittämätön merivalvonta, avaruusjärjestelmät, arktisen alueen valvonta ja ohjusteollinen yhteistyö. [11]

GlobalEyen merkitys Suomelle ei rajoittuisi ilmatilan valvontaan. Sen tutkilla ja johtamisjärjestelmillä voitaisiin muodostaa liikkuva tilannekuvasolmu, joka tukisi:

  • F-35-hävittäjien hajautettua toimintaa;
  • meri- ja rannikkopuolustusta;
  • pitkän kantaman ilmatorjuntaa;
  • drooni- ja risteilyohjusuhkien varhaisvaroitusta;
  • liittokunnan joukkojen johtamista Pohjois-Euroopassa.

NATO on samanaikaisesti käynnistänyt Drone Edge -aloitteen, vastadroonijärjestelmien yhteishankintoja ja uusia teollisia yhteistyömekanismeja. Tämä osoittaa, että liittokunta ei käsittele drooneja enää yksittäisenä asejärjestelmänä, vaan osana koko puolustusteollisuuden ja johtamisjärjestelmän rakennemuutosta. [15]

5. Ohjuspuolustuksen kustannusongelma

Lockheed Martin kehittää ACE-nimistä torjuntaohjusta, jota on epävirallisesti kuvattu pieneksi tai edulliseksi Patriotiksi. Ohjus käyttäisi Patriot PAC-3 -järjestelmän laukaisulaitteita ja johtamisrakennetta, mutta olisi tarkoitettu ensisijaisesti alemman suorituskykyluokan ballistisia ohjuksia vastaan. Se ei ole droonien massatorjuntaan tarkoitettu ase. [12]

ACE kuvastaa laajempaa pyrkimystä täyttää aukko erittäin kalliiden strategisten torjuntaohjusten ja lyhyen kantaman ilmatorjunnan välillä. Tuotannon arvioidaan voivan alkaa aikaisintaan vuosikymmenen lopulla, joten se ei ratkaise välitöntä varastopulaa.

Eurooppalainen MBDA kehittää vastaavasti Counter Mass Interceptor -ohjusta halpojen massamaalien torjuntaan. Raytheon puolestaan on ilmaissut kiinnostuksensa Patriot-torjuntaohjusten yhteistuotantoon Ukrainassa. Näiden hankkeiden strateginen tarkoitus on sama: kasvattaa laukausmääriä ja alentaa yhden torjunnan kustannusta.

6. Venäjän sotatalouden rajat alkavat näkyä

Kiel Institute for the World Economy arvioi Venäjän sotatalouden lähestyvän rakenteellisia rajojaan. Venäjän likvidit valtion vararahastot ovat supistuneet noin 6,5 prosentista bruttokansantuotteesta ennen sotaa noin 1,8 prosenttiin keväällä 2026. Öljy- ja kaasutulot olivat tarkastelussa noin 45 prosenttia edellisvuotta alempana, samalla kun budjettialijäämä kasvoi ja työvoima-, teknologia- sekä tuotantokapasiteettirajoitteet kiristyivät. [13]

Tämä ei tarkoita Venäjän sotatalouden välitöntä romahtamista. Se tarkoittaa, että uuden tuotannon kasvattaminen muuttuu jatkuvasti kalliimmaksi ja riippuvuus Kiinasta kasvaa. Kiinan osuus Venäjän ulkomaankaupasta on jo noin kolmannes, ja Kiina on keskeinen pakotteiden alaisten komponenttien ja tuotantolaitteiden lähde.

Venäjän todennäköinen vastaus on jatkaa tuotannon hajauttamista, kaupallisten komponenttien sotilaallista hyödyntämistä sekä halpojen droonien, liitopommien ja pitkän kantaman iskujen määrällistä kasvattamista. Taloudellinen heikkeneminen ei siten välttämättä vähennä sotilaallista painetta lyhyellä aikavälillä.

7. Puolaan ja Baltiaan kohdistuva provokaatioriski

Puolan puolustusjohto on varoittanut, että Venäjä on saanut haltuunsa ukrainalaisia drooneja ja saattaisi käyttää niitä provokaatiossa NATO-maita vastaan. Mahdollisena skenaariona on esitetty ukrainalaiseksi lavastettua iskua Puolaan tai Baltian maihin. [14]

Varoituksen tueksi ei ole julkistettu yksityiskohtaista tiedusteluaineistoa, joten sitä ei voida pitää vahvistettuna Venäjän operaatiosuunnitelmana. Skenaario on kuitenkin teknisesti mahdollinen ja vastaisi Venäjän aiempaa hybriditoimintaa, jossa sotilaalliset, kyber-, informaatio- ja sabotaasitoimet yhdistetään kiistettävään tekijyyteen.

Todennäköisempi kuin laaja drooni-isku olisi rajattu tapahtuma, jonka tarkoituksena olisi:

  • testata NATO-maiden tunnistus- ja päätöksentekokykyä;
  • synnyttää kiista hyökkäyksen alkuperästä;
  • horjuttaa Ukrainan ja sen tukijoiden välistä luottamusta;
  • pakottaa NATO käyttämään resursseja kotialueen suojaamiseen.

Puolan ja Baltian maiden on siksi kyettävä yhdistämään droonien tekninen tunnistus, lentorata-analyysi, elektronisen tiedustelun tiedot ja informaatiovaikuttamisen seuranta ennen poliittisten johtopäätösten tekemistä.

Johtopäätökset

1. Sodan ratkaiseva resurssi on teollinen uusiutumiskyky

Ukrainan miljoonaluokan droonituotanto, NATO-maiden uudet torjuntaohjukset ja EU:n yhteishankkeet osoittavat, että asejärjestelmien elinkaaret lyhenevät. Menestyjä ei välttämättä ole se, jolla on sodan alussa paras järjestelmä, vaan se, joka kykenee muuttamaan järjestelmäänsä nopeimmin.

2. Johtamisjärjestelmä on yhtä tärkeä kuin asejärjestelmä

Ukrainan komentokriisi osoittaa, että teknologinen innovaatio törmää helposti keskitettyyn organisaatiokulttuuriin. Droonien, sensorien ja kaukovaikutuksen täysi hyödyntäminen vaatii päätösvallan hajauttamista ja tiedon siirtämistä nopeasti alhaalta ylöspäin ja takaisin.

3. Iranin sota on muuttunut globaaliksi kuljetus- ja resurssikilpailuksi

Hormuzin lähes pysähtynyt tankkeriliikenne ja huthien toiminta Bab el-Mandebissa tekevät meriliikenteen turvaamisesta kaksirintamaisen operaation. Vaikutukset ulottuvat öljyn hinnan lisäksi LNG-markkinoihin, lannoitteisiin, petrokemiaan, kuljetuskapasiteettiin ja länsimaiden ohjusvarastoihin.

4. NATO rakentaa kerroksellista puolustusta, mutta tulokset tulevat hitaasti

GlobalEye, Drone Edge, uudet torjuntaohjukset ja Ukrainan kanssa tehtävä teollinen yhteistyö ovat oikeansuuntaisia ratkaisuja. Merkittävä osa suorituskyvyistä valmistuu kuitenkin vasta vuosien kuluttua. Välikauden keskeinen riski on ampumatarvikkeiden ja torjuntaohjusten riittämättömyys yhtäaikaisissa kriiseissä Euroopassa ja Lähi-idässä.

Kuvituskuva: Wikipedia.

Lähteet

[1] President of Ukraine, I Have Decided That Mykhailo Drapatyi Will Become the New Commander-In-Chief of the Armed Forces of Ukraine, 21.7.2026.

[2] Dan Peleschuk, Reuters, From battlefield to bureaucracy, Ukraine’s new military chief faces tests, 22.7.2026.

[3] Reuters, Ousted Ukrainian defence chief digs in against Zelenskiy, 23.7.2026.

[4] Patrick Tucker, Defense One, Ukraine will build 5M drones in 2026. NATO must learn how, 16.7.2026.

[5] Reuters, EU and Ukraine launch joint drone production initiative, 15.7.2026.

[6] Reuters, Hormuz tanker crossings slip to lowest level since war began, 24.7.2026.

[7] Reuters, The cost of avoiding both Hormuz and Bab el-Mandeb, 24.7.2026.

[8] Reuters ja The Guardian, raportointi huthien Saudi-Arabiaan kohdistamista tankkeri-iskuista ja Bab el-Mandebin liikenteestä, 23.–24.7.2026.

[9] U.S. Energy Information Administration, World Oil Transit Chokepoints: Strait of Hormuz, 2026.

[10] NATO, NATO’s new Airborne Warning and Control System is announced, 7.7.2026.

[11] Suomen puolustusministeriö, Suomi mukana kahdessatoista NATO-yhteistyöjärjestelyssä, 7.7.2026.

[12] Defense One, Lockheed’s “baby Patriot” aims to fill missile-defense gap, 20.7.2026.

[13] Kiel Institute for the World Economy, Endgame: Russia’s war economy hits its limits, kesäkuu 2026.

[14] Defense News, Poland warns Russia could use captured Ukrainian drones in false-flag attack, heinäkuu 2026.

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.
SITREP END // 24/07/2026

Sotilasstrateginen tilanneraportti – 24.7.2026

1. Johtopäätökset

Kansainvälinen turvallisuustilanne on viimeisen vuorokauden aikana selvästi kiristynyt Lähi-idässä, kun taas Ukrainan sodassa jatkuu kuluttava, droonien hallitsema asemasotavaihe. Strategisesti merkittävin muutos on kahden maailman energiakuljetusten pullonkaulan — Hormuzinsalmen ja Bab el-Mandebin — samanaikainen vaarantuminen. Öljyn hinnan nousu yli 100 dollarin tason osoittaa, että alueellinen sota on muuttumassa myös maailmanlaajuiseksi taloudelliseksi ja logistiseksi kriisiksi. Reuters

Kokonaisarvio:

  • Lähi-itä: eskalaatioriski erittäin korkea.
  • Ukraina: operatiivinen pattitilanne jatkuu, mutta teknologinen ja organisatorinen kilpailu kiihtyy.
  • Nato–Venäjä: välitön suuren sodan riski ei ole korkein mahdollinen, mutta pitkäaikainen sotilaallinen vastakkainasettelu vahvistuu.
  • Taiwan: Kiinan painostus on jälleen kasvanut harjoitusten ja merellisen harmaan alueen toiminnan kautta.
  • Suomi: välitön sotilaallinen uhka ei ole olennaisesti muuttunut, mutta energia-, logistiikka-, kyber- ja Nato-valmiuden merkitys kasvaa.

2. Lähi-itä: kriisin vaarallisin vaihe

Yhdysvaltojen ja Iranin iskujen jatkuminen

Yhdysvallat on jatkanut iskujaan Irania vastaan jo lähes kahden viikon ajan. Iran on vastannut iskuilla Yhdysvaltojen tukikohtiin ja Persianlahden alueen kohteisiin. Konfliktissa ei enää ole kyse rajatusta voimannäytöstä, vaan jatkuvasta sotilaallisesta isku–vastaisku-kierteestä, jossa osapuolten poliittinen liikkumatila kapenee. Reuters

Iranin kyky uhata Hormuzinsalmen liikennettä ei perustu ainoastaan merimiinoihin tai rannikko-ohjuksiin, vaan laajaan kokonaisuuteen:

  • pienet nopeat veneet
  • meritorjuntaohjukset
  • yksisuuntaiset hyökkäysdroonit
  • merimiinat
  • elektroninen sodankäynti
  • kaupallisten alusten tunnistamisen ja valvonnan häirintä
  • alueelliset liittolaisjoukot

Vaikka Yhdysvallat ilmoittaa pyrkivänsä pitämään Hormuzinsalmen avoinna, tankeriliikenne on vähentynyt voimakkaasti. Sotilaallinen ”avaaminen” ei myöskään automaattisesti palauta kaupallista liikennettä, mikäli vakuutusyhtiöt ja varustamot arvioivat riskin liian suureksi. Reuters

Houthien avaama toinen meririntama

Irania tukevat houthit ovat ilmoittaneet Saudi-Arabiaan kohdistuvasta merisaartotoiminnasta ja hyökänneet Saudi-Arabian öljytankkereita vastaan Punaisellamerellä. Tämä uhkaa samanaikaisesti Bab el-Mandebin salmea ja Suezin kanavalle johtavaa reittiä. Reuters

Tilanne on strategisesti poikkeuksellisen vaarallinen, koska lännen ja Aasian välinen energiakauppa joutuu samanaikaisesti paineeseen sekä Persianlahdella että Punaisellamerellä. Brent-raakaöljyn hinnan nousu yli 100 dollariin ja lähes 15 prosentin viikkonousu ovat ensimmäisiä näkyviä seurauksia. Reuters

Strateginen arvio

Todennäköisin kehitys: Yhdysvallat jatkaa Iranin rannikko-, drooni-, ohjus- ja johtamisjärjestelmien tuhoamista samalla, kun Iran pyrkii välttämään laajaa maasotaa mutta kasvattamaan meriliikenteen kustannuksia.

Vaarallisin kehitys: Iran tai houthit upottavat suuren öljy- tai kaasualuksen, hyökkäys aiheuttaa merkittäviä amerikkalaisia tappioita tai Iranin ohjusisku osuu kriittiseen öljynjalostus- tai satamainfrastruktuuriin Saudi-Arabiassa tai Persianlahden maissa.

Eskalaatioriski seuraavien 72 tunnin aikana: erittäin korkea.

3. Ukraina

Taistelukentän yleiskuva

ISW:n tuoreimman, 23. heinäkuuta julkaistun arvion mukaan Venäjä jatkaa hyökkäystoimia useilla rintamalohkoilla. Pohjoisessa Venäjän tavoite on edelleen muodostaa puolustettava puskurivyöhyke Sumyn alueelle. Samanaikaisesti pääpaino säilyy Donetskin alueella, jossa Venäjä pyrkii kuluttamaan Ukrainan reservejä ja saavuttamaan vähittäisiä aluevaltauksia ilman ratkaisevaa läpimurtoa. understandingwar.org

Venäjän eteneminen ei muodosta tällä hetkellä nopeaa operatiivista läpimurtoa. Sota on muuttunut yhä selvemmin hajautetuksi, droonien hallitsemaksi taisteluksi, jossa suuret joukko- ja ajoneuvokeskittymät havaitaan ja tuhotaan nopeasti. Reutersin rintama-analyysin mukaan niin sanottu tappovyöhyke voi ulottua paikoin noin 30 kilometrin syvyyteen. Reuters

Tämän seurauksena:

  • joukot liikkuvat pieninä ryhminä
  • ajoneuvoliikennettä hajautetaan
  • moottoripyöriä ja kevyitä kulkuvälineitä käytetään aiempaa enemmän
  • huolto tapahtuu usein drooneilla tai miehittämättömillä maa-ajoneuvoilla
  • yksittäiset asemat voivat olla pitkään eristettyinä
  • perinteinen panssaroitu läpimurto on vaikeutunut olennaisesti

Ukrainan sotilasjohdon sisäinen kriisi

Entisen puolustusministeri Mykhailo Fedorovin erottaminen ja kieltäytyminen uudesta hallitustehtävästä muodostavat merkittävän sisäisen riskin Ukrainalle. Fedorov yhdistettiin erityisesti drooni-, teknologia-, hankinta- ja pitkän kantaman iskukykyjen uudistamiseen. Hänen erottamisensa on aiheuttanut protesteja ja keskustelua siitä, hidastuuko Ukrainan puolustushallinnon uudistaminen. AP News

Kyse ei ole välittömästä sotilaallisesta romahdusriskistä, mutta komentorakenteen ja poliittisen johdon väliset jännitteet voivat hidastaa päätöksentekoa juuri aikana, jolloin Ukraina tarvitsee erittäin nopeita teknisiä ja operatiivisia ratkaisuja.

Pitkän kantaman iskujen merkitys

Ukraina jatkaa iskuja Venäjän polttoaine-, jalostamo-, satama- ja kuljetusinfrastruktuuria vastaan. Aiemmat iskut ovat jo pakottaneet Venäjän rajoittamaan osaa Asovanmeren kuljetuksista ja aiheuttaneet häiriöitä polttoainejärjestelmään. Reuters

Ukrainan strateginen tavoite on selvä: Venäjän logistisen syvyyden muuttaminen jatkuvaksi taistelualueeksi. Tämä ei välttämättä pysäytä hyökkäystä lyhyellä aikavälillä, mutta nostaa Venäjän sodankäynnin kustannuksia ja pakottaa hajauttamaan ilmapuolustusta.

Strateginen arvio

Venäjä kykenee todennäköisesti jatkamaan hidasta painostusta, mutta sillä ei ole tällä hetkellä näkyvää kykyä nopeaan strategiseen läpimurtoon. Ukraina puolestaan säilyttää teknologisen sopeutumiskykynsä, mutta sen keskeisiä heikkouksia ovat:

  • ilmapuolustusohjusten niukkuus
  • henkilöstön kuluminen
  • johtamisjärjestelmän sisäiset ristiriidat
  • riippuvuus länsimaisesta rahoituksesta ja ampumatarvikkeista

Rintamatilanne: vakaa mutta Ukrainalle vaikea.

4. Diplomatia ja sodan päättäminen

Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio tapasi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin Manilassa ja ilmoitti Yhdysvaltojen olevan edelleen valmis edistämään neuvotteluratkaisua. Julkisuuteen ei kuitenkaan tullut konkreettista uutta esitystä, aikataulua tai Venäjän tavoitteiden muutosta. Reuters

Venäjän nykyinen sotilaallinen ja poliittinen toiminta viittaa siihen, että Moskova pitää edelleen sotilaallista painostusta ensisijaisena keinona parantaa neuvotteluasemaansa. Aiemmat tiedot ovat viitanneet siihen, että Venäjä tavoittelee yhä koko Donbasin hallintaa ja saattaa valmistella uusia operaatioita. Reuters

Arvio

Neuvottelukanavat ovat avoinna, mutta varsinaisen rauhansopimuksen todennäköisyys lähikuukausina on matala. Tilapäinen aselepo tai rajattu sopimus tiettyjen iskujen tai meriliikenteen rajoittamisesta on selvästi todennäköisempi kuin kattava poliittinen ratkaisu.

5. Nato ja Venäjä

Nato jatkaa itäisen sivustansa vahvistamista arktiselta alueelta Mustallemerelle. Liittokunta pitää Venäjää pitkäaikaisena ja suorana turvallisuusuhkana, vaikka Venäjän kykyä välittömään laajaan hyökkäykseen Nato-maata vastaan rajoittaa edelleen Ukrainaan sitoutunut sotilaallinen voima. NATO

Ukrainan sodan keskeinen oppi Natolle on nopean palautesilmukan merkitys: rintaman havainto on kyettävä muuttamaan ohjelmisto-, drooni-, sensori- tai asejärjestelmäpäivitykseksi viikoissa tai kuukausissa perinteisten monivuotisten hankintasyklien sijasta. Naton sotilasjohto pyrkii nyt siirtämään tätä mallia liittokunnan rakenteisiin. Business Insider

Keskeinen Nato-haaste

Naton materiaalinen voima on suuri, mutta reagointi- ja hankintajärjestelmät ovat edelleen hitaampia kuin Ukrainan sodan teknologinen kehitystahti. Erityisen kiireellisiä suorituskykyjä ovat:

  • kerroksellinen droonitorjunta
  • halvat torjuntaohjukset ja torjuntadroonit
  • elektroninen sodankäynti
  • hajautettu johtaminen
  • sotilaallinen liikkuvuus
  • kriittisen infrastruktuurin suojaaminen
  • nopeasti päivitettävät ohjelmistopohjaiset asejärjestelmät

6. Kiina ja Taiwan

Kiina aloitti 23. heinäkuuta kaksipäiväiset kovapanosammunnat Taiwaninsalmen läheisyydessä Dongshanin saaren alueella. Taiwan on tuominnut harjoitukset sotilaallisena provokaationa. Reuters

Vaikka Kiinan lentotoiminta Taiwanin lähialueella on joidenkin mittareiden mukaan ollut alkuvuonna aiempaa vähäisempää, Kiinan rannikkovartioston, tutkimusalusten ja muiden valtionalusten toiminta lisääntyi kesäkuussa huomattavasti. Taiwan ilmoitti havaintojen kasvaneen toukokuun 30 aluksesta kesäkuun 55 alukseen. Reuters

Tämä viittaa painopisteen osittaiseen siirtymiseen näkyvistä ilmavoimien suoritteista merelliseen harmaan alueen painostukseen. Menetelmän etuna Kiinalle on, että rannikkovartioston ja siviiliksi naamioitujen valtionalusten käyttö jää avoimen sodan kynnyksen alle mutta normalisoi Kiinan läsnäoloa Taiwanin ympäristössä.

Taiwan valmistautuu lisäksi testaamaan mobiiliverkkojen toimintaa rajoitetulla kapasiteetilla elokuun väestönsuojeluharjoituksissa. Tämä osoittaa, että Taiwan pitää tietoliikenneverkon häirintää tai kaistan merkittävää supistumista realistisena kriisin alkuvaiheen uhkana. Reuters

Strateginen arvio

Välitön maihinnousuhyökkäys ei ole todennäköisin skenaario. Todennäköisempiä painostusmuotoja ovat:

  1. laajat harjoitukset
  2. satamien tai merialueiden osittainen saartoharjoitus
  3. rannikkovartioston lisääntyvä toiminta
  4. kyber- ja informaatiovaikuttaminen
  5. tietoliikenne- ja energiainfrastruktuurin häirintä
  6. asteittainen varoitusajan lyhentäminen

7. Suomen turvallisuusympäristö

Suomen välitön sotilaallinen uhkataso ei ole viimeisen vuorokauden aikana olennaisesti muuttunut. Venäjän pitkäaikainen uhka, Itämeren sotilaallinen merkitys ja Naton pohjoisen sivustan vahvistaminen säilyvät Suomen puolustussuunnittelun perustana. Nato on vahvistanut koko itäistä sivustaansa, ja Suomen asema kytkeytyy yhä tiiviimmin Baltian, Norjan, Ruotsin ja Puolan puolustukseen. NATO

Suomi on ilmoittanut ylittävänsä vuonna 2026 Naton puolustus- ja turvallisuusmenoihin liittyvän 1,5 prosentin lisätavoitteen. Lisäksi Suomi kehittää yhdessä Britannian, Alankomaiden ja Puolan kanssa uutta monenvälistä puolustusmekanismia. Valtioneuvosto

Lähi-idän kriisin vaikutukset Suomeen

Suomelle Lähi-idän sodan välittömät riskit ovat ensisijaisesti epäsuoria:

  • polttoaineen ja energian hinnannousu
  • merirahtien kallistuminen
  • toimitusketjujen viivästyminen
  • vakuutuskustannusten nousu
  • inflaatiopaine
  • mahdolliset kyber- ja hybridivaikuttamisoperaatiot
  • eurooppalaisten ilmatorjunta- ja ohjusvarastojen sitoutuminen Lähi-itään

Mikäli Yhdysvallat joutuu siirtämään lisää ilmatorjuntaa, merivoimia ja täsmäaseita Lähi-itään, Euroopan ja Ukrainan tukemiseen käytettävissä olevat marginaalit voivat kaventua. Tämä on Suomelle merkittävämpi sotilasstrateginen kysymys kuin itse Hormuzinsalmen paikallinen meritaistelu.

8. Sotilasteknologinen tilannekuva

Nousussa

Droonien muodostama tappovyöhyke: Etulinjan ja selustan välinen raja hämärtyy. Havaittu kohde voidaan tunnistaa, paikantaa ja tuhota minuuteissa. Reuters

Halpa–kallis-epäsuhta: Muutaman tuhannen euron drooni voi pakottaa käyttämään satojentuhansien tai miljoonien eurojen torjuntaohjuksen.

Merellinen epäsymmetrinen sodankäynti: Iran ja houthit osoittavat, että drooneilla, ohjuksilla ja miinoilla voidaan vaikuttaa maailmanmarkkinoihin ilman perinteistä valtamerilaivastoa. Reuters

Ohjelmistopohjainen sodankäynti: Sensorien, tekoälyn, elektronisen sodankäynnin ja nopeasti päivitettävien ohjelmistojen merkitys kasvaa suhteessa yksittäisten alustojen teknisiin huippuominaisuuksiin.

Laskussa

  • suurten panssaroitujen joukkojen keskitetty käyttö
  • pitkäkestoiset staattiset komentopaikat
  • suojaamaton huoltoliikenne
  • yksittäiseen kalliiseen torjuntajärjestelmään perustuva ilmapuolustus
  • monivuotiset päivityssyklit ilman kenttäpalautetta

9. Riskimatriisi

RiskiTodennäköisyysVaikutusSuunta
Yhdysvaltain ja Iranin iskujen laajeneminenErittäin korkeaErittäin suuri▲
Hormuzin liikenteen vakava pitkäaikainen häiriöKorkeaErittäin suuri▲
Bab el-Mandebin osittainen sulkeutuminenKorkeaSuuri▲
Venäjän operatiivinen läpimurto UkrainassaMatala–kohtalainenSuuri►
Ukrainan ilmapuolustuksen vakava heikkeneminenKohtalainenSuuri▲
Nato–Venäjä-suora sotilaallinen yhteenottoMatalaErittäin suuri►
Kiinan saartoharjoituksen laajeneminen TaiwanillaKohtalainenSuuri▲
Suomeen kohdistuva suora sotilaallinen toimintaMatalaErittäin suuri►
Energia- ja logistiikkahintojen nousu SuomessaKorkeaKohtalainen▲

10. Seurattavat indikaattorit seuraavien 72 tunnin aikana

  1. Siirtääkö Yhdysvallat lisää pommikoneita, lentotukialuksia tai ilmapuolustusjärjestelmiä Lähi-itään?
  2. Kohdistuvatko Iranin iskut Saudi-Arabian tai Arabiemiirikuntien öljyinfrastruktuuriin?
  3. Laajentavatko houthit hyökkäyksiä Saudi-Arabian satamiin tai energiaterminaaleihin?
  4. Alkaako kaupallinen tankeriliikenne palata Hormuziin vai jatkuuko käytännön sulkutila?
  5. Näkyykö Ukrainan sotilasjohdon kriisi komentovaihdoksina tai operaatioiden hidastumisena?
  6. Lisääkö Venäjä painetta Sumyn tai Donetskin suunnilla?
  7. Jatkaako Kiina harjoituksia ilmoitetun kaksipäiväisen jakson jälkeen?
  8. Lisääntyvätkö Kiinan rannikkovartioston alukset Taiwanin itäpuolella?
  9. Kohdistuuko Eurooppaan energia- tai meriliikenteeseen liittyvää kybervaikuttamista?

Lopullinen strateginen arvio

Maailman sotilasstrateginen painopiste on tilapäisesti siirtynyt Ukrainasta Lähi-itään. Ukrainan sota säilyy Euroopan perustavana turvallisuuskysymyksenä, mutta Yhdysvaltain ja Iranin välinen konflikti uhkaa nyt maailman energiavirtoja ja sitoo lännen sotilaallisia resursseja.

Venäjä hyötyy Lähi-idän kriisistä epäsuorasti: lännen huomio, ilmatorjunta, merivoimat, tiedustelu ja poliittinen kapasiteetti hajaantuvat. Kiina puolestaan voi tarkkailla, miten Yhdysvallat kykenee ylläpitämään samanaikaisesti sitoumuksiaan Euroopassa, Lähi-idässä ja Indo-Tyynellämerellä.

Suomen kannalta tärkein johtopäätös on, että kriisit eivät enää etene erillisinä alueellisina tapahtumina. Lähi-idän merisota voi vaikuttaa Ukrainan aseapuun, Euroopan talouteen, Naton varastotasoihin ja siten myös Suomen turvallisuusympäristöön.

Lähdeluettelo – Sotilasstrateginen tilanneraportti 24.7.2026

Ukraina

  1. Institute for the Study of War (ISW): Russian Offensive Campaign Assessment, July 23, 2026. Rintamatilanne, Venäjän operatiiviset tavoitteet sekä hyökkäystoiminnan arviointi. Understanding War

  2. Reuters: Inside Ukraine’s Kill Zone. Droonien muodostaman tappovyöhykkeen vaikutukset joukkojen liikkeeseen, huoltoon, panssaroitujen ajoneuvojen käyttöön ja taistelutaktiikkaan.

  3. Associated Press: Ukrainan entisen puolustusministerin Mykhailo Fedorovin erottaminen, hänen kieltäytymisensä uudesta hallitustehtävästä sekä muutoksen sisäpoliittiset ja sotilaalliset vaikutukset.

  4. Reuters: Ukrainan pitkän kantaman iskujen vaikutukset Venäjän öljynjalostamoihin, terminaaleihin, tankkereihin ja logistiseen infrastruktuuriin.

  5. Reuters: Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubion ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin tapaaminen sekä Ukrainan sotaa koskevien neuvottelukanavien tilanne.

  6. Reuters: Venäjän johdon sotilaalliset tavoitteet, Donbasin valtauspyrkimykset ja arvio hyökkäystoiminnan mahdollisesta laajentamisesta.

Lähi-itä ja energiaturvallisuus

  1. Reuters: Trump vows to punish Iran and Houthis for attacks in Red Sea. Yhdysvaltain ja Iranin isku–vastaisku-kierre, houthien hyökkäykset Saudi-Arabian tankkereita vastaan sekä konfliktin laajeneminen Punaisellemerelle. Reuters

  2. Reuters: Brent hovers above $100/bbl, set for weekly rise on Middle East escalation. Öljyn hinnannousu, Hormuzinsalmen tankeriliikenteen väheneminen ja Bab el-Mandebin turvallisuustilanne. Reuters

  3. Reuters: Oil hits $100 after Houthi attack on Saudi tankers worsens supply concerns. Brent-öljyn nousu yli 100 dollariin ja hyökkäysten vaikutukset maailman energiavirtoihin. Reuters

  4. Reuters: Hormuz tanker crossings slip to lowest in more than two months. Hormuzinsalmen liikennemäärät, alusten uudelleenreititys ja Saudi-Arabian vaihtoehtoiset vientijärjestelyt. Reuters

  5. Reuters: Houthi Red Sea threat would challenge a stretched US military. Yhdysvaltain sotilaallisten resurssien sitoutuminen Persianlahdelle ja Punaisellemerelle sekä mahdollisen uuden rintaman vaikutukset. Reuters

  6. Reuters: Yhdysvaltain asevoimien 13. peräkkäinen iskujen yö Irania vastaan. Reuters

  7. Associated Press: Yhdysvaltain iskujen, Iranin vastatoimien ja Persianlahden valtioihin kohdistuvan ohjusuhan kehitys.

Kiina ja Taiwan

  1. Reuters: China begins two days of live-fire drills in Taiwan Strait. Kiinan kovapanosammunnat Dongshanin saaren läheisyydessä ja Taiwanin reaktio harjoituksiin. Reuters

  2. Reuters: Kiinan rannikkovartioston, tutkimusalusten ja muiden valtionalusten lisääntynyt toiminta Taiwanin lähialueilla.

  3. Reuters: Taiwanin valmistautuminen mobiiliverkkojen rajoitettuun käyttöön väestönsuojelu- ja kriisiharjoituksissa.

  4. Reuters: Kiinan aikaisemmat laajat Taiwania ympäröivät harjoitukset ja saarron harjoittelu. Reuters

Nato ja Suomi

  1. NATO: Strengthening NATO’s eastern flank. Naton itäisen sivustan puolustus, pelote, joukkojen sijoittaminen ja liittokunnan pitkäaikainen Venäjä-arvio.

  2. Reuters / Nato-lähteet: Ukrainan kehittämän nopean taistelukenttäpalautteen sekä ohjelmisto- ja droonipäivitysten soveltaminen Naton suorituskykyjen kehittämiseen.

  3. Suomen valtioneuvosto ja puolustusministeriö: Suomen puolustus- ja turvallisuusmenojen kehitys, Naton puolustusmenotavoitteet ja Suomen osallistuminen uusiin monenvälisiin puolustusjärjestelyihin.

Täydentävät taustalähteet

  1. Reuters: Öljymarkkinoiden, korkojen, inflaation ja kansainvälisten kuljetusketjujen reaktiot Lähi-idän eskalaatioon. Reuters

  2. Reuters: Houthien Saudi-Arabiaan kohdistama merisaartouhka ja hyökkäykset Punaisellamerellä. Reuters

  3. Reuters: Kiinan sotilaallinen toiminta läntisellä Tyynellämerellä ja Japanin vastalause Kiinan kovapanosammunnoista Japanin talousvyöhykkeellä. Reuters

Ensisijainen Ukrainan rintamatilanteen lähde: Institute for the Study of War.
Keskeiset ajankohtaislähteet: Reuters ja Associated Press.
Viralliset lähteet: Nato, Suomen valtioneuvosto ja puolustusministeriö.

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.
SITREP END //

Ukrainan sodan tilanneraportti – 24.7.2026

Tietokatkaisu: ISW:n uusin saatavilla oleva Venäjän hyökkäyskampanja-arvio on päivätty 23.7.2026. Raportissa ei vahvistettu kummankaan osapuolen uusia aluevoittoja kyseisen vuorokauden aikana. understandingwar.org

Rintamatilanne ja ISW:n havainnot

ISW:n 23.7. arvion keskeinen sotilaallinen havainto on rintamalinjan suhteellinen vakaus: Venäjän tai Ukrainan joukkojen ei vahvistettu edenneen millään pääsuunnalla 23. heinäkuuta. Tämä ei tarkoita taistelutoiminnan pysähtymistä, vaan sitä, etteivät hyökkäykset tuottaneet geopaikannettavissa olevia aluevaltauksia ISW:n tietokatkaisuun mennessä. LinkedIn

Tilanne tukee ISW:n 22.7. esittämää laajempaa arviota: Venäjä jatkaa hyökkäyksiä ja kykenee paikallisiin taktisiin etenemisiin, mutta ei ole saavuttanut operatiivisesti merkittäviä läpimurtoja. Viimeisin tätä edeltävä vahvistettu Venäjän eteneminen tapahtui Kostjantynivkan suunnalla. LinkedIn

Operatiivinen tulkinta: Venäjän hyökkäysvoima riittää edelleen jatkuvan paineen ylläpitämiseen, mutta hyökkäysten tulokset eivät vastaa Kremlin strategisten tavoitteiden laajuutta. Rintama on kulutussodan vaiheessa, jossa paikalliset etenemiset eivät vielä muodosta yhtenäistä operatiivista läpimurtoa.

Rauhanneuvottelut ja Venäjän informaatiovaikuttaminen

Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio torjui Venäjän esittämän väitteen, jonka mukaan Yhdysvallat ja Venäjä olisivat päässeet elokuun 2025 Alaskan huippukokouksessa jonkinlaiseen sopimukseen Ukrainan sodan lopettamisesta. ISW:n mukaan Kremlin narratiivi pyrkii luomaan vaikutelman siitä, että sodan ratkaisemisen peruslinjat olisi jo hyväksytty ilman Ukrainan täysimääräistä osallistumista. LinkedIn

Presidentti Volodymyr Zelensky puolestaan jatkoi julkista sitoutumistaan Yhdysvaltain ja Venäjän kanssa käytäviin rauhanneuvotteluihin. ISW nosti tämän esiin vastapainona Venäjän pyrkimykselle kuvata Ukraina rauhanprosessin esteenä. LinkedIn

ISW:n 22.7. arvio oli kuitenkin yksiselitteinen Venäjän todellisista tavoitteista: Kreml vaatii edelleen käytännössä Ukrainan täydellistä antautumista, vaikka Venäjän asevoimat eivät ole kyenneet saavuttamaan vastaavia tuloksia taistelukentällä. LinkedIn

Venäjän mahdollinen liikekannallepano

ISW arvioi Kremlin valmistelevan olosuhteita mahdollista uutta liikekannallepanoa varten. Samanaikaisesti Venäjän viranomaiset näyttävät varautuvan siihen, että mobilisaatio voisi synnyttää levottomuutta tai muuta sisäistä vastarintaa. LinkedIn

Tällä on kaksi mahdollista merkitystä:

  1. Venäjän nykyinen sopimussotilaiden rekrytointi ei välttämättä riitä pitkän sodan henkilöstötarpeisiin.
  2. Kreml arvioi uusien joukkojen tarpeen mahdollisesti suuremmaksi kuin liikekannallepanon aiheuttaman sisäpoliittisen riskin.

Kyse ei vielä ole ISW:n vahvistamasta päätöksestä käynnistää avoin mobilisaatio. Kyse on havaituista valmisteluista ja poliittisten edellytysten rakentamisesta.

Venäjän sotatalous ja polttoainekriisi

Presidentti Vladimir Putin pyrkii ISW:n mukaan vähättelemään Venäjän talousongelmia samaan aikaan, kun maa kärsii polttoainepulasta ja talouden laajemmasta heikkenemisestä. LinkedIn

Tilanne liittyy Ukrainan jatkuviin iskuihin Venäjän öljynjalostusta, varastoja ja logistisia solmukohtia vastaan. Vaikutus ei rajoitu yksittäisten laitosten tuotantokatkoksiin, vaan pakottaa Venäjän:

  • hajauttamaan ilmapuolustusta
  • käyttämään resursseja korjauksiin
  • tukemaan polttoaineen tuontia
  • priorisoimaan sotilas- ja siviilikulutuksen välillä.

ISW:n aikaisemman arvion mukaan Venäjä on jo joutunut tukemaan dieselpolttoaineen tuontia korvatakseen menetettyä jalostuskapasiteettia. LinkedIn

Ukrainan kaukovaikutusoperaatiot

Ukrainan joukot iskivät 21.–22.7. välisenä yönä vielä kahteen Venäjän suurimman verkkokauppayhtiön Wildberriesin logistiikkalaitokseen. ISW käsittelee kohteita osana Venäjän sotilaallisia toimitus- ja logistiikkaverkostoja vastaan suunnattua kampanjaa. LinkedIn

Ukrainan strategia näyttää olevan Venäjän rintamatoiminnan heikentäminen syvältä selustasta. Kohteina ovat erityisesti:

  • logistiset keskukset
  • polttoaine- ja energiainfrastruktuuri
  • sotateollisuuden tuotantolaitokset
  • ilmapuolustusjärjestelmät
  • miehitetylle alueelle johtavat huoltoreitit.

Kampanjan sotilaallinen vaikutus syntyy kumulatiivisesti. Yksittäinen isku ei pysäytä Venäjän hyökkäystä, mutta jatkuva iskupaine kasvattaa kuljetusaikoja, suojaustarvetta ja materiaalikustannuksia.

Venäjän ilma- ja lennokki-iskut

Venäjä laukaisi 21.–22.7. välisenä yönä Ukrainaan:

  • yhden Iskander-M-ballistisen ohjuksen
  • kolme H-59/69-risteilyohjusta
  • 216 lennokkia. LinkedIn

Iskun koko osoittaa Venäjän kykenevän edelleen muodostamaan laajoja yhdistelmäiskuja. Lennokkien suuri määrä pyrkii kuluttamaan Ukrainan ilmatorjuntaa ja avaamaan reittejä ballistisille sekä risteilyohjuksille.

Venäjän toiminnassa näkyy edelleen kaksi rinnakkaista tavoitetta: Ukrainan sotilaallisen infrastruktuurin vahingoittaminen ja siviiliyhteiskunnan kestävyyden kuluttaminen pitkäkestoisilla ilmaiskuilla.

Ukrainan sotilasjohto

Presidentti Zelensky nimitti 22.7. kenraalimajuri Ihor Skybyukin Ukrainan yleisesikunnan päälliköksi kenraalimajuri Andriy Hnatovin tilalle. Nimitys seurasi Ukrainan asevoimien ylimmässä johdossa tehtyjä laajempia muutoksia. LinkedIn

Johtajavaihdosten käytännön vaikutuksia ei voida vielä arvioida. Keskeinen seurattava asia on, parantavatko muutokset:

  • reservien käyttöä
  • rintama- ja yleisesikuntatason johtamista
  • lennokki-, tulenkäyttö- ja kaukovaikutusoperaatioiden yhteensovittamista
  • puolustuksen reagointinopeutta Venäjän paikallisiin hyökkäyksiin.

Kokonaisarvio

ISW:n uusimman aineiston perusteella Venäjän sotilaallinen ja poliittinen strategia ovat keskenään epätasapainossa. Kreml vaatii edelleen Ukrainan käytännössä täydellistä alistamista, mutta Venäjän joukot eivät saavuta taistelukentällä tavoitteiden edellyttämiä operatiivisia tuloksia.

Rintamalla 23.7. vallinnut vahvistettujen etenemisten puute on Ukrainalle myönteinen, mutta ei vielä osoita Venäjän hyökkäyskyvyn murtuneen. Venäjä säilyttää kyvyn ylläpitää jatkuvaa painetta, toteuttaa laajoja lennokki- ja ohjusiskuja sekä täydentää joukkojaan.

Ukrainan tärkein suhteellinen vahvuus on kyky ulottaa vaikutus Venäjän operatiiviseen ja strategiseen syvyyteen. Öljynjalostamoihin, logistiikkakeskuksiin ja sotateollisuuteen kohdistuvien iskujen vaikutus kasvaa, mikäli kampanja voidaan pitää jatkuvana.

Lähiajan seurattavat indikaattorit:

  • käynnistääkö Kreml uuden liikekannallepanon
  • jatkuuko Venäjän eteneminen Kostjantynivkan suunnalla
  • laajeneeko Venäjän polttoainepula sotilaslogistiikkaan
  • kykeneekö Ukraina säilyttämään kaukovaikutusoperaatioiden tempon
  • johtavatko Ukrainan sotilasjohdon muutokset havaittavaan operatiiviseen tehostumiseen.

Lähteet

  • Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, July 23, 2026 – 23.7.2026. understandingwar.org
  • Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, July 22, 2026 – 22.7.2026. understandingwar.org
  • Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, July 21, 2026 – 21.7.2026. understandingwar.org
  • Institute for the Study of War – Research Library – tarkistettu 24.7.2026. 
BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.
SITREP END //

23/07/2026

Ukrainan sodan tilanneraportti – 23.7.2026

Strateginen tilanne ja Kremlin sodanpäämäärät

ISW:n uusin saatavilla oleva Russian Offensive Campaign Assessment on julkaistu 22.7.2026. Sen keskeisin strateginen havainto on, että Kreml pitää edelleen kiinni maksimalistisista sotatavoitteistaan. Venäjän tavoitteena ei ISW:n mukaan ole pelkkä nykyisten miehitysalueiden säilyttäminen tai rajattu alueratkaisu, vaan Ukrainan poliittisen ja sotilaallisen toimintavapauden merkittävä rajoittaminen ja käytännössä Ukrainan pakottaminen antautumisehtoihin.

Tämä heikentää mahdollisuuksia kestävään neuvotteluratkaisuun. Venäjän julkinen retoriikka ja sotilaallinen toiminta eivät tällä hetkellä osoita, että Moskova olisi luopumassa alkuperäisistä strategisista päämääristään. Understanding War

Rintamatilanne

Venäjän hyökkäystoiminta jatkuu useilla rintamasuunnilla, mutta eteneminen on epätasaista ja paikoin pysähtynyt Ukrainan lennokkitoiminnan vuoksi.

Kupyanskin suunnalla venäläisjoukot ovat ISW:n mukaan kohdanneet vaikeuksia erityisesti Ukrainan suuren lennokkitiheyden sekä Venäjän omien joukkojen puutteellisten lennokki- ja tulitukijärjestelyjen vuoksi. Havainto tukee käsitystä, että taktisten FPV- ja tiedustelulennokkien käyttö on muodostunut keskeiseksi tekijäksi, joka ratkaisee joukkojen liikkumismahdollisuuksia avoimessa maastossa. Understanding War

ISW raportoi 21.7. julkaistussa arviossa Ukrainan joukkojen edenneen hiljattain:

  • Oleksandrivkan suunnalla
  • Harkovan alueen pohjoisosissa

Kyse on todennäköisesti paikallisista taktisista etenemisistä eikä laajasta operatiivisesta vastahyökkäyksestä. Ne osoittavat kuitenkin, ettei aloite ole kaikilla rintamalohkoilla yksinomaan Venäjän hallussa. LinkedIn

Ukrainan sotilasjohdon muutos

Presidentti Volodymyr Zelensky erotti 21.7. Ukrainan asevoimien komentajan, kenraali Oleksandr Syrskyin, ja nimitti hänen tilalleen kenraalimajuri Myhailo Drapatyin.

Drapatyi johti ennen nimitystä Ukrainan yhteisoperaatiojoukkoja. Vaihdos on huomattava, koska se tapahtuu Venäjän kesähyökkäyksen ja Ukrainan laajenevan kaukovaikutuskampanjan aikana.

Komentajanvaihdoksen mahdolliset vaikutukset näkyvät todennäköisesti kolmella alueella:

  1. rintamajoukkojen johtamisrakenteissa
  2. reservien ja täydennysten kohdentamisessa
  3. lennokkien, elektronisen sodankäynnin ja kaukovaikutuksen yhdistämisessä maaoperaatioihin

ISW ei vielä arvioinut, että vaihdos itsessään muuttaisi nopeasti rintamatilannetta. Kyse on ensisijaisesti Ukrainan pyrkimyksestä parantaa johtamista ja operatiivista tehokkuutta. Understanding War

Ukrainan kaukovaikutusoperaatiot

Ukraina jatkaa systemaattista iskukampanjaa Venäjän sotataloutta, öljyinfrastruktuuria, ilmapuolustusta, tuotantolaitoksia ja sotilaskohteita vastaan.

ISW:n 20.–21.7. raporttien mukaan Ukraina iski muun muassa:

  • Venäjän öljy- ja energiainfrastruktuuriin
  • ilmapuolustusjärjestelmiin
  • sotilaalliseen tuotantoinfrastruktuuriin
  • muihin sotilaskohteisiin Venäjän alueella

Kampanjan tavoitteena on kasvattaa Venäjän ilmapuolustuksen kuormitusta, vähentää polttoaineen jalostuskapasiteettia ja pakottaa Venäjä siirtämään ilmatorjuntaa sekä lennokkiyksiköitä pois rintamalta. Kyiv Post

Krimin maayhteys ja M-14-tie

Venäjän omat sotabloggaajat kiistivät Venäjän viranomaisten väitteet, joiden mukaan M-14-tie olisi suojattu Ukrainan keskipitkän kantaman lennokki-iskuilta.

M-14 on keskeinen maantieyhteys Venäjän Rostovin alueelta miehitetyn Etelä-Ukrainan kautta Krimille. Tie on tärkeä vaihtoehtoinen huoltoreitti Kertšinsalmen sillalle.

ISW:n havainto merkitsee, että Ukraina kykenee edelleen häiritsemään yhtä Venäjän tärkeimmistä Krimin huoltoreiteistä. Pelkkä ajoittainen isku-uhka voi hidastaa kuljetuksia, pakottaa ajoneuvot hajaantumaan ja lisätä kuljetusten suojaamiseen tarvittavia resursseja. Understanding War

Venäjän öljynjalostus ja sotatalous

ISW:n mukaan Venäjän viranomaiset joutuvat käyttämään yhä kalliimpia keinoja korvatakseen Ukrainan iskujen heikentämää öljynjalostuskapasiteettia. Venäjä on muun muassa tukenut dieselpolttoaineen tuontia.

Tämä ei tarkoita välitöntä polttoainepulaa Venäjän asevoimissa, mutta kehityksellä on kolme merkittävää vaikutusta:

  • polttoainehuollon kustannukset kasvavat
  • siviilitalouden ja sotatalouden tarpeet kilpailevat keskenään
  • Venäjän energiasektorin vientitulot ja sisäinen toimitusvarmuus joutuvat paineeseen

Ukrainan iskujen vaikutus muodostuu ennen kaikkea niiden jatkuvuudesta. Yksittäisen jalostamon vaurioittaminen ei ratkaise sotaa, mutta toistuvat iskut pakottavat Venäjän hajauttamaan ilmapuolustusta ja käyttämään resursseja korjauksiin sekä tuontiin. LinkedIn

Venäjän kaukovaikutus Ukrainaan

Venäjä jatkaa ohjus- ja lennokki-iskuja Ukrainan kaupunkeihin ja infrastruktuuriin.

ISW:n mukaan Venäjä laukaisi:

  • 19.–20.7. välisenä yönä kaksi H-59/69-ohjusta ja 94 lennokkia
  • 20.–21.7. välisenä yönä 58 lennokkia

ISW nosti lisäksi esiin, että Venäjän pitkäkestoinen iskukampanja vaikutti osaltaan siihen, että Ukrainan siviiliuhrien määrä nousi kesäkuussa 2026 sodan ennätystasolle. Kyiv Post

Venäjän henkilöstöpolitiikka

Venäjän hallinto lisää oikeudellista painostusta maahanmuuttajia kohtaan. ISW arvioi toimien pyrkivän osaltaan pakottamaan maahanmuuttajia asepalvelukseen karkotuksen uhalla.

Menettely osoittaa Venäjän etsivän uusia henkilöstöreservejä ilman poliittisesti riskialtista yleistä liikekannallepanoa. Samalla se kertoo henkilöstötarpeen pysyvän suurena huolimatta sopimussotilaiden värväyksestä ja taloudellisista kannustimista. LinkedIn

NATO:n itäinen sivusta

Puolan viranomaiset ovat jatkaneet varoituksia mahdollisesta Venäjän provokaatiosta NATO:n itäisellä sivustalla.

ISW ei raportoinut välittömästä hyökkäysuhasta, vaan kyse on todennäköisemmin hybridivaikuttamisen, ilmatilaloukkausten, sabotaasin, rajaprovokaatioiden tai informaatiovaikuttamisen riskistä. Venäjä voi pyrkiä testaamaan NATO-maiden reagointia ilman avointa aseellista konfliktia. LinkedIn

Kokonaisarvio

Venäjä jatkaa kuluttavaa hyökkäyssotaa, mutta sillä ei ole kaikilla rintamasuunnilla kykyä saavuttaa nopeita operatiivisia läpimurtoja. Ukrainan lennokkitiheys vaikeuttaa venäläisjoukkojen etenemistä erityisesti Kupjanskin suunnalla, ja Ukraina on kyennyt myös paikallisiin taktisiin vastatoimiin.

Sodan painopiste on samanaikaisesti siirtynyt yhä syvemmälle selustaan. Ukraina pyrkii heikentämään Venäjän sodankäyntikykyä iskemällä öljynjalostukseen, ilmapuolustukseen, sotateollisuuteen ja Krimin huoltoyhteyksiin. Venäjä puolestaan jatkaa laajaa kaukovaikutusta Ukrainan kaupunkeihin ja pyrkii murtamaan Ukrainan kestävyyttä siviili-infrastruktuuria kuluttamalla.

Merkittävimmät seurattavat asiat lähiviikkoina ovat:

  • vaikuttaako Drapatyin nimitys Ukrainan operatiiviseen johtamiseen
  • kykeneekö Venäjä lisäämään etenemisnopeutta Kupjanskin ja Donetskin suunnilla
  • kuinka vakavasti Ukrainan iskut heikentävät Venäjän öljynjalostusta
  • pystyykö Ukraina pitämään M-14-maayhteyden jatkuvan lennokkiuhan alaisena
  • laajeneeko Venäjän henkilöstön pakkorekrytointi maahanmuuttajista muihin väestöryhmiin

Lähteet

  • Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, July 22, 2026 – 22.7.2026. Understanding War
  • Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, July 21, 2026 – 21.7.2026. Understanding War
  • Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, July 20, 2026 – 20.7.2026. Understanding War
  • Institute for the Study of War – Research Library – tarkistettu 23.7.2026. 
BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.
SITREP END // 23/07/2026

22/07/2026

Sotilasstrateginen tilanne- ja teknologiaraportti – 22.7.2026

Johtaminen, teknologia ja merelliset kuristuspisteet

Kuluneen vuorokauden tapahtumia yhdistää yksi keskeinen kehityslinja: sotilaallisen suorituskyvyn ratkaisevaksi tekijäksi nousee kyky muuttaa organisaatiota yhtä nopeasti kuin taistelukenttä muuttuu.

Ukrainassa tämä näkyy ylimmän sotilasjohdon vaihtamisena kesken intensiivisen sodan. Yhdysvalloissa sama ilmiö ilmenee miehittämättömien järjestelmien hankintojen keskittämisenä suoraan puolustushallinnon ylimmän johdon alaisuuteen. Teknologisella tasolla Phantom Twist -koelennokki puolestaan osoittaa, että havaittavuutta voidaan vähentää perinteisen naamioinnin sijasta hyödyntämällä ihmisen näköjärjestelmän rajoitteita.

Samaan aikaan Hormuzinsalmen ja Bab el-Mandebin ympärille muodostuu kaksinkertainen merellinen painostusjärjestelmä. Huthien Saudi-Arabiaan kohdistama saartouhka ei vielä merkitse Bab el-Mandebin fyysistä sulkeutumista, mutta jo pelkkä uskottava uhka on muuttanut tankkereiden reittejä. Meriliikenteessä taktisen asevaikutuksen ei tarvitse tuhota suurta määrää aluksia: riittää, että vakuutusmaksut, miehistöriskit ja varustamojen toimintarajat tekevät reitistä kaupallisesti käyttökelvottoman.

1. Ukraina: Myhailo Drapatyi asevoimien uudeksi komentajaksi

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 21. heinäkuuta nimittävänsä kenraalimajuri Myhailo Drapatyin Ukrainan asevoimien uudeksi komentajaksi Oleksandr Syrskyin tilalle. Päätöstä edelsivät kuusi päivää jatkuneet protestit sekä julkiseksi muuttunut kiista sotilasjohdon ja puolustushallinnon uudistajien välillä.

Presidentin julkisesti määrittelemät tehtävät ovat sotilaallisesti merkittäviä:

  • käynnissä olevien operaatioiden jatkaminen ilman johtamisvaihdoksen aiheuttamaa katkosta

  • pitkän kantaman iskuohjelman ja niin sanotun mid-strike-ohjelman jatkaminen

  • pääesikunnan johtamisrakenteen uudistaminen

  • joukkojen korpusjärjestelmän jatkokehittäminen

  • taistelujoukkojen ase-, lennokki- ja varustepuutteiden korjaaminen

  • uuden puolustusstrategian laatiminen ja esittäminen poliittiselle johdolle.

Sotilaallinen merkitys

Kyseessä ei ole vain henkilövaihdos. Drapatyin nimitys merkitsee mahdollista siirtymää:

Syrskyin mallista

  • vahvasti keskitetty komentaminen

  • perinteinen yleisesikuntavetoinen päätöksenteko

  • taistelukentän määrällinen hallinta

Drapatyin tavoiteltuun malliin

  • korpustason komentajien suurempi vastuu

  • nopeampi palaute rintamalta

  • datan ja miehittämättömien järjestelmien integrointi

  • asevalmistajien ja operatiivisten käyttäjien suora yhteistyö.

Ukrainan presidentinhallinnon mukaan korpuskomentajat, asevalmistajat, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö ja turvallisuuspalvelut tuotiin 20. heinäkuuta ensimmäistä kertaa samaan suoraan keskusteluun. Tämä viittaa pyrkimykseen lyhentää taistelukentän havaintojen, vaatimusten määrittelyn, rahoituksen ja tuotannon välistä päätösketjua.

Arvio

Drapatyin onnistuminen ratkaistaan kolmella osa-alueella:

  1. Johtamisvaihdoksen hallinta: Syrskyin esikuntarakenteita ei voida purkaa niin nopeasti, että operatiivinen johtaminen häiriintyy.

  2. Siviili–sotilas-suhteen vakauttaminen: puolustushallinnon ja asevoimien uudistajien välinen vastakkainasettelu on muutettava toimivaksi työnjaoksi.

  3. Operatiivisten uudistusten toimeenpano: korpusjärjestelmän on saatava todellinen päätösvalta, eikä siitä saa tulla vain uusi hallinnollinen kerros.

2. Ukrainan sodan strateginen kehityssuunta

ISW:n heinäkuun analyysien strateginen peruskuva on pysynyt Ukrainan kannalta suhteellisen suotuisana, vaikka Venäjä kykenee edelleen tuottamaan raskaita tappioita ohjus- ja lennokki-iskuilla.

ISW arvioi Venäjän kevät–kesähyökkäyksen jääneen ilman operatiivisesti merkittävää läpimurtoa. Kesäkuussa 2026 Venäjän joukot etenivät tai soluttautuivat ISW:n laskelmien mukaan noin 30,4 neliökilometrin alueelle, kun vastaava luku kesäkuussa 2025 oli yli 481 neliökilometriä. Eteneminen on keskittynyt erityisesti Kostjantynivkan alueelle, jossa Venäjä on saavuttanut hitaita taktisia tuloksia korkeilla tappioilla.

Ukrainan keskipitkän ja pitkän kantaman iskujen määrä on samanaikaisesti kasvanut. ISW kirjasi kesäkuulta vähintään 303 keskipitkän kantaman iskua Venäjän kohteisiin miehitetyillä alueilla. Kampanja on vaikeuttanut erityisesti Etelä-Ukrainan ja Krimin logistiikkaa sekä lisännyt Venäjän polttoainejärjestelmään kohdistuvaa painetta.

Operatiivinen tulkinta

Ukrainan toimintamalli muistuttaa yhä selvemmin järjestelmävaikutukseen perustuvaa kulutussotaa:

  • öljynjalostamot heikentävät Venäjän polttoainehuoltoa

  • varastot ja logistiikkakeskukset katkaisevat materiaalivirtoja

  • ilmapuolustuksen kohteet avaavat reittejä myöhemmille iskuille

  • laiva- ja satamakohteet vaikeuttavat pakotteiden kiertämistä

  • iskut syvälle Venäjälle pakottavat hajauttamaan ilmatorjuntaa pois rintamalta.

Drapatyin nimitys tuskin muuttaa tätä strategista suuntaa. Presidentti nimenomaisesti määräsi pitkän kantaman iskuohjelman jatkumaan ilman keskeytystä. Todennäköisempi muutos koskee iskujen, maavoimien operaatioiden ja korpusjärjestelmän parempaa yhteensovittamista.

3. Hormuz ja Bab el-Mandeb: kaksinkertainen merellinen painostus

Huthit julistivat 20. heinäkuuta Saudi-Arabiaan kohdistuvan merisaarron ja lähettivät varustamoille viestin, jonka mukaan Saudi-Arabian satamissa asioivat alukset voivat joutua pakotteiden tai sotilaallisen toiminnan kohteiksi kaikkialla huthien operatiivisella toiminta-alueella.

Kaksi Saudi-Arabian öljyä kuljettanutta tankkeria kääntyi 21. heinäkuuta takaisin Punaisellamerellä ja suuntasi Bab el-Mandebin sijasta pohjoiseen kohti Suezin kanavaa. Reutersin mukaan tämä oli ensimmäinen vahvistettu huthien uhkauksen aiheuttama muutos kaupallisten tankkereiden reitityksessä. Samanaikaisesti Saudi-Arabian operoimien alusten kerrottiin sammuttaneen AIS-lähettimiään varotoimena.

Tilannetta on kuitenkin tulkittava täsmällisesti:

  • huthit ovat julistaneet saarron

  • yksittäisiä aluksia on jo reititetty uudelleen

  • Punaisellamerellä ei ollut Reutersin mukaan vahvistettuja huthien alusiskuja edeltäneiden 48 tunnin aikana

  • kyse ei siten vielä ole Bab el-Mandebin täydellisestä fyysisestä sulkemisesta.

Hormuzinsalmessa turvallisuustilanne on jo konkreettisempi. Tankkeriin osui tunnistamaton ammus tai lennokki, mikä aiheutti tulipalon ja pakotti miehistön jättämään aluksen. Tapahtuma osoittaa, että yksittäisetkin iskut voivat vähentää liikennettä ilman, että salmea miinoitetaan tai suljetaan muodollisesti.

Sotilasstrateginen arvio

Iranin ja huthien toiminta muodostaa potentiaalisen merellisen pihtiliikkeen:

  • Hormuz painostaa Persianlahden vientireittejä.

  • Bab el-Mandeb painostaa Saudi-Arabian Punaisenmeren vaihtoehtoreittiä.

  • Hyväntoivonniemen kautta kulkeminen lisää matka-aikaa noin yhdestä kahteen viikkoa.

  • Saudi-Arabian öljynvientiin kohdistuva riski kasvaa, vaikka varsinaista saartoa ei kyettäisi pitämään jatkuvasti yllä.

Huthien ei tarvitse hallita salmea merivoimilla. Merimiinat, räjähdeveneet, lennokit, ohjukset ja yksittäiset valtausyritykset riittävät nostamaan kaupallisen liikenteen riskitason kestämättömäksi.

4. Phantom Twist: havaittavuuden vähentäminen liikkeen avulla

Northwestern-yliopiston Phantom Twist on kokeellinen yksimoottorinen lennokki, jonka koko runko pyörii vastakkaiseen suuntaan potkuriin nähden. Runko voi pyöriä jopa 25 kierrosta sekunnissa, jolloin sen komponentit sulautuvat ihmisen näköjärjestelmässä epämääräiseksi liike-epäterävyydeksi.

Järjestelmän suunnittelussa:

  • generoitiin noin 20 000 lentokelpoista rakennetta

  • komponenttien paikat optimoitiin tekoälyllä

  • malleja verrattiin satoihin todellisiin taustoihin

  • näkyvyyttä arvioitiin ihmisen näköhavaintoa jäljittelevällä mallilla.

Tutkijoiden mittarin mukaan optimoitu rakenne on noin kymmenen kertaa vaikeammin havaittava kuin tavanomainen nelikopteri. Lennokki ei silti ole näkymätön: ääni, johdot ja tukirakenteet ovat edelleen havaittavissa.

Mahdollinen sotilaallinen merkitys

Tämä on vielä tutkimusprototyyppi, mutta periaate voi johtaa uusiin sovelluksiin:

  • pienet lähitiedustelulennokit

  • passiivisesti toimivat maalinosoitusjärjestelmät

  • kaupunkialueiden tiedustelu vaaleaa taivasta vasten

  • lennokit, joiden tunnistamista paljaalla silmällä halutaan vaikeuttaa.

Tekniikka ei estä lämpö-, tutka-, akustista tai konenäköhavaintoa. Sen arvo olisi ennen kaikkea sotilaan visuaalisen havaintoketjun häiritsemisessä. Tämä voi lyhentää aikaa, joka puolustajalle jää suojautumiseen tai vastatoimien käynnistämiseen.

5. Yhdysvallat keskittää miehittämättömien järjestelmien johtamisen

Yhdysvaltain puolustushallinto on perustanut miehittämättömille ja autonomisille järjestelmille suoraan varapuolustusministerille raportoivan Direct Reporting Portfolio Manager for Unmanned Systems -johtamisrakenteen.

Sen alle on tarkoitus keskittää miehittämättömiin järjestelmiin liittyvä valvonta, rahoitus ja ohjaus eri puolustushaaroista sekä muun muassa Joint Interagency Task Force 401:stä, Defense Innovation Unitista ja Defense Autonomous Warfare Groupista.

Hyödyt

  • päällekkäisten hankkeiden vähentäminen

  • yhteisten teknisten standardien luominen

  • rahoituksen suuntaaminen nopeasti toimiviin ratkaisuihin

  • laajamittaisen tuotannon edistäminen

  • lennokki- ja vastalennokkijärjestelmien tarkastelu yhtenä kokonaisuutena.

Riskit

Keskittäminen voi myös muodostaa uuden päätöksenteon pullonkaulan. Mikäli keskitetty portfoliojohtaminen muuttuu yksityiskohtaiseksi hankekohtaiseksi kontrolliksi, se voi hidastaa juuri niitä nopeita kokeiluja, joita uudistuksella tavoitellaan.

Ratkaiseva kysymys on, keskittyykö uusi johto:

  • määrittämään yhteisen suunnan, rajapinnat ja resurssit

vai

  • hyväksymään yksittäisiä järjestelmiä ja puuttumaan puolustushaarojen operatiivisiin ratkaisuihin.

6. Arvio seuraavasta 1–4 viikosta

Ukraina

Todennäköisin kehitys: Drapatyin nimitys toteutetaan hallitusti, ja Ukrainan pitkän kantaman iskukampanja jatkuu vähintään nykyisellä intensiteetillä.

Keskeiset seurattavat indikaattorit:

  • pääesikunnan henkilövaihdokset

  • korpuskomentajien toimivallan laajentaminen

  • Myhailo Fedorovin tuleva asema

  • julkiset päätökset lennokkituotannosta ja hankintajärjestelmästä

  • mahdolliset uudet iskut Venäjän öljynjalostamoihin, varastoihin ja Krimin logistiikkaan.

Suurin lyhyen aikavälin riski ei ole rintaman välitön romahtaminen, vaan komentoketjun sisäinen kitka ja uudistusten jääminen henkilövaihdoksen tasolle.

Punainenmeri ja Hormuz

Todennäköisin kehitys: huthit ylläpitävät uhkaa ja pyrkivät osoittamaan saarron uskottavuuden rajoitetulla sotilaallisella toiminnalla.

Mahdollisia seuraavia vaiheita ovat:

  • varoituslaukaukset tai lennokkihyökkäys Saudi-Arabiaan liittyvää alusta vastaan

  • merimiinoihin liittyvät havainnot

  • Saudi-Arabian sotilaallinen saattotoiminta

  • Yhdysvaltain ilmaiskut huthien ohjus- ja lennokkijärjestelmiä vastaan

  • laajempi tankkereiden siirtyminen Hyväntoivonniemen reitille.

Miehittämättömät järjestelmät

Droonien kehitys jatkuu kahteen vastakkaiseen suuntaan:

  1. massatuotetut, halvat ja kulutettavat järjestelmät

  2. havaittavuudeltaan, autonomialtaan ja sensoreiltaan pitkälle optimoidut erikoisjärjestelmät.

Phantom Twist ei sellaisenaan muuta taistelukenttää, mutta sen suunnitteluperiaate osoittaa, kuinka tekoälyä voidaan käyttää kokonaan uusien ilma-alusgeometrioiden kehittämiseen eikä vain olemassa olevien järjestelmien ohjaamiseen.

Johtopäätös

Raportointijakson merkittävin tapahtuma on Ukrainan asevoimien komentajan vaihtuminen. Nimitys antaa Ukrainalle mahdollisuuden sovittaa yhteen korpusjärjestelmä, lennokkisodankäynti, pitkän kantaman iskut ja hajautettu johtaminen. Samalla muutos tapahtuu hetkellä, jolloin operaatioiden jatkuvuudessa ei ole varaa katkoksille.

Hormuzin ja Bab el-Mandebin tilanne muodostaa välittömämmän globaalin eskalaatioriskin. Huthien saartojulistus on toistaiseksi ennen kaikkea uhka, mutta kaupallinen meriliikenne reagoi jo siihen. Tämä osoittaa merisodankäynnin keskeisen realiteetin: kuristuspisteen hallinta ei edellytä täydellistä sulkemista, vaan riittävän epävarmuuden tuottamista.

Yhdysvaltain hankintouudistus ja Phantom Twist täydentävät kokonaiskuvaa. Teknologinen innovaatio ei yksin tuota sotilaallista etua. Etu syntyy vasta, kun johto, hankinnat, tuotanto, koulutus ja operatiivinen käyttö kykenevät omaksumaan innovaation kilpailijaa nopeammin.

Lähdeluettelo

Raportin sähköpostiaineisto

  • Mick Ryan / Futura Doctrina: Ukraine’s New Military Command Team

  • Andrew Tanner / Rogue Systems Recon: Of Syrskyi and Fedorov: Fixing Ukraine’s Land Forces

  • Russia Analyzed: Ukraine’s Next Commander-in-Chief

  • Ukraine Decoded: Street Protests Favoring Computer Geek Over Battle-Hardened Soldier

  • GeopoliticsUnplugged: Tanker Attacks Shut Down Hormuz as Houthis Declare Blockade

  • Geopolitical Dispatch: New Front, Houthis?

  • Eyes Only with Wes O’Donnell: This Drone Uses Movement to Make Itself Nearly Invisible

  • Defense Tech and Acquisition: Oversight vs Insight

Verkkovarmennetut päälähteet

  • Ukrainan presidentinhallinto: Drapatyin nimitys ja uuden sotilasjohdon tehtävät.

  • Lowy Institute / Mick Ryan: Ukrainan uuden komentorakenteen ensimmäiset haasteet.

  • Institute for the Study of War / Critical Threats Project: Venäjän hyökkäyksen eteneminen ja Ukrainan pitkän kantaman iskukampanja.

  • Reuters: huthien varustamoille lähettämä uhkaus ja tankkereiden reittimuutokset.

  • Associated Press: Bab el-Mandebin saartouhkan sotilaalliset ja kaupalliset vaikutukset.

  • Northwestern Engineering: Phantom Twist -lennokin rakenne, optimointi ja havaittavuustulokset.

  • Yhdysvaltain puolustushallinto: miehittämättömien ja autonomisten järjestelmien johtamisen keskittäminen.

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.
SITREP END // 22/07/2026