Tiivistelmä
Viimeisin turvallisuuspoliittinen kokonaiskuva rakentuu kolmen päälinjan ympärille.
Ensimmäinen on Ukrainan sodan siirtyminen yhä syvemmälle Venäjän omaan järjestelmään. Ukraina iskee Pietariin, Krimille, Venäjän selustan logistiikkaan ja energiahuoltoon, samalla kun Venäjä jatkaa ilma- ja drooniterroria sekä testaa Naton poliittista kynnystä Romanian kaltaisilla rajatapauksilla. Sodan painopiste ei ole enää vain rintamalinjassa, vaan polttoaineessa, satamissa, rautateissä, GPS-häirinnässä, droonien ohjauksessa ja yhteiskunnan kestokyvyssä.
Toinen on Iranin ja Hormuzinsalmen kriisin syveneminen. Hormuzin ympärillä nähdään nyt tankkereiden pimeäajoa, vakuutusriskien kasvua, droonien ja ohjusten käyttöä, Yhdysvaltain iskuja sekä Iranin pyrkimystä sitoa meriliikenne, Libanon, Hizbollah ja ydinkiista samaan neuvottelupakettiin. Hormuz ei ole enää vain salmi, vaan taloudellisen ja sotilaallisen painostuksen järjestelmä.
Kolmas on lännen oma reagointikyky. War on the Rocks, Defense Tech and Acquisition, RUSI ja Defense One nostavat eri kulmista esiin saman ongelman: moderni sota etenee nopeammin kuin länsimaiset hankinta-, kyber-, tekoäly- ja organisaatiorakenteet. Vastustajat oppivat Ukrainasta, Persianlahdelta ja kyberympäristöstä nopeasti. Lännen etu säilyy vain, jos oppi muuttuu tuotannoksi, organisaatioiksi ja toimintatavoiksi.
Ukraina: rintaman ohi Venäjän syvyyteen
Ukrainan sodassa viime päivien keskeinen havainto on, että Ukraina ei pyri vain torjumaan Venäjän hyökkäyksiä, vaan siirtämään sodan kustannuksia Venäjän selustaan. Russia Analyzedin “Ukraine Strikes Saint Petersburg” korostaa, että Ukrainan isku Pietariin on signaalina tärkeä: Venäjän suuret kaupungit, teollinen infrastruktuuri ja psykologinen turvallisuuden tunne eivät ole enää koskemattomia.
Tämä kehitys jatkaa samaa linjaa, jota aikaisemmat Ukraina-analyysit ovat kuvanneet. Ukraina iskee öljyjalostamoihin, rautatiesolmuihin, satamiin, Krimin yhteyksiin ja komentorakenteisiin. Tavoitteena ei ole vain yksittäinen taktinen vahinko, vaan Venäjän sodankäynnin ylläpitojärjestelmän kuluttaminen. Kun polttoaine, varaosat, rautatiekuljetukset, droonien ohjauspisteet ja ilmatorjunta joutuvat jatkuvan uhan alle, Venäjän on hajautettava suojausta ja sidottava resursseja pois etulinjalta.
Mick Ryanin “The Writing is on the Kremlin Wall” täydentää kuvaa strategisella tasolla. Ryanin mukaan Putinin linja ei viittaa todelliseen rauhanvalmiuteen, ja Ukrainan on siksi jatkettava painetta Venäjän sotilaalliseen järjestelmään. Krimin maayhteyden kuristaminen, Venäjän syvän selustan häirintä ja droonien käyttö eivät ole irrallisia iskuja, vaan osa pidempää kampanjaa, jossa Venäjän miehityksen ylläpitämisestä tehdään asteittain kalliimpaa.
ISW-koosteet tukevat tätä kokonaiskuvaa. Niiden mukaan Venäjän eteneminen on hidastunut tai pysähtynyt monilla sektoreilla, kun taas Ukraina jatkaa iskuja logistiikkaan, energiaan ja liikenneverkkoihin. Tämä ei tarkoita, että Ukraina olisi ratkaissut sodan, mutta se viittaa siihen, että Venäjän hyökkäyksen kustannus-hyötysuhde heikkenee. Venäjä voi edelleen painostaa monilla rintamasuunnilla, mutta sen kyky muuttaa painetta selväksi operatiiviseksi läpimurroksi näyttää rajalliselta.
Venäjän ilma- ja drooniterrori: kohteena yhteiskunnan kestokyky
Researching Ukrainen “Understanding Russian Air Terrorism” kuvaa Venäjän ilmaiskujen logiikkaa laajempana kuin pelkkänä sotilaallisena tulenkäyttönä. Venäjän ohjus- ja drooni-iskut siviilikohteisiin, energiaverkkoon ja kaupunkeihin ovat osa painostusmallia, jonka tarkoituksena on kuluttaa ilmapuolustusta, rikkoa arjen toimintakykyä ja murentaa poliittista kestävyyttä.
Tämä liittyy suoraan Patriot- ja ilmatorjuntaniukkuuteen. Venäjä yhdistelee halpoja drooneja, harhautusmaaleja, risteilyohjuksia ja ballistisia ohjuksia samaan iskujärjestelmään. Puolustajan on jokaisessa hyökkäysaallossa arvioitava, mitä torjutaan kalliilla ohjuksilla, mitä elektronisella sodankäynnillä ja mitä liikkuvilla torjuntaryhmillä. Jos hyökkääjä pystyy pakottamaan puolustajan käyttämään kallista torjuntaa halvempiin maaleihin, hyökkääjä voi voittaa kulutussuhteen, vaikka kaikki iskut eivät onnistuisi.
Ukrainan kannalta kyse on siksi kahdesta rinnakkaisesta tehtävästä: suojata siviiliyhteiskunnan kriittiset kohteet ja iskeä Venäjän kykyyn jatkaa samaa kampanjaa. Pelkkä torjunta ei riitä, jos Venäjä pystyy tuottamaan jatkuvasti uusia iskueriä. Siksi Ukrainan syväiskut jalostamoihin, varastoihin, satamiin ja kuljetusverkkoihin ovat olennainen osa ilmapuolustusta: ne kohdistuvat hyökkäysketjun lähtöpisteisiin.
Mustameri, Krim ja Venäjän merellinen haavoittuvuus
Valeri Zalužnyin Mustanmeren strategiaa käsittelevä Russia Analyzed -kirjoitus nostaa esiin Mustanmeren aseman Venäjän ja lännen välisenä keskeisenä vastakkainasettelun alueena. Mustameri ei ole vain Ukrainan rannikkoalue, vaan Venäjän merivoiman, Välimeren pääsyn, Krimin miehityksen, Bosporinsalmen ja Euroopan eteläisen turvallisuuskaaren risteyspiste.
Zalužnyin analyysin ytimessä on ajatus, että Venäjän Mustanmeren laivasto on ollut Moskovalle väline, jolla se on ulottanut vaikutustaan Mustanmeren ulkopuolelle. Ukrainan meridroonit, pitkän kantaman iskut ja Krimin tukikohtien haavoittuvuus ovat kuitenkin muuttaneet asetelmaa. Venäjä ei voi enää pitää Mustaamerta yksipuolisesti hallittuna toimintaympäristönä.
Tällä on suora yhteys Krimin maayhteyteen. Jos Ukraina pystyy painostamaan Krimin siltoja, satamia, lentotukikohtia, rautatieyhteyksiä ja laivastotukikohtia, se pakottaa Venäjän puolustamaan koko miehitysarkkitehtuuria. Krim ei tällöin ole vain symbolinen alue, vaan logistinen pullonkaula. Sen pitäminen vaatii jatkuvaa huoltoa ja suojaa.
Naton reuna: Romania ja poliittisen kynnyksen testaus
Russia Analyzedin raportti venäläisen droonin osumisesta asuinrakennukseen Romaniassa on Naton kannalta erityisen tärkeä. Kyse ei ole yksittäisen droonin sotilaallisesta vaikutuksesta, vaan poliittisesta testistä. Venäjä tietää, että Natolla on sotilaallinen kyky vastata, mutta se testaa, missä kohtaa poliittinen tahto ja yhteinen tilannekuva riittävät vastatoimeen.
Tällaiset tapaukset ovat harmaan alueen painostuksen ydintä. Yksittäinen drooni voidaan esittää vahingoksi, eksymiseksi tai tekniseksi poikkeamaksi. Mutta jos samantyyppiset tapaukset toistuvat, ne alkavat murentaa Naton uskottavuutta. Romania, Puola, Baltian maat ja Mustanmeren alue ovat tässä suhteessa etulinjaa.
War on the Rocksin viikon koosteissa sama logiikka näkyy myös Naton vedenalaisessa infrastruktuurissa ja itäisen sivustan suojaamisessa. Kaapelit, satamat, putket, meriliikenne ja GPS-signaalit muodostavat uudenlaisen haavoittuvuuspinnan. Jos vastustaja voi häiritä niitä tavalla, joka jää alle täyden sotilaallisen vastauksen kynnyksen, liittokunnan on kyettävä vastaamaan nopeasti poliittisesti, teknisesti ja operatiivisesti.
Venäjän avaruudesta tuleva GPS-häirintä
Wes O’Donnellin “Russia Has Been Jamming GPS From Space” nostaa esiin erittäin merkittävän teknisen havainnon. Veritasiumin ja Texasin yliopiston tutkimukseen viittaavan analyysin mukaan vuosia jatkuneita GPS-katkoja Euroopassa on jäljitetty venäläiseen ohjusvaroitussatelliittiin.
Jos tulkinta pitää paikkansa, kyse ei ole vain paikallisesta elektronisesta sodankäynnistä, vaan avaruuteen ulottuvasta häirintäarkkitehtuurista. Tämä on sotilaallisesti merkittävää, koska GPS ei ole vain navigointipalvelu. Se tukee lentoliikennettä, meriliikennettä, täsmäaseita, logistiikkaa, viestiverkkojen ajoitusta ja finanssijärjestelmien synkronointia.
Venäjän GPS-häirintä pakottaa lännen palaamaan perusasioihin: inertiasuunnistus, maamerkkipohjainen navigointi, vaihtoehtoiset satelliittijärjestelmät, paikalliset radiomajakat, kaapelipohjaiset ajoitusratkaisut ja kyky toimia ilman satelliittitukea. Ukrainan sota on jo osoittanut, että GPS-riippuvuus on haavoittuvuus. Jos häirintä ulottuu avaruusjärjestelmiin asti, ongelma on vielä laajempi.
Iran ja Hormuz: pimeä tankkeriliikenne muuttaa riskin näkyvyyttä
GeopoliticsUnpluggedin “Hormuz Dark Tankers Trigger Oil Market Blind Spot” kuvaa Hormuzinsalmen uutta vaihetta: tankkerit, jotka sammuttavat AIS-lähettimensä tai liikkuvat muuten puutteellisella näkyvyydellä, luovat markkinoille ja meriturvallisuudelle sokean pisteen. Kun alukset eivät näy normaalisti, vakuuttajat, varustamot, valtiot ja energiakauppiaat eivät näe todellista liikennekuvaa.
Tämä on merkittävä muutos. Hormuzin kriisi ei tällöin näy vain siinä, onko salmi auki vai kiinni. Se näkyy siinä, kuinka luotettavaa tieto meriliikenteestä on. Pimeä tankkeriliikenne vaikeuttaa öljyvirtojen arviointia, lisää törmäys- ja väärintulkintariskiä ja voi peittää sekä pakotteiden kiertoa että sotilaallista painostusta.
Aiemmat GeopoliticsUnpluggedin katsaukset kuvasivat Yhdysvaltain iskuja iranilaisia drooneja ja tutka- tai johtokohteita vastaan sekä Iranin merellistä painostusta. Uusin tankkerikuva täydentää samaa logiikkaa: Hormuzista on tullut avoimen merireitin sijasta hallinnan, tiedon, vakuutuksen ja uhkan yhteinen taistelukenttä.
Libanon, Hizbollah ja Iranin neuvottelukehys
GeopoliticsUnpluggedin kesäkuun 4. ja 5. päivän katsaukset korostavat Libanonin ja Hizbollahin merkitystä Hormuzin kriisille. Yhdessä katsauksessa Israelin ja Libanonin tulitauko herätti toiveita Hormuzin liikenteen osittaisesta normalisoitumisesta, mutta toisessa Hizbollahin torjuva linja jäädytti tämän diplomatian etenemistä.
Tämä osoittaa, että Iran ei käytä vain Hormuzia painostuskeinona. Se pyrkii sitomaan Libanonin, Hizbollahin, Israelin, meriliikenteen ja Yhdysvaltain neuvotteluaseman samaan kokonaisuuteen. Jos Hizbollah voi pitää Libanonin rintaman auki tai epävarmana, Iran saa lisää vipuvoimaa myös Hormuzin ja ydinohjelman ympärillä.
OSINT Communityn Iran Daily Update kuvaa Iranin linjan koventumista: merellinen brinkmanship, väitetyt suorat toimet Yhdysvaltain laivastoa vastaan, Bab el-Mandebin sulku-uhka ja IAEA tarkastuksiin liittyvä pattitilanne muodostavat kokonaisuuden, jossa Iran yrittää kasvattaa neuvotteluarvoaan usealla suunnalla yhtä aikaa.
Tässä mallissa merireitit ovat diplomaattisia välineitä. Hormuz ja Bab el-Mandeb eivät ole vain salmia, vaan vipuvarsia energiamarkkinoihin, rahtihintoihin, vakuutuksiin ja liittolaisten päätöksentekoon.
Kauppasota ja merireittien talousvaikutus
Geopolitical Dispatchin “No war but the trade war” ja “Week signals” -koosteet kytkevät turvallisuuskriisit laajempaan talous- ja kauppapolitiikkaan. Vaikka varsinainen sotilaallinen huomio kiinnittyy Hormuziin, Ukrainaan ja Venäjään, taustalla kulkee myös kauppasodan ja toimitusketjujen paine.
GeopoliticsUnplugged raportoi Drewry World Container Indexin 23 prosentin noususta Hormuzin häiriöiden heijastusvaikutuksena. Jos konttiliikenteen kustannukset nousevat nopeasti, kyse ei ole vain meriliikenteen teknisestä ongelmasta. Se vaikuttaa hintoihin, toimitusaikoihin, teolliseen tuotantoon ja poliittiseen paineeseen monessa maassa.
Tämä tekee merireiteistä osan strategista talouskilpailua. Hormuzin ja Bab el-Mandebin häiriöt eivät vaikuta vain öljyyn, vaan myös laajempiin kuljetusketjuihin. Kun merikuljetusten kustannukset nousevat, vaihtoehtoiset reitit, varastot, LNG-sopimukset, putkilinjat ja kotimainen tuotanto muuttuvat turvallisuuspoliittisiksi kysymyksiksi.
Kiina, Korea ja Indo-Tyynenmeren järjestelmäkilpailu
CSIS Korea Chairin “What Xi Wants in Pyongyang” ja Kiina-ilmiöt-uutiskirjeen Taiwan- ja suurvaltaosiot nostavat esiin Indo-Tyynenmeren järjestelmäkilpailun. Kiinan presidentti Xi Jinpingin vierailu Pjongjangissa on symbolisesti tärkeä, mutta sen merkitys ei ole vain kahdenvälisessä Kiina–Pohjois-Korea-suhteessa.
Peking tarvitsee vaikutusvaltaa Pohjois-Koreaan, koska Korean niemimaa vaikuttaa Yhdysvaltain liittolaisverkkoon, Japaniin, Etelä-Koreaan ja laajempaan alueelliseen pelotteeseen. Kiina ei välttämättä halua Pohjois-Korean täyttä kontrolloimattomuutta, mutta se ei myöskään halua Korean niemimaan turvallisuusjärjestelyjä, jotka vahvistaisivat Yhdysvaltain asemaa sen rajojen läheisyydessä.
Taiwanin osalta sama logiikka näkyy puolustusbudjetissa, aseavussa ja Yhdysvaltain strategisessa kuormituksessa. Jos Yhdysvallat on samaan aikaan kiinni Iranissa, Ukrainassa, Euroopassa ja Indo-Tyynellämerellä, Kiina voi arvioida, missä kohtaa Yhdysvaltain asevarastot, poliittinen huomio ja teollinen kapasiteetti alkavat hajota liian moneen suuntaan.
Kriittisten mineraalien ja puolijohteiden osalta CSIS Critical Minerals Security Program täydentää kuvaa. Kiinan asema mineraalien jalostuksessa, puolijohdeketjuissa ja korkean teknologian komponenteissa tekee järjestelmäkilpailusta yhtä paljon teollisen kapasiteetin kuin sotilaallisen voiman kilpailua.
Kyberdiplomatia, pilvi ja tekoäly puolustuksen hermostona
RUSI “Who Rules Cyberspace? The Microsoft Approach to Cyber Diplomacy” tuo raporttiin tärkeän kyberulottuvuuden. Suuret teknologiayhtiöt eivät ole enää vain palveluntarjoajia, vaan kybertoimintaympäristön diplomaattisia ja geopoliittisia toimijoita. Kun valtioiden kriittinen infrastruktuuri, pilvipalvelut, identiteetinhallinta, viestintä ja turvallisuustuotteet nojaavat samoihin globaaleihin yrityksiin, yksityinen sektori on osa valtiollista turvallisuusjärjestystä.
Defense Tech and Acquisitionin “Cloud, Cyber, and AI Capabilities” jatkaa samaa teemaa sotilaallisesta näkökulmasta. Pilvi, kyber ja tekoäly eivät ole erillisiä tukitoimintoja, vaan modernin puolustuskyvyn hermosto. Sensoridata, johtaminen, logistiikka, asejärjestelmät, ohjelmistopäivitykset ja päätöksenteko vaativat yhteentoimivaa data-arkkitehtuuria.
Tämä on sama oppi, joka näkyy Ukrainassa ja Hormuzissa. Jos data ei liiku, sensori ei johda tulenkäyttöön. Jos kyberpuolustus pettää, komentoketju ja logistiikka altistuvat. Jos tekoälyä ei saada vastuullisesti ja nopeasti käyttöön, päätöksentekosykli hävitään vastustajalle.
Autonomiset järjestelmät ja halvan torjunnan tarve
Blueprint Dailyn uutinen kymmenjalan konttiin rakennetusta laukaisujärjestelmästä, joka ampui alas 1 320 paunan hyökkäysdroonin, osuu suoraan modernin sodan kustannusongelmaan. Halvat ja keskikokoiset droonit ovat muuttaneet ilmapuolustuksen taloutta. Niitä ei voi torjua loputtomasti vain miljoonien eurojen ohjuksilla.
Tämä sama ongelma näkyy Ukrainassa ja Persianlahdella. Tarvitaan konttiratkaisuja, liikkuvia laukaisimia, elektronista sodankäyntiä, halpoja torjuntadrooneja, sensoreita, konekivääri- ja tykistöperusteisia ratkaisuja sekä ohjelmistolla nopeasti päivitettäviä järjestelmiä. Kalliit torjuntaohjukset on säästettävä vaativimpiin maaleihin.
Tekoäly, robotiikka ja droonit eivät siis ole vain hyökkäysjärjestelmiä. Ne pakottavat myös puolustuksen muuttumaan. Se, joka pystyy tuottamaan edullista, skaalautuvaa ja nopeasti päivitettävää torjuntaa, kestää pidempään.
Etelä-Kaukasus, Afganistan ja alueellisten järjestelmien murtuminen
Russia Analyzedin Armenia-analyysi muistuttaa, että suurvaltakilpailu ei rajoitu Ukrainaan ja Indo-Tyynellemerelle. Armenian vaalit käydään tilanteessa, jossa Venäjä yrittää vaikuttaa maan suuntaan taloudellisella painostuksella, energiavivuilla, informaatiovaikuttamisella ja hybridikeinoilla. Nikol Pašinjanin pyrkimys irrottaa Armeniaa Venäjän turvallisuusriippuvuudesta ja lähentää sitä länteen tekee vaaleista laajemman geostrategisen testin.
Ajmal Sohailin Afganistan-raportti puolestaan kuvaa Talebanin amnestialupausten pettämistä, kohdennettuja tappoja, pidätyksiä ja etnisiin vähemmistöihin kohdistuvaa painetta. Vaikka Afganistan ei ole tämän raportin pääteema, se muistuttaa, että turvallisuusjärjestelmän romahtaessa myös jälkikonfliktin lupaukset voivat jäädä paperiksi. Tämä vaikuttaa alueelliseen radikalisaatioon, pakolaisliikkeisiin ja tiedusteluympäristöön pitkällä aikavälillä.
Nämä alueet muodostavat saman yleisemmän opetuksen: kun suurvallat ovat kuormittuneita pääkriiseissä, pienemmät alueelliset järjestelmät joutuvat kovemman painostuksen alle. Venäjä käyttää hybridikeinoja Etelä-Kaukasiassa, Taleban keskittää valtaa Afganistanissa, ja Kiina sekä Venäjä hakevat vaikutusvaltaa niissä solmukohdissa, joissa lännen huomio on rajallinen.
Kokonaisarvio
Tämän tilannekuvan keskeinen johtopäätös on, että moderni konflikti on muuttunut verkottuneeksi järjestelmäkamppailuksi.
Ukrainassa ratkaisevaa ei ole vain rintamalinja, vaan kyky iskeä Venäjän polttoaineeseen, satamiin, rautateihin, drooniohjaukseen ja Krimin huoltoon. Venäjän kyky pommittaa Ukrainaa on edelleen suuri, mutta sen oma syvä selusta on yhä haavoittuvampi.
Hormuzissa ratkaisevaa ei ole vain se, onko salmi auki vai kiinni. Ratkaisevaa on, kuinka luotettava meriliikenteen tilannekuva on, kuinka moni tankkeri kulkee pimeänä, mitä vakuutusmarkkinat hinnoittelevat ja miten Iran yhdistää meripainostuksen Libanoniin, Bab el-Mandebiin ja ydinkysymykseen.
Naton reunalla ratkaisevaa on poliittinen vastekyky. Yksittäinen drooni Romaniassa, GPS-häirintä, merenalainen kaapelihäiriö tai kyberisku ei välttämättä käynnistä sotaa, mutta voi toistuessaan kuluttaa pelotetta.
Indo-Tyynellämerellä ratkaisevaa on Kiinan kyky yhdistää Pohjois-Korea, Taiwan, mineraalit, puolijohteet, merialueet ja poliittinen narratiivi samaan strategiseen paineeseen.
Lännelle raportin kovin oppi on tämä: teknologinen etumatka ei säily ilman nopeaa oppimista. Droonit, GPS-häirintä, merireittien manipulointi, tekoäly, kyberdiplomatia ja kriittiset mineraalit liikkuvat nopeammin kuin perinteinen hankinta- ja päätöksentekojärjestelmä.
Vuoden 2026 turvallisuusympäristössä voittaja ei ole se, jolla on yksittäinen paras asejärjestelmä. Voittaja on se, joka kykenee yhdistämään energian, datan, logistiikan, teollisuuden, liittolaiset ja päätöksenteon toimivaksi kokonaisuudeksi nopeammin kuin vastustaja.
Lähdeluettelo
Russia Analyzed / Giorgi Revishvili – Russian Drone Hits Residential Building in Romania – 29.5.2026
https://russiaanalyzed.substack.com/p/russian-drone-hits-residential-building
Russia Analyzed / Giorgi Revishvili – Ukraine Turns the Tide – 1.6.2026
https://russiaanalyzed.substack.com/p/ukraine-turns-the-tide
Russia Analyzed / Giorgi Revishvili – General Budanov on the Trajectory of the War, Putin’s Regime Stability, and Ukraine’s Mid- and Long-Range Strike Campaigns – 2.6.2026
https://russiaanalyzed.substack.com/p/must-read-general-budanov-on-the-e58
Russia Analyzed / Giorgi Revishvili – General Biletskyi’s Strategic Assessment of the War and the Emerging Shift in Ukraine’s Favor – 3.6.2026
https://russiaanalyzed.substack.com/p/must-read-general-biletskyis-strategic
Russia Analyzed / Giorgi Revishvili – General Zaluzhnyi on Strategic Confrontation in the Black Sea – 4.6.2026
https://russiaanalyzed.substack.com/p/general-zaluzhnyi-on-strategic-confrontation
Russia Analyzed / Giorgi Revishvili – Ukraine Strikes Saint Petersburg – 6.6.2026
https://russiaanalyzed.substack.com/p/ukraine-strikes-saint-petersburg
Russia Analyzed / Giorgi Revishvili – Armenia’s Elections and the Geopolitics of the South Caucasus – 7.6.2026
https://russiaanalyzed.substack.com/p/armenias-elections-and-the-geopolitics
Mick Ryan / Futura Doctrina – The Writing is on the (Kremlin) Wall for Putin and Choking the Crimea Land Bridge – 7.6.2026
https://mickryan.substack.com/p/the-writing-is-on-the-kremlin-wall
Researching Ukraine / B. Cook – Understanding Russian Air Terrorism – 5.6.2026
https://researchingukraine.substack.com/p/understanding-russian-air-terrorism
GeopoliticsUnplugged / Justin James McShane – Israel-Lebanon Ceasefire; Tankers Gather at Hormuz Hopes For ReOpening – 4.6.2026
https://geopoliticsunplugged.substack.com/p/israel-lebanon-ceasefire-tankers
GeopoliticsUnplugged / Justin James McShane – Hezbollah Rejects Peace; Drewry World Container Index Explodes 23% – 5.6.2026
https://geopoliticsunplugged.substack.com/p/hezbollah-rejects-peace-drewry-world
GeopoliticsUnplugged / Justin James McShane – US Downs Iranian Drones at Hormuz; US Strikes Back; Ukraine Hits Russia Hard – 6.6.2026
https://geopoliticsunplugged.substack.com/p/us-downs-iranian-drones-at-hormuz
GeopoliticsUnplugged / Justin James McShane – Hormuz Dark Tankers Trigger Oil Market Blind Spot – 7.6.2026
https://geopoliticsunplugged.substack.com/p/hormuz-dark-tankers-trigger-oil-market
OSINT Community / All Source News & Artorias – Iran Daily Update – 5.6.2026
https://osintcommunity.substack.com/p/iran-daily-update-9d6
Geopolitical Dispatch / Michael Feller – No war but the trade war – 4.6.2026
https://www.geopoliticaldispatch.com/p/no-war-but-the-trade-war
Geopolitical Dispatch / Michael Feller – Week signals: Cracks in the reflecting pool – 6.6.2026
https://www.geopoliticaldispatch.com/p/week-signals-cracks-in-the-reflecting
Wes O’Donnell / Eyes Only – US Plans to Cut NATO’s Rapid Response Force – 5.6.2026
https://www.wesodonnell.com/p/us-plans-to-cut-natos-rapid-response
Wes O’Donnell / Eyes Only – Russia Has Been Jamming GPS From Space, and Almost Nobody Noticed – 7.6.2026
https://www.wesodonnell.com/p/russia-has-been-jamming-gps-from
War on the Rocks – WOTR Daily Newsletter: June 5 – 5.6.2026
War on the Rocks -uutiskirje.
War on the Rocks – ICYMI: War on the Rocks This Week – 7.6.2026
War on the Rocks -viikkokooste.
CSIS Korea Chair – What Xi Wants in Pyongyang / The Capital Cable #135 – 3.–5.6.2026
CSIS Korea Chair -uutiskirje.
CSIS Critical Minerals Security Program – Critical Insights: New This Week – 3.6.2026
CSIS Critical Minerals Security Program -uutiskirje.
RUSI – Who Rules Cyberspace? The Microsoft Approach to Cyber Diplomacy – 6.6.2026
RUSI-uutiskirje.
Defense Tech and Acquisition – Cloud, Cyber, and AI Capabilities – 6.6.2026
https://defenseacquisition.substack.com/p/cloud-cyber-and-ai-capabilities
Blueprint Daily / Interesting Engineering – 10-foot containerized launcher shoots down 1,320-pound attack drone – 5.6.2026
Blueprint Daily -uutiskirje.
Ajmal Sohail / Counterintelligence & Counterterrorism – Investigative Report: Post-Amnesty Killings and Detentions in Taliban-Controlled Afghanistan – 8.6.2026
https://ajmals.substack.com/p/investigative-report-post-amnesty
ISW security and war tech update – 8.6.2026
ISW-koostetiivistelmä uutiskirjeessä.