26/06/2026

ISW: Ukrainan syväiskut purevat Venäjän polttoainetalouteen, Krim eristyy ja Moskova rakentaa paperiarmeijaa

Rintamatilanne ja ISW:n havainnot

ISW:n 25.6. arvion mukaan Venäjän ja Yhdysvaltain välillä ei saavutettu sopimusta Ukrainan sodan lopettamiseksi elokuun 2025 Alaskan huippukokouksessa, minkä ulkoministeri Marco Rubio on vahvistanut. ISW tulkitsee tämän olennaiseksi poliittiseksi havainnoksi: Kremlin maksimalistiset tavoitteet eivät ole muuttuneet, eikä Venäjä ole luopunut pyrkimyksestään pakottaa Ukraina ja sen tukijat hyväksymään Venäjän ehtoja. Samalla ISW arvioi, että Venäjän kognitiivinen vaikuttamisnarratiivi Ukrainan rintamien “romahtamisesta” ei ole toistaiseksi onnistunut murtamaan Ukrainan kumppanien tukea.

Sotilaallisesti Venäjä jatkaa painetta useilla suunnilla, mutta ISW:n viimeisimmän koonnin perusteella painopiste ei ole nopeassa operatiivisessa läpimurrossa vaan kulutuksessa, drooni- ja ohjuspaineessa sekä poliittisen tahdon horjuttamisessa. ISW:n mukaan Venäjä laukaisi yön aikana yhden Iskander-M-ballistisen ohjuksen ja 90 droonia Ukrainaa vastaan. Tämä on edellisiin massiivisiin aaltoihin verrattuna rajatumpi isku, mutta se säilyttää jatkuvan ilmauhkan ja pakottaa Ukrainan pitämään ilmapuolustuksen korkeassa valmiudessa.

ISW:n 24.6. arviossa korostuu Ukrainan iskujen vaikutusarviointi Venäjän sotilaallisiin ja teollisiin kohteisiin. Raportissa nostetaan esiin Ukrainan iskut Orenburgin kaasunkäsittely- ja heliumtehtaisiin yli 1 200 kilometrin päässä rintamasta sekä Vladimirin avaruusviestintäkeskukseen. Nämä kohteet eivät ole taktisesti irrallisia: kaasukemiallinen tuotanto, satelliittiviestintä ja öljyjalostus ovat suoraan kytköksissä Venäjän kykyyn ylläpitää pitkää sotaa.

Krim, miehityshallinto ja logistinen kuristaminen

ISW:n 25.6. miehityspäivityksen mukaan Krimin miehityshallinto on sulkenut suurimman osan lasten kesäleireistä miehitetyllä Krimillä 1.9. asti. ISW arvioi, että leirien sulkeminen ja evakuoinnit voivat kasvattaa riskiä, että ukrainalaisia lapsia siirretään syvemmälle Venäjälle ja altistetaan uudelleenkoulutus- ja indoktrinaatio-ohjelmille. Tämä kytkee Ukrainan sotilaallisen iskukampanjan ja Venäjän miehityspolitiikan yhteen: Krimin huollon häiriöt tuottavat myös väestö-, hallinto- ja kontrollivaikutuksia.

Sama ISW:n miehityspäivitys nostaa esiin, että polttoaine- ja vesipula, sähkökatkot sekä Ukrainan drooni-iskujen jatkuva uhka voivat aiheuttaa lyhyen aikavälin demografisia muutoksia miehitetyllä Krimillä. Vaikutus voi muuttua pysyväksi, mikäli Ukrainan iskuoperaatio jatkuu samalla intensiteetillä. Krimin maantieteellinen eristyneisyys tekee siitä Venäjälle logistisesti haavoittuvan: Kertšinsalmen silta, lauttayhteydet, rautatie- ja maantieyhteydet sekä polttoainevarastot muodostavat rajallisen määrän kriittisiä pullonkauloja.

ISW:n 21.–22.6. arvioiden mukaan Ukrainan kampanja pyrkii estämään Venäjän kykyä ylläpitää logistiikkaa ja polttoainekuljetuksia Kertšinsalmen yli. ISW on havainnut geopaikannettua näyttöä vähintään 210 ukrainalaisesta keskipitkän kantaman iskusta miehitetyssä Ukrainassa toukokuussa 2026. Tämä on määrällisesti niin suuri kokonaisuus, että sitä ei tule arvioida yksittäisinä iskuina vaan järjestelmällisenä operatiivisena kampanjana Venäjän taka-alueen toiminnan lamauttamiseksi.

Sotatalous ja teollisuuden kehitys

ISW:n 25.6. pääarvion mukaan Ukrainan jatkuva iskukampanja Venäjän öljynjalostamoja vastaan pahentaa Venäjän inflaatiopaineita ja vaikeuttaa Kremlin pyrkimyksiä harjoittaa elvyttävää rahapolitiikkaa. Tämä on sotataloudellisesti tärkeä havainto: polttoaineisku ei vaikuta vain armeijan diesel- ja bensiinihuoltoon, vaan se siirtyy kuljetuskustannuksiin, siviilitalouteen, teollisuuden tuotantoketjuihin ja poliittiseen tyytymättömyyteen.

ISW:n 24.6. arvio kokoaa vaikutusarvioita Moskovan Kapotnjan öljynjalostamoon kohdistuneista 16. ja 18.6. iskuista: Reutersin mukaan jalostamo joutuu olemaan pysähdyksissä vuoden 2026 loppuun asti ja korjaukset kestävät vähintään kuusi kuukautta. Kyseessä on Moskovan alueen kannalta strateginen polttoainelaitos. Jos laitos pysyy poissa käytöstä koko loppuvuoden, vaikutus heijastuu pääkaupunkiseudun polttoainehuoltoon ja pakottaa Venäjän järjestämään korvaavaa tuotantoa tai tuontia tilanteessa, jossa muitakin jalostamoja on vaurioitunut.

ISW:n 25.6. arvion mukaan Ukraina jatkoi pitkän kantaman iskukampanjaansa Venäjän öljyinfrastruktuuria vastaan. Ukrainalaiset lähteet raportoivat iskuista Krasnodarin alueen Poltavskajan öljyvarastoon sekä Bashkortostanin Ufassa sijaitseviin Bashneft-Novoil- ja Bashneft-Ufanaftokhim-jalostamoihin yli 1 500 kilometrin päässä rintamasta. Jos tiedot pitävät paikkansa, Ukraina kykenee jo uhkaamaan Venäjän energiainfrastruktuuria tavalla, joka pakottaa suojaamaan kohteita Moskovan, Krimin ja rajaseutujen lisäksi Volgan ja Uralin suunnalla.

Venäjän joukkorakenne ja miehityshallinnon militarisointi

ISW:n 25.6. arvion mukaan Venäjän sotilasjohto näyttää jatkavan uusien joukko-osastojen perustamista paperilla, mutta on epäselvää, pystyykö Venäjä miehittämään ne doktriinin mukaiseen vahvuuteen. Tämä on klassinen määrän ja laadun välinen ongelma: uusi organisaatiokaavio ei vielä tuota taistelukykyä, jos henkilöstö, koulutus, johtaminen, kalusto, huolto ja viestiyhteydet eivät täyty samassa tahdissa.

ISW:n miehityspäivitys kuvaa samanaikaisesti, miten Venäjä rakentaa miehitetyille alueille pitkäaikaista väestö- ja kontrolliarkkitehtuuria. Venäjä vahvistaa historiankirjoituksen kontrollia miehitetyssä Ukrainassa, levittää valtion narratiiveja oppikirjojen ja opetussuunnitelmien kautta sekä käyttää Venäjän ortodoksisen kirkon rakenteita koulujen militarisointiin ja indoktrinaatioon. Lisäksi miehityshallinto valmistelee ukrainalaisia lapsia ja nuoria tulevaa palvelusta varten muun muassa droonitoiminnan pelillistämisellä.

ISW:n mukaan Venäjä asettaa myös ehtoja ensimmäisten valtioduuman vaalien järjestämiseksi miehitetyssä Ukrainassa. ISW arvioi, etteivät nämä vaalit olisi vapaat tai reilut. Lisäksi Venäjä laajentaa digitaalista hallintaa miehitetyillä alueilla Gosuslugi-palveluportaalin kautta. Sotilaallis-hallinnollisesti tämä merkitsee väestön rekisteröinnin, palveluiden, valvonnan ja poliittisen pakottamisen yhdistämistä samaan järjestelmään.

Laajempi strateginen ympäristö

ISW:n ja CTP:n 25.6. Iran-erikoisraportti nostaa esiin, että Iran hyökkää ja uhkaa aluksia Hormuzinsalmessa edistääkseen tavoitettaan saada käytännön kontrollia salmen liikenteestä. ISW:n mukaan kaupallisesti saatava meriliikennedata osoitti vähintään 67 aluksen kulkeneen salmen läpi edellisen ISW-CTP-raportin jälkeen. Tämä on Ukrainalle epäsuorasti tärkeää, koska Hormuzin kriisi nostaa energia-, vakuutus- ja merikuljetusriskejä ja voi kilpailla lännen poliittisesta huomiosta Ukrainan kanssa.

Ranskan viranomaisten 25.6. tekemä Venäjän varjolaivaston öljytankkerin takavarikko liittyy samaan energiasodan laajempaan kehykseen. ISW nostaa tapauksen esiin Ukrainan sodan raportissa, mikä viittaa siihen, että lännen pakotevalvonta ja merellinen toimeenpano voivat kasvaa merkittävämmäksi osaksi Venäjän sotatalouden kuristamista.

Operatiivinen arvio

26.6. tilannekuva ISW:n uusimpien raporttien perusteella osoittaa kolmen rinnakkaisen kampanjan vahvistuvan. Ensimmäinen on Ukrainan keskipitkän ja pitkän kantaman iskuoperaatio, joka kohdistuu Krimin huoltoon, Venäjän öljyjalostamoihin, kaasukemiallisiin laitoksiin, satelliittiviestintään ja polttoainevarastoihin. Toinen on Venäjän vastakampanja, joka jatkaa drooni- ja ohjusiskuilla Ukrainan siviili- ja infrastruktuurikohteita vastaan. Kolmas on Venäjän miehityshallinnon pitkäaikainen assimilaatiokampanja, jolla pyritään muuttamaan miehitettyjen alueiden väestö-, koulutus-, hallinto- ja turvallisuusrakenteet pysyvästi venäläisiksi.

Sotilaallinen johtopäätös on, että Ukrainan vaikutus kohdistuu nyt yhä vähemmän vain etulinjaan ja yhä enemmän Venäjän sodankäynnin ylläpitoketjuun. Venäjän ongelma ei ole yksittäinen menetetty varasto tai jalostamo, vaan suojausvelan kumuloituminen: Krim, Kertš, Moskova, Ufa, Orenburg, Vladimir, Krasnodar ja miehitetty taka-alue vaativat kaikki ilmapuolustusta, elektronista sodankäyntiä, korjauskapasiteettia ja poliittista selittelyä. Jos Ukraina pystyy ylläpitämään iskutahtia, Venäjän sotatalouden sisäinen kitka kasvaa, vaikka rintamalinja liikkuisi hitaasti.

Lähteet: