29/06/2026

ISW: Ukraina laajentaa 40 päivän iskukampanjaa, Venäjä myöntää polttoainepaineen mutta jatkaa maksimalistista sotatavoitetta

Rintamatilanne ja ISW:n havainnot

ISW:n uusimman, 28.6. päivätyn Russian Offensive Campaign Assessment -raportin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin käytti Yhtenäinen Venäjä -puolueen kongressipuhetta vahvistaakseen poliittista kuvaa siitä, että sota jatkuu Kremlin ehdoilla. Samassa yhteydessä ISW nostaa esiin, että Yhtenäinen Venäjä muodollisesti ilmoitti olevansa Putinin puolue ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2007. Tämä on sisäpoliittisesti merkittävä signaali: Kreml sitoo hallitsevan puolueen aiempaa avoimemmin Putinin sotapoliittiseen linjaan ja pyrkii näin rakentamaan kontrolloitua yhtenäisyyskuvaa ennen sodan seuraavaa vaihetta.

Reutersin 28.6. raportin mukaan Putin ilmoitti Venäjän jatkavan rintamakampanjaansa riippumatta Ukrainan uusista de-eskalaatioehdotuksista. Putin torjui Ukrainan ehdotuksen vastavuoroisesta pitkän kantaman iskujen keskeyttämisestä ja toisti tavoitteen vallata kokonaan Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueet. Tämä vahvistaa ISW:n aiempaa arviota, jonka mukaan Venäjän maksimalistiset sotatavoitteet eivät ole muuttuneet.

ISW:n 27.6. arvion mukaan ukrainalaisjoukot etenivät hiljattain Borovan suunnalla. Päivän rintamakuva ei kuitenkaan viittaa laajaan operatiiviseen läpimurtoon, vaan etulinjalla jatkuu kulutussota, jossa paikalliset etenemiset yhdistyvät yhä laajempaan taka-alueiden iskuvaikutukseen. Venäjä puolestaan laukaisi ISW:n mukaan 27.6. yön aikana 129 droonia Ukrainaa vastaan.

Ukrainan 40 päivän iskukampanja ja Venäjän syvyys

ISW:n 26.6. raportti määrittää Ukrainan nykyisen iskuvaiheen olennaisesti uutena kampanjana: presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 25.6. hyväksyneensä 40 päivän keskipitkän ja pitkän kantaman iskuoperaation, jonka tarkoituksena on vaikuttaa Venäjään sodan lopettamiseksi. ISW:n mukaan kampanja kohdistuu Venäjän logistiikkaan, teollisuuteen ja energiainfrastruktuuriin, erityisesti Krimin huollon ja polttoainejärjestelmän kannalta kriittisiin kohteisiin.

ISW:n 27.6. raportin mukaan ukrainalaisjoukot iskivät 26.–27.6. välisenä yönä FP-5 Flamingo -risteilyohjuksella Venäjän Titan-Barrikady-tehtaaseen, joka liittyy ballististen ohjusten kehitykseen ja tuotantoon. Lisäksi Ukraina iski Vladimirin alueen öljyinfrastruktuuriin osana laajempaa 40 päivän kampanjaa. Tämä kertoo, että Ukraina ei enää rajoita syväiskujaan vain polttoaineeseen, vaan kohdistaa niitä myös ohjus- ja puolustusteollisen tuotannon solmukohtiin.

ISW:n 28.6. raportissa todetaan Ukrainan jatkaneen pitkän kantaman iskujaan Venäjän öljyinfrastruktuuria vastaan myös 27.–28.6. välisenä yönä. Samassa raportissa Venäjän kerrotaan laukaisseen kaksi Zirkon/Onyx-meritorjuntaohjusta, kuusi Iskander-M/S-300/400-järjestelmän ohjusta ja drooneja Ukrainaa vastaan. Iskuvaihto osoittaa, että molemmat osapuolet pyrkivät vaikuttamaan vastustajan strategiseen syvyyteen: Venäjä ilmapuolustuksen ja siviili-infrastruktuurin kuluttamiseen, Ukraina polttoaineen, logistiikan ja sotateollisuuden lamauttamiseen.

Krim, polttoaine ja miehityshallinnon hallittavuus

ISW:n 26.6. arvion mukaan Krimin miehityshallinto julisti hätätilan Ukrainan tehostuneen keskipitkän ja pitkän kantaman iskukampanjan keskellä. Raportin mukaan Ukrainan iskut aiheuttavat polttoainepulaa, vesihuollon ongelmia ja laajaa poistumista miehitetyltä niemimaalta. Tämä on merkittävä operatiivinen vaikutus: Krimin arvo Venäjälle perustuu sen tukikohta-, logistiseen ja poliittiseen asemaan, mutta Ukraina muuttaa niemimaata jatkuvan huoltohäiriön kohteeksi.

ISW:n 25.6. Russian Occupation Update täydentää kuvaa miehityshallinnon ongelmista. Krimin miehityshallinto sulki suurimman osan lasten kesäleireistä 1.9. asti, ja ISW arvioi sulkemisten ja evakuointien lisäävän riskiä, että ukrainalaisia lapsia siirretään syvemmälle Venäjälle uudelleenkoulutus- ja indoktrinaatio-ohjelmiin. Samassa raportissa ISW arvioi, että polttoaine- ja vesipula, sähkökatkot sekä drooni-iskujen jatkuva uhka voivat aiheuttaa lyhyen aikavälin demografisia vaikutuksia, jotka voivat vakiintua pidemmällä aikavälillä.

Krimin osalta sotilaallinen johtopäätös on, että Ukraina käyttää syväiskuja hallittavuuden rikkomiseen. Pelkkä yksittäinen silta-, sähköasema- tai polttoainevarastoisku ei ratkaise tilannetta, mutta toistuva vaikutus pakottaa Venäjän miehityshallinnon rajoittamaan siviilitoimintaa, ohjaamaan resursseja suojaukseen ja ylläpitämään kriisiviestintää tilanteessa, jossa “normaali miehitysarki” murenee.

Sotatalous ja teollisuuden kehitys

ISW:n 25.6. arvion mukaan Ukrainan jatkuva iskuoperaatio Venäjän öljynjalostamoja vastaan pahentaa Venäjän laajempia inflaatiopaineita ja vaikeuttaa Kremlin mahdollisuuksia harjoittaa elvyttävää rahapolitiikkaa. ISW:n mukaan tämä vaikutus ei rajoitu armeijan polttoainehuoltoon, vaan leviää kuljetuskustannuksiin, siviilitalouteen ja Venäjän hallinnon uskottavuuteen.

Reutersin mukaan Putin myönsi 28.6., että ukrainalaisiskut ovat aiheuttaneet polttoainepulaa eri Venäjän alueilla, vaikka hän väitti Venäjän hallitsevan tilannetta. Putin sanoi myös Venäjän tarvitsevan lisää ilmapuolustuskapasiteettia Ukrainan öljyteollisuuteen kohdistuvien drooni-iskujen torjumiseksi. Tämä on merkittävä poliittinen myönnytys: Venäjän johto joutuu julkisesti tunnustamaan, että Ukraina kykenee aiheuttamaan vaikutuksia Venäjän sisäiseen talouteen ja kriittiseen infrastruktuuriin.

ISW:n 27.6. raportin mukaan Yhdysvallat palautti pakotteita Venäjän meritse tapahtuvaan öljyvientiin, kun väliaikaiset poikkeusluvat päättyivät eikä niitä uusittu. Tämä yhdistää Ukrainan sotilaallisen energiakampanjan lännen taloudelliseen pakotepaineeseen: Ukraina lyö fyysisiä jalostus- ja logistiikkasolmuja, samalla kun länsi kiristää Venäjän meriviennin toimintaympäristöä.

Venäjän vastaiskut ja merellinen ulottuvuus

ISW:n 28.6. raportin mukaan Venäjän tuoreeseen iskuvalikoimaan sisältyi Zirkon/Onyx-meritorjuntaohjuksia, Iskander-M/S-300/400-ohjuksia sekä drooneja. Meritorjuntaohjusten käyttö maakohteisiin tai rannikollisiin kohteisiin on linjassa Venäjän aiemman käytännön kanssa, jossa eri ohjusjärjestelmiä käytetään Ukrainan ilmapuolustuksen kuormittamiseen ja torjuntakerrosten sekoittamiseen.

ISW-CTP:n 28.6. Iran-erikoisraportti ei ole Ukrainan rintamaraportti, mutta se vaikuttaa strategiseen ympäristöön. Raportin otsikkotasolla ISW käsittelee Yhdysvaltain ja Iranin neuvotteluja sekä merellistä aktiivisuutta Hormuzinsalmessa ja Persianlahdella. Jo aiemmat 26.–27.6. ISW-CTP-raportit arvioivat Iranin käyttävän voimaa pyrkiessään säilyttämään kontrollia Hormuzinsalmessa ja estämään Yhdysvaltoja heikentämästä Iranin asemaa. Tämä voi kasvattaa energia- ja merikuljetusriskejä sekä sitoa lännen poliittista ja sotilaallista huomiota pois Ukrainasta.

Ukrainan kannalta laajempi merellinen riski on kaksijakoinen. Mustallamerellä Venäjä pyrkii painostamaan Ukrainan vientikäytäviä ja satamia, kun taas Persianlahden kriisi voi vaikuttaa globaaleihin energiamarkkinoihin ja lännen strategiseen priorisointiin. Jos energiakustannukset ja merikuljetusriskit kasvavat, Venäjä voi pyrkiä hyötymään epäsuorasta markkinapaineesta, vaikka sen oma jalostus- ja polttoainejärjestelmä kärsii Ukrainan iskuista.

Operatiivinen arvio

29.6. tilannekuva ISW:n uusimpien raporttien perusteella osoittaa Ukrainan iskukampanjan siirtyneen selvästi poliittisesti ilmoitettuun, ajallisesti rajattuun ja operatiivisesti laajennettuun vaiheeseen. Zelenskyin 40 päivän kampanja yhdistää polttoaineen, öljyinfrastruktuurin, Krimin logistiikan, ohjustuotannon ja Venäjän sisäisen ilmapuolustuspaineen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä on looginen tapa kasvattaa Venäjän sodankäynnin kustannuksia ilman välitöntä laajaa maahyökkäystä.

Venäjän vastaus on jatkaa maksimalistisia sotatavoitteita ja säilyttää drooni- ja ohjuspaine Ukrainaa vastaan. Putinin 28.6. lausunnot osoittavat, ettei Moskova hae nopeaa kompromissia, vaan pyrkii kestämään polttoaine-, pakote- ja ilmapuolustuspaineen samalla kun se jatkaa etenemistavoitetta neljällä miehitetyllä tai osittain miehitetyllä alueella.

Sotilaallinen painopiste on edelleen kulutuksessa, mutta kulutuksen kohde on muuttunut. Rintamakilometrien rinnalle on noussut Venäjän kyky pitää käynnissä polttoainejakelu, jalostamot, ohjustuotanto, Krimin huolto, miehityshallinto ja laajeneva ilmapuolustusverkko. Jos Ukraina pystyy ylläpitämään 40 päivän iskukampanjan intensiteetin, Venäjän suojausvelka kasvaa koko valtakunnan mitassa. Jos Venäjä taas kykenee kasvattamaan ilmatorjunta- ja droonitorjuntatuotantoaan nopeasti, Ukrainan syväiskujen vaikutus voi tasaantua. Seuraava ratkaiseva mittari on, näkyykö Ukrainan iskukampanja lisääntyvinä polttoainerajoituksina, tuotantokatkoina ja Krimin hallinnollisina kriiseinä heinäkuun alkupuolella.

Lähteet:

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.
SITREP END // 29/06/2026