25/06/2026

Ukraina siirtyy julkisesti ennakoiviin iskuihin, Venäjän polttoainejärjestelmä horjuu Moskovasta Krimille

Rintamatilanne ja ISW:n havainnot

ISW:n viimeisimmän saatavilla olevan arvion mukaan Ukrainan operatiivinen painopiste on edelleen Venäjän sotilaallisen logistiikan, Krimin huoltoreittien ja energiainfrastruktuurin häirinnässä. Venäjän maavoimat jatkavat painetta itärintamalla, mutta rintamatilanteen strateginen kuva ei enää muodostu yksin etulinjan etenemisestä. Ukrainan keskipitkän ja pitkän kantaman iskut ovat muuttaneet Venäjän taka-alueen, Krimin, Volgan teollisuusvyöhykkeen ja Moskovan energiakohteet jatkuvan riskin alueiksi. ISW:n 23.6. arvio korostaa, että Venäjän poliittiset tavoitteet pysyvät edelleen maksimalistisina, mikä heikentää lyhyen aikavälin neuvottelunäkymää.

Ukrainan Krimi-kampanja on saanut selkeän operatiivisen muodon: siltoja, sähköasemia, öljyvarastoja, LNG-jakelua ja rautatieyhteyksiä isketään samassa kokonaisuudessa. AP:n mukaan Ukraina ilmoitti iskeneensä rautatiesiltaan, voimalaitokseen ja muihin avainkohteisiin Krimillä tarkoituksena eristää Venäjän hallussa oleva niemimaa. Ukrainan digiministeri Mykhailo Fedorov kuvasi tavoitetta suoraan: Krimistä pyritään tekemään “saari”.

Krimin eristämisen sotilaallinen logiikka on selvä. Niemimaa toimii Venäjälle tukikohta-, ilmatorjunta-, merivoima-, polttoaine- ja kauttakulkualueena eteläiselle rintamalle. Jos Ukraina kykenee häiritsemään samanaikaisesti Kertšin yhteyksiä, Rozdolnen rautatiesiltaa, Sevastopolin sähköjärjestelmää, Simferopolin LNG-jakelua ja polttoainevarastoja, Venäjä joutuu hajauttamaan suojausresurssejaan ja hidastamaan huoltoketjua. AP:n mukaan Ukrainan erikoisjoukot ilmoittivat tuhonneensa Pohjois-Krimin kanavan ylittävän rautatiesillan lähellä Rozdolnea ja iskeneensä myös sillan korjauskalustoon.

Krim, Sevastopol ja iskujen taktinen vaikutus

Reutersin mukaan ukrainalaisdroonit katkaisivat sähköt Sevastopolista 24.6. Ukrainan droonijoukkojen komentaja Robert Brovdi ilmoitti droonien osuneen Sevastopolin voimalaitoksen pääsähköasemaan. Venäläisten miehitysviranomaisten mukaan trolleybussiliikenne keskeytettiin, vanhempia kehotettiin pitämään lapset kotona ja julkista toimintaa rajoitettiin. Tämä on suoraa vaikutusta miehitetyn alueen hallittavuuteen, ei vain yksittäinen infrastruktuurivaurio.

Samaan aikaan Venäjän puolustusministeriö väitti torjuneensa 323 droonia eri puolilla maata. Droonien kerrottiin kohdistuneen myös Nizhni Novgorodin ja Orenburgin alueiden teollisuuskohteisiin. Nizhni Novgorodin alueella putoavat droonijäänteet vaurioittivat teollisuuslaitosta ja tappoivat kaksi ihmistä paikalliskuvernöörin mukaan. Orenburgin alueella drooneja pudotettiin teollisuuslaitoksen yllä yli 1 000 kilometrin päässä Moskovasta kaakkoon.

Operatiivisesti tämä osoittaa, että Venäjän ilmapuolustusongelma on laajentunut. Suojattavia kohteita eivät ole enää vain Moskova, Pietari, Krim ja rajaseudut, vaan myös Volgan ja Uralin suunnan energia- ja teollisuuskeskukset. Jokainen uusi suojausalue vaatii tutkia, ilmatorjuntaa, elektronista sodankäyntiä ja torjuntavalmiutta, jotka ovat pois muualta.

Sotatalous ja teollisuuden kehitys

Sotatalouden kannalta merkittävin tuore havainto on Moskovan öljynjalostamon pitkä käyttökatko. Reutersin mukaan Moskovan jalostamo pysyy poissa käytöstä vähintään kuusi kuukautta kesäkuisten ukrainalaisdrooni-iskujen aiheuttamien laajojen vaurioiden vuoksi. Kyseessä on Moskovan alueen suurin polttoainetoimittaja; laitos käsitteli vuonna 2024 noin 11,6 miljoonaa tonnia öljyä ja tuotti 2,9 miljoonaa tonnia bensiiniä sekä 3,2 miljoonaa tonnia dieseliä.

Tämä ei ole enää pelkkä symbolinen isku pääkaupungin lähelle. Reutersin mukaan Ukrainan iskut ovat lyöneet ulos merkittävän osan Venäjän jalostuskapasiteetista, mikä on aiheuttanut öljytuotepulaa, polttoainehintojen nousua ja pitkiä jonoja huoltoasemilla useilla alueilla. Venäjä harkitsee dieselviennin kieltoa, ja polttoaineen tuontia on käsitelty erityisesti Krimin tilanteen helpottamiseksi, jossa bensiinin myynti yleisölle on keskeytetty.

Reutersin mukaan Venäjän bensiinintuotanto oli viime viikolla noin 25 % alempana kuin kesäkuun 2025 päivittäinen keskiarvo. Lisäksi meritse viedyt öljytuotteet laskivat kesäkuun ensimmäisellä puoliskolla noin 15 % verrattuna toukokuun ensimmäiseen puoliskoon. Venäjän parlamentti hyväksyi 24.6. verolainsäädännön muutoksia, joilla sallitaan heikompilaatuisten polttoainesekoitusten käyttö ja viivästetään jalostamojen modernisointivaatimuksia polttoainemarkkinan vakauttamiseksi.

Zelenskyin ennakoivien iskujen linjaus

Presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 25.6., että Ukraina toteuttaa ennakoivia iskuja kohteisiin, joita Venäjä käyttää sodankäyntinsä laajentamiseen. Reutersin mukaan Zelenskyi kertoi määränneensä tiedustelupalvelut ja asevoimat toimimaan ennakoivasti Venäjän sotaponnistelua tukevia kohteita vastaan. Linjaus on tärkeä, koska se muuttaa Ukrainan syväiskukampanjan julkista perustelua: kyse ei ole vain vastaiskuista, vaan järjestelmällisestä sotilaallisesta ennaltaehkäisystä.

Zelenskyin lausunto annettiin tilanteessa, jossa Ukraina on jo iskenyt Moskovan jalostamoon, Sevastopolin sähköverkkoon, Krimin rautatie- ja polttoainekohteisiin sekä useisiin Venäjän sisäosiin ulottuviin teollisuus- ja energiakohteisiin. Reutersin mukaan Venäjän öljytuotteiden ja koksin tuotanto laski toukokuussa 13,5 % vuodentakaisesta. Tämä antaa viitteitä siitä, että yksittäiset drooni-iskut alkavat näkyä myös tilastoissa, vaikka Venäjä on vähentänyt energia- ja vientidatan julkistamista hyökkäyssodan alettua.

Sotilaallisesti Ukrainan viesti on kaksiosainen. Ensinnäkin Venäjän syvyyden teollisuus- ja energiakohteita pidetään legitiimeinä sotatalouden kohteina. Toiseksi Ukraina pyrkii pakottamaan Venäjän neuvottelupöytään nostamalla sodankäynnin kotimaisia kustannuksia. Tämä linja sopii yhteen Krimin eristämiskampanjan ja Moskovan jalostamon lamauttamisen kanssa.

Venäjän vastatoimet ja riskit

Venäjän vastaus painottuu edelleen massadrooni- ja ohjusiskuihin Ukrainaa vastaan sekä kotimaisen polttoainemarkkinan hätäjärjestelyihin. Reutersin mukaan Venäjän parlamentin toimet sisältävät polttoaineen tuotantolaatuun liittyvien vaatimusten joustamista ja jalostamomodernisaation lykkäämistä. Tämä voi hetkellisesti lisätä tarjontaa, mutta se ei ratkaise perusongelmaa: Ukraina kykenee iskemään jalostamoihin, pumppausasemiin, terminaaleihin ja sähkönjakeluun toistuvasti.

Krimillä rajoitukset ovat jo ulottuneet siviilielämään. AP:n mukaan Krimin urheiluministeriö perui lasten urheilutapahtumat ja harjoitukset 1.9. asti, ja paikallishallinto keskeytti lasten kesäleirien uusien varausten vastaanoton. Tämä viittaa siihen, että venäläiset miehitysviranomaiset varautuvat pidempään häiriöjaksoon, eivät yksittäiseen iskuaaltoon.

Operatiivinen arvio

25.6. tilannekuva osoittaa Ukrainan syväiskustrategian siirtyneen uuteen vaiheeseen. Ukraina ei enää ainoastaan iske valikoituihin energiakohteisiin, vaan rakentaa kokonaisvaikutusta: Krim pyritään eristämään, Moskovan polttoainehuoltoa lamautetaan, Venäjän jalostuskapasiteettia kulutetaan ja teollisuusalueet Volgalta Orenburgiin joutuvat ilmapuolustuksen suojattaviksi. Tämä pakottaa Venäjän jakamaan rajallista suojauskykyään laajalle alueelle.

Venäjän maavoimien eteneminen jatkuu edelleen useilla suunnilla, mutta strateginen painopiste on siirtymässä polttoaineeseen, sähköön, droonituotantoon, elektroniseen sodankäyntiin ja logistisiin pullonkauloihin. Kesän ratkaiseva kysymys on, kumpi osapuoli kykenee ylläpitämään pidempään oman tuotanto-, polttoaine- ja ilmapuolustusketjunsa. Ukrainan nykyinen toimintamalli kasvattaa Venäjän sodankäynnin kustannusta ilman, että Ukraina tarvitsee välitöntä laajaa maahyökkäysläpimurtoa.

Lähteet:

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.
SITREP END // 25/06/2026