Globaali turvallisuuskatsaus: Useiden kriisien limittyvä ympäristö

Toukokuun 2026 loppupuolella maailmanpolitiikan painopiste ei enää rakennu yksittäisen konfliktin ympärille. Sen sijaan olemme siirtyneet ympäristöön, jossa useat samanaikaiset kriisit – Venäjän ja Kiinan energiapolitiikka, Iranin merellinen painostus, Lähi-idän alueelliset drooni-iskut sekä Ukrainan sodan uusi vaihe – muodostavat limittyvän ja entistä geopoliittisesti sidoksisemman turvallisuusympäristön.

Ukrainan rintaman uusi dynamiikka

Ukrainan joukot ovat ottaneet taktisen aloitteen useilla rintaman sektoreilla, kuten Kupjanskin, Kostjantynivka–Družkivkan ja Länsi-Zaporižžjan suunnilla. Vaikka Venäjä onnistui etenemään Sumyn ja Pokrovskin alueilla, Ukrainan vastahyökkäykset ovat luoneet tilanteen, jossa esimerkiksi Kupjanskin ympäristö on muuttunut ”harmaaksi alueeksi”, ilman vakaita rintamalinjoja.

Ukraina jatkaa järjestelmällistä iskukampanjaa miehitetyn Luhanskin huoltoketjuja ja sotilaallisia kohteita vastaan. Erityisesti sodankäynnin painopiste on siirtynyt dronejen hallintaan:

Logistiikan kuristaminen: Ukrainan FPV-droonit kykenevät iskemään yli 70 kilometrin etäisyydelle, mikä vaikeuttaa huomattavasti Venäjän maayhteyksiä Etelä-Ukrainassa ja Krimillä.

Määrällinen etu: Ukraina on raporttien mukaan ohittanut Venäjän pitkän kantaman hyökkäysdroonien määrässä, mikä rajoittaa Venäjän kykyä keskittää joukkojaan etulinjaan.

Presidentti Zelenskyi on varoittanut Venäjän mahdollisista suunnitelmista avata uusi rintama pohjoiseen, mahdollisesti Valko-Venäjän myötävaikutuksella. Ukraina onkin vastannut tähän vahvistamalla puolustustaan pohjoisessa ennaltaehkäisevästi.

Venäjän ja Kiinan suhde: Strateginen pattitilanne

Vladimir Putinin viimeisin Kiinan-vierailu osoitti, ettei Venäjän ja Kiinan liittolaissuhteen varaan voi rakentaa strategisia läpimurtoja. Kaivattu sopimus Power of Siberia-2 -kaasuputkesta jäi syntymättä, ja osapuolet allekirjoittivat vain pienempiä asiakirjoja.

Venäjä tarvitsee kipeästi uusia energiareittejä korvatakseen menetettyjä länsimarkkinoita, mutta Kiina ei ole valmis sitoutumaan Kremlin mittaviin hankkeisiin omilla ehdoillaan. Tämä rajoittaa Venäjän strategisia vaihtoehtoja ja pitää maiden välistä suhdetta neuvottelujen ja rajattujen etujen varassa – jatkumona jo vuodesta 2024 havaituille erimielisyyksille.

Iran, Hormuzinsalmi ja Lähi-idän levottomuudet

Iranin kohdalla Yhdysvallat jatkaa taloudellista painostusta merisaarron ja pakotteiden avulla. Vaikka vaikutus öljyn vientiin on tuntuva, Iranin johto priorisoi hallinnon vakautta taloudellisen hyvinvoinnin kustannuksella. Jännite heijastuu suoraan merelliseen turvallisuuteen: Nato-maat pohtivat Bloombergin raporttien mukaan saattueoperaatioita Hormuzinsalmen läpi, jos Iran jatkaa saartotoimiaan.

Samaan aikaan Israelin ja Libanonin rajalla Hizbollah käyttää kuluttavia harhautusmenetelmiä, kuten IED-ansoja ja FPV-drooneja, heikentääkseen Israelin puolustusvoimien liikkumavapautta. Konfliktin ulottuminen Persianlahdelle on muuttunut teoriasta operatiiviseksi uhaksi: Iranin tukemat irakilaiset miliisit ovat laukaiseneet droneja Arabiemiraatteihin, mukaan lukien iskuja Barakahin ydinvoimalan lähelle. Irania tukevat tahot pyrkivät aktiivisesti informaatio-operaatioilla hajottamaan alueellisia yhteistyösuhteita, mikä tekee alueen tilanteesta entistä arvaamattomamman.

Yhteenveto

Vuosi 2026 on osoittanut, että sodankäynnin ja geopoliittisen vaikuttamisen painopisteet ovat siirtyneet pysyvästi teknologiseen sodankäyntiin, logistiikan häirintään ja laajojen vaikutusketjujen hallintaan. Ydinaseharjoitusten myötä Venäjä pyrkii vaikuttamaan Naton päätöksentekoon, mutta rintamakohtaiset haavoittuvuudet ja taloudelliset rajoitteet osoittavat, että kyseessä on pikemminkin narratiivinen peli kuin todellinen sotilaallinen ylivoima.

Lähdeluettelo

Institute for the Study of War: Russian Offensive Campaign Assessment, May 20, 2026. https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-may-20-2026/

Institute for the Study of War: Iran Update Special Report, May 19–20, 2026. https://understandingwar.org/research/middle-east/iran-update-special-report-may-19-2026/

Institute for the Study of War: Research Library – May 20, 2026. https://understandingwar.org/research/

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.

Venäjä kiristää ydinsävyä, droonisota laajenee ja Ukraina kehittää omia pitkän kantaman iskukykyjä

Ydinsignalointi ja liittolaissuhteet

ISW:n 19. toukokuuta julkaisema arvio kuvaa Venäjän aloittaneen ilmoittamattomat strategiset ydinaseratsitukset, joilla se pyrkii osoittamaan voimaa Ukrainalle ja sen liittolaisille sekä siirtämään huomiota rintaman heikkenevästä tilanteesta [ISW]. Harjoituksiin osallistuu Venäjän ilmoituksen mukaan yli 64 000 sotilasta ja yli 7 800 järjestelmää, ja mukana ovat myös Valko-Venäjän kanssa toteutettavat yhteistoimintaelementit [ISW]. ISW:n mukaan harjoitukset heijastavat myös Kremlissä jatkuvaa pyrkimystä liittää NATOa koskeva uhkaretoriikka omaan strategiseen viestintään [ISW].

Samaan aikaan Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov väitti, että suora yhteenotto Venäjän ja NATO:n välillä on yhä todennäköisempi, mikä ISW:n mukaan tukee Moskovan laajempaa painostuslinjaa liittoumaa kohtaan [ISW]. ISW raportoi myös Venäjän syventävän kertomusta Baltian maihin liittyvistä väitteistä, joiden avulla se pyrkii perustelemaan mahdollista laajempaa painostusta tai provokaatioita alueella [ISW]. Lähteissä ei täsmennetä uusia käytännön sotilaallisia toimia Baltian suunnalla, mutta informaatiovaikuttamisen suunta on selvästi nähtävissä [ISW].

Droonit ja ilmatorjunta

Venäjä toteutti yön 17.–18. toukokuuta aikana laaja-alaisen iskun Ukrainaan käyttäen 546 droonia ja ohjusta, joista 14 oli ballistisia ohjuksia [ISW]. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi muun muassa Iskander-M- ja Iskander-K-järjestelmiä sekä Shahed-, Gerbera- ja Italmas-tyyppisiä isku- ja houkutinlennokkeja useista ampumasuunnista [ISW]. Ukrainan ilmoituksen mukaan osa aseista torjuttiin, mutta iskuja osui 34 kohteeseen ja siviili- sekä energiainfrastruktuuria vaurioitui etenkin Dnipron alueella [ISW].

ISW arvioi, että Venäjä käyttää poikkeuksellisen paljon ballistisia ohjuksia, todennäköisesti hyödyntääkseen Ukrainan ilmatorjunnan rajoitteita ja Patriot-ohjusten niukkuutta [ISW]. Tämä kuvastaa sodankäynnin teknologista ulottuvuutta: iskujen määrä, ampumatahti ja järjestelmävalikoima ovat osa painostusta, jolla pyritään kuluttamaan puolustajan torjuntakykyä [ISW]. Lähteiden perusteella Venäjän ilma- ja droonioperaatiot ovat edelleen yhdistelmä kulutusta, harhautusta ja kriittisen infrastruktuurin lamauttamista [ISW].

Ukrainan asekehitys

ISW raportoi, että Ukraina on testannut ensimmäistä kotimaista ohjattua liitopommiaan, jonka kerrotaan olevan nyt valmis taistelukäyttöön [ISW]. Pommissa on 250 kilogramman taistelukärki, ja sen vaikutusalue ulottuu kymmeniin kilometreihin laukaisupaikasta [ISW]. ISW:n mukaan tämä voi laajentaa Ukrainan battlefield air interdiction -kykyä eli kykyä häiritä vihollisen huoltoa, liikkeitä ja tukeutumisalueita taistelukentän läheisyydessä ja operatiivisessa syvyydessä [ISW].

ISW vertaa Ukrainan ratkaisua Venäjän käyttöön ottamiin liitopommeihin, joilla Venäjä on pyrkinyt työntämään omat ilma-aluksensa kauemmas rintamasta ja silti iskemään Ukrainan logistiikkaan [ISW]. Ukrainan uusi järjestelmä viittaa siihen, että se pyrkii omaksumaan samanlaisen vaikutuslogiikan omiin olosuhteisiinsa sovitettuna [ISW]. Lähteissä ei tarkenneta, kuinka nopeasti ase saadaan laajaan sarjatuotantoon tai kuinka suuri vaikutus sillä on heti rintamalla [ISW].

Rintamataktiikat

ISW:n mukaan Venäjän maavoimat ovat monilla sektoreilla siirtyneet mekanisoiduista rynnäköistä pieniin soluttautumisryhmiin, mikä on seurausta kovista tappioista ja Ukrainan droonipuolustuksesta [ISW]. Erityisesti Harkovan alueella Venäjä on ISW:n mukaan palannut infiltraatiotaktiikkaan, jossa pienet ryhmät pyrkivät murtautumaan eteenpäin suojan ja maaston avulla [ISW]. Kupjanskin suunnalla Venäjä lisää hyökkäysten intensiteettiä sään mukaan, koska kirkas sää helpottaa tiedustelu- ja FPV-droonien käyttöä [ISW].

Pokrovskin suunnalla Venäjä pyrkii ISW:n mukaan kasvattamaan tykistöä ja droonitoimintaa sekä rakentamaan verkkoa laukaisupaikoista hyökkäysten tueksi [ISW]. Kostjantynivka-Druzhkivkan alueella Venäjän kerrotaan laajentaneen niin sanottua kill zone -aluetta, eli vyöhykettä, jolla drooniuhka ulottuu yhä syvemmälle Ukrainan selustaan [ISW]. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että etulinjan ja taka-alueen välinen perinteinen ero hämärtyy nopeasti [ISW].

Syvenevä kulutussota

ISW nostaa esiin myös Venäjän talouden kasvavat paineet, jotka liittyvät sotamenojen, työvoimapulan ja Ukrainan pitkän kantaman iskujen yhteisvaikutuksiin [ISW]. Lähteiden mukaan Venäjän öljynjalostus on vähentynyt, ja useat rahoituslaitokset kärsivät likviditeettiongelmista [ISW]. Tämä on olennainen turvallisuuspoliittinen signaali, koska sodankäynnin kesto alkaa rajoittaa Moskovan kykyä rahoittaa omaa operaatio- ja asehankintakoneistoaan [ISW].

Ukrainan iskut Venäjän öljyinfrastruktuuriin näyttävät ISW:n mukaan heikentävän Venäjän kykyä hyötyä korkeasta maailmanmarkkinahinnasta [ISW]. Samalla Venäjän sodanaikainen henkilöstöjärjestelmä joutuu paikkaamaan tappioita uusilla rekryteillä, mikä pahentaa työvoimapulaa siviilitaloudessa [ISW]. Lähteet eivät kuitenkaan yksilöi, missä määrin nämä talousvaikutukset jo rajoittavat Venäjän taistelukykyä lyhyellä aikavälillä [ISW].

Lähdeluettelo

• Institute for the Study of War – Research Library – 2026-05-19 – https://understandingwar.org/research/

• Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Update – 2026-05-19 – https://understandingwar.org/analysis/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment/

• Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, May 19, 2026 – 2026-05-19 – https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-may-19-2026/

• Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, May 18, 2026 – 2026-05-18 – https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-may-18-2026/

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.

Kremlin painostus, Ukrainan syväiskut ja Iranin strateginen käänne

ISW:n viimeisen vuorokauden julkaisuissa korostuu kolme toisiinsa kytkeytyvää kehitystä: Moskova kiristää julkisia rauhanehtojaan, Ukraina laajentaa pitkän kantaman iskujaan Venäjän huolto- ja energiajärjestelmiin, ja Iran pyrkii tekemään Hormuzin salmesta entistä keskeisemmän osan omaa pelote- ja hallintastrategiaansa. Yhteistä näille linjoille on, että ne kuvaavat sodankäyntiä, jossa teknologia, logistiikka ja poliittinen painostus limittyvät toisiinsa.

Neuvotteluasetelma kovenee

Kremlin viesti on ollut poikkeuksellisen jyrkkä: Venäjä vaatii Ukrainan vetäytymistä koko Donbasista ennen neuvottelujen jatkamista, ja ISW:n mukaan tämä linja on ristiriidassa taistelukentän todellisuuden kanssa. Reutersin viite kevään neuvotteluihin tukee samaa kuvaa siitä, että Moskova pyrkii ankkuroimaan mahdolliset tulitaukokeskustelut alueellisiin myönnytyksiin eikä ole valmis joustamaan ilman selkeää sotilaallista etua.

ISW:n mukaan Venäjän johto jatkaa myös optimistista poliittista viestintää mahdollisista aluevaltauksista, mutta lähteissä ei näy sellaista läpimurtoa, joka oikeuttaisi puheet nopeasta voitosta. Tämä tekee neuvottelulinjasta enemmän painostuskeinon kuin realistisen rauhakehyksen.

Pitkän kantaman iskut

Ukrainan pitkän kantaman iskutoiminta on jatkunut ja laajentunut sekä kohteiden että maantieteellisen ulottuvuuden osalta. ISW raportoi, että Ukraina on iskenyt Venäjän puolijohde- ja energiakohteisiin Moskovan alueella, mukaan lukien Angstremin mikroelektroniikkatehdas, öljynjalostamo Kapotnjassa sekä pumppuasemia, jotka tukevat polttoaineen jakelua. Raporttien mukaan Ukraina on käyttänyt kotimaisia droneja ja muita pitkän kantaman järjestelmiä, mikä korostaa maan omaa tuotantokykyä ja kykyä ylläpitää iskuoperaatioita pitkittyneessä sodassa.

ISW:n mukaan Venäjän kyky suojata keskeisiä kohteitaan on yhä puutteellinen, ja juuri tämä näkyy sekä Moskovan alueen iskuissa että Venäjän öljyinfrastruktuurin toistuvassa haavoittuvuudessa. Iskujen strateginen vaikutus ei ole vain fyysinen vahinko, vaan myös pakko hajauttaa Venäjän puolustusta laajalle alueelle.

Venäjän paine Ukrainaan

Venäjä puolestaan on jatkanut laajoja drooni- ja ohjusiskuja Ukrainaan useissa peräkkäisissä aaltoissa. ISW:n mukaan 13. toukokuuta Venäjä laukaisi satoja drooneja, joista suurin osa torjuttiin, mutta osa osui useille alueille ja aiheutti kuolonuhreja. 14. toukokuuta julkaistussa raportissa todetaan lisäksi, että Venäjä toteutti kahden päivän lähes yhtäjaksoisen pitkän kantaman iskujakson, jossa käytettiin yli 1 600 dronea ja ohjusta.

Tämä viittaa siihen, että Venäjä pyrkii kuluttamaan Ukrainan ilmapuolustusta määrällä ja jatkuvuudella ennemmin kuin yksittäisellä läpimurtoiskulla. Samalla Venäjä jatkaa maaoperaatioita useilla rintamalohkoilla ilman ratkaisevaa etenemistä, mikä tekee kokonaisasetelmasta edelleen kuluttavan asemasodan.

Sisäpoliittinen sotatalous

ISW nostaa esiin myös Venäjän sisäisen talous- ja omistuspoliittisen kiristyksen. Raporttien mukaan korruptiosyytteitä käytetään yhä useammin suuryritysten kansallistamisen perusteena, mikä viittaa valtion pyrkimykseen vahvistaa budjettitulojaan ja kasvattaa kontrollia sodan rahoittamiseksi. Samassa kokonaisuudessa Venäjän duuma hyväksyi lain, joka laajentaa presidentin valtuuksia käyttää sotilaallista voimaa ulkomailla Venäjän kansalaisten suojelemiseksi.

Kokonaiskuva on, että Kremlin juridiset, taloudelliset ja sotilaalliset työkalut kytkeytyvät yhä avoimemmin samaan turvallisuuslogiikkaan. Tämä ei ole vain sodan hallintaa, vaan myös valmistelua tuleville ulkoisille painostusoperaatioille.

Iranin Hormuz-strategia

Irania koskevissa ISW:n julkaisuissa keskeinen teema on Hormuzin salmen aseman vahvistuminen Teheranin strategisessa ajattelussa. Raporttien mukaan Iranin johto ja lähipiiri ovat alkaneet painottaa salmea entistä enemmän keinona tuottaa vipuvoimaa, kerätä mahdollisia tuloja ja rakentaa uutta pelotejärjestelmää tilanteessa, jossa muut voimapilarit ovat heikentyneet.

ISW:n mukaan tämä muutos liittyy laajempaan arvioon siitä, että Iranin aiempi nojaaminen ohjuksiin, droneihin ja proxy-verkostoihin ei enää yksin riitä tuottamaan samaa painostusvaikutusta kuin ennen. Hormuzista on näin tullut eräänlainen korvaava strateginen vipu, joka vaikuttaa sekä meriliikenteeseen että alueelliseen turvallisuusympäristöön.

Yhdysvaltain ja Iranin pattitilanne

ISW-CTP:n Iran-raporteissa näkyy edelleen pysyvä neuvottelupatto Yhdysvaltojen ja Iranin välillä. Yhdysvallat vaatii muun muassa uraanin siirtoa ja ydinohjelman rajaamista, kun taas Iran vaatii pakotteiden poistamista, korvauksia ja turvallisuustakuita. Lähteissä ei näy sellaista kompromissia, joka poistaisi välittömän eskalaatioriskin.

Samassa kokonaisuudessa ISW on kuvannut Iranin pyrkimystä ankkuroida neuvotteluasemaansa myös alueellisen painostuksen kautta, kuten drone-toiminnan ja meriliikenteen kontrollointivihjeiden avulla. Tämä tekee Persianlahdesta edelleen sekä energiapoliittisen että sotilaallisen jännitealueen.

Yhteinen kuva

Näiden raporttien yhteinen nimittäjä on sotilaallisen ja poliittisen paineen kasvu usealla rintamalla yhtä aikaa. Ukrainassa tämä näkyy pitkän kantaman iskujen ja ilmapuolustuksen kulutuksen dynamiikkana, Venäjällä neuvottelukiristyksenä ja sisäisen kontrollin vahvistamisena, ja Iranissa strategisen pullonkaulan eli Hormuzin salmen aseman korostumisena.

Sotateknologisesti olennaista on, että halvat ja pitkän kantaman järjestelmät, hajautettu tuotanto ja infrastruktuurin haavoittuvuus määrittävät nyt sotaa enemmän kuin yksittäiset maahyökkäykset. Samalla alueellinen turvallisuus kytkeytyy yhä tiukemmin energiavirtoihin, logistiikkaan ja merireitteihin.

Lähteet

Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, May 13, 2026 –

Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, May 14, 2026 –

Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, May 17, 2026 –

Institute for the Study of War – Iran Update Special Report, May 13, 2026 –

Institute for the Study of War – Iran Update Special Report, May 14, 2026 –

Institute for the Study of War – Iran Update Special Report, May 18, 2026 –

Reuters – Iran counterproposal on nuclear talks, May 18, 2026 –

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.

Hormuz, Ukraina ja Taiwan näyttävät saman suunnan

Tiivistelmä

Voiman mittari siirtyy rintamalta järjestelmän kestävyyteen. Iranin ympärillä ratkaisee nyt se, kuka hallitsee Hormuzinsalmen läpikulkua, vakuutuksia ja kiertoreittejä. Ukrainassa ratkaisee se, kumpi skaalaa droonit, ilmapuolustuksen ja syväiskut nopeammin. Taiwanin suunnalla ratkaisee se, onko pelote edelleen uskottava vai syökö Washingtonin epäselvä viestintä sen sisältäpäin.

Lähteissä on yksi selvä ristiriita. Osa kuvaa Hormuzin liikenteen osittaista avautumista, osa taas saarron syvenemistä. Käytännössä molemmat voivat olla totta yhtä aikaa: salmi ei ole normaalissa käytössä, vaan kulku on muuttunut valikoivaksi, poliittiseksi ja kalliiksi.

Iran ja Hormuz

Hormuzinsalmen kriisi on siirtynyt täydestä sulusta valikoituun läpikulkuun. Iran on sallinut osalle kiinalaisista ja Aasiaan suuntautuvista aluksista kulun, osa tankkereista on liikkunut AIS-lähetin sammutettuna, ja Intia sekä muut Aasian tuojat hakevat kahdenvälisiä järjestelyjä Iranin kanssa. Samaan aikaan Yhdysvallat tiukentaa valvontaa, pakotepaine jatkuu ja meriliikenne on käytännössä säännösteltyä.

Tärkein muutos on se, että kriisi ei enää näy vain öljyn hinnassa vaan fyysisenä säännöstelynä. GeopoliticsUnplugged kuvaa öljy- ja nestekaasuvirtojen siirtyvän tapauskohtaisiin lupiin, saattueisiin ja kiertoreitteihin. OSINT Community taas korostaa, että Yhdysvaltain merisaarto on muuttunut näkyvämmäksi ja Iran pyrkii tekemään omasta valvonnastaan pysyvän tosiasian. Geopolitical Dispatchin mukaan neuvottelupuhe peittää alleen sen, että sotilaallisen väärinlaskelman riski pysyy korkeana.

Operatiivisesti ratkaiseva havainto on tämä: Hormuz ei ole enää kysymys auki vai kiinni, vaan siitä kuka pääsee läpi, millä ehdoilla ja millä hinnalla. Arabiemiirikunnat rakentavat ohituskapasiteettia Fujairahiin, mutta helpotus tulee hitaasti. Sillä välin vakuutusmaksut, satamariskit ja lannoitekuljetusten viiveet leviävät energiaa laajemmalle myös ruokaturvaan. CSIS tiivistää asian hyvin: Iranin sota rasittaa tankkereiden lisäksi myös teollista pohjaa ja energiajärjestelmää.

Ukraina

Ukrainan sodan painopiste on siirtynyt syvyyteen, tuotantoon ja miehittämättömiin järjestelmiin. Robert Brovdin mukaan Venäjällä on rintamalla yli 700 000 sotilasta, mutta Ukrainan droonijärjestelmät kuluttavat venäläismiehistöä kuukausittain suunnilleen saman verran kuin Venäjä ehtii tuoda lisää. Tämän logiikan ydin on halpa vaihto: muutaman sadan dollarin drooni käytetään paljon kalliimpaa ja hitaammin korvattavaa resurssia vastaan.

Maksym Zhorinin arvio täydentää kuvaa. Venäjä on siirtynyt pienryhmähyökkäyksistä soluttautumiseen, jossa pyritään liukumaan asemien väliin ja murentamaan puolustusta sisältäpäin. Ukrainan vastaus ei hänen mukaansa ole vain lisää miehiä, vaan kyky nostaa venäläistappiot tasolle, jolla hyökkäysrytmi murtuu. Tämän vuoksi ratkaisevia ovat nyt droonit, tiedustelu, viestiyhteydet, syväiskut ja ilmapuolustus.

Mick Ryanin ja Russia Analyzedin mukaan Ukrainan pitkän kantaman iskuohjelma on muuttanut sodan maantiedettä. Iskut Moskovaan, öljynjalostamoihin, lentotukikohtiin ja elektroniikkateollisuuteen osoittavat, ettei Venäjän syvyys enää suojaa samalla tavalla kuin aiemmin. Vaikutus kohdistuu suoraan siihen, miten Venäjä kykenee tuottamaan, huoltamaan ja suojaamaan sotakoneistoaan.

Samaan aikaan Venäjä sopeutuu nopeasti. Russia Analyzed arvioi, että Venäjä aikoo rekrytoida lähes 79 000 henkilöä uusiin miehittämättömien järjestelmien joukkoihin ja kasvattaa pitkän kantaman droonituotantoa voimakkaasti. Tämä tarkoittaa, että sota ei ole muuttumassa vähemmän teknologiseksi vaan yhä teollisemmaksi.

Wes O’Donnellin johtopäätös on tässä tärkeä: Ukraina ei rikkonut Yhdysvaltain asevarastoja, vaan Iranin sota ja vuosikymmenten alituotanto paljastivat ongelman. Ukrainan tukeminen on ollut strategisesti halvempi vaihtoehto kuin joutua kohtaamaan vahvempi Venäjä suoraan Naton itärajalla. Varsinainen heikkous on lännen teollisessa nousuvarassa.

Taiwan ja Tyynenmeren pelote

Pekingin huippukokous rauhoitti sävyä, mutta lisäsi epävarmuutta Taiwanin ympärillä. Mick Ryanin mukaan Xi Jinping nosti Taiwanin Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden tärkeimmäksi kysymykseksi, kun taas Donald Trump vältti antamasta selvää julkista sitoumusta asemyynnin jatkumisesta. Juuri tämä epäselvyys on vaarallista: pelote ei heikkene vasta politiikan muutoksesta, vaan jo siitä, että liittolaiset alkavat epäillä sen kestävyyttä.

Taiwan ei kuitenkaan odota paikallaan. Defense Tech and Acquisitionin mukaan Taiwanin parlamentti hyväksyi lisäbudjetin Yhdysvalloista hankittaville asepaketeille, enimmäistasoltaan 24,8 miljardia dollaria. Ryanin mukaan vuoden 2026 tukipaketti painottaa miehittämättömiä järjestelmiä, torjuntadrooneja ja yhteistä operatiivista suunnittelua. Taiwan rakentaa samalla uusia droonipataljoonia, kokoaa koulutusta uuteen miehittämättömien järjestelmien koulutusjohtoon ja vie droonitoimintaa reservikoulutukseen.

Suurin riski ei silti ole vain kaluston määrä, vaan instituutioiden hitaus. War on the Rocksin mukaan Etelä-Korean esimerkki osoittaa, että droonikyky ei ole vain laitehankinta vaan koulutuksen, johtamisen ja organisaation ongelma. Sama pätee Taiwaniin. Jos asepaketit juuttuvat lupakirjeisiin, vientisääntelyyn tai poliittiseen epäselvyyteen, raha ei muutu pelotteeksi riittävän nopeasti.

Sama lähde muistuttaa myös, että Hormuz on Aasian kriisi. Jos Indo-Tyynenmeren kumppanit eivät kykene muuttamaan merivoimaansa poliittiseksi tahdoksi Persianlahdella, kysymys kuuluu, kuinka yhtenäisesti ne toimisivat Taiwanin salmessa. Tyynenmeren ilmasodan keskeinen oppi on siksi selvä: pelkkä ohjusmassa ei ole strategia, vaan tarvitaan hajautus, iskuvoima, tuotanto ja liittolaisten toimintanopeus.

Vaikutustaulukko

Vaikutusalue	Vaikutus	Todennäköisyys
Iran ja Hormuz	Energian säännöstely, vakuutus- ja kuljetuskustannusten nousu, iskut infrastruktuuriin	Korkea
Ukraina	Syväiskujen laajeneminen, Venäjän drooni- ja ohjustuotannon kasvu, ilmapuolustuksen kuluminen	Korkea
Taiwan ja Tyynimeri	Pelotteen epäselvyys, asepakettien viiveet, liittolaisten valmiusvaje	Keskikorkea

Johtopäätös

Kolmen suunnan yhteinen nimittäjä on yksinkertainen. Voittaa ei se, jolla on näyttävin yksittäinen ase, vaan se, joka kykenee pitämään merireitit, tehtaat, koulutuksen, varastot, viestit ja poliittisen tahdon toimintakykyisinä yhtä aikaa. Iranissa tämä näkyy valikoivana saartona, Ukrainassa droonien ja syväiskujen teollisena kamppailuna, ja Taiwanissa epäselvän pelotteen sekä nopeutuvan varustautumisen jännitteenä.

Kuvituskuva: ChatGTP.

Lähdeluettelo

• GeopoliticsUnplugged: Rapid Read 13.–18.5.2026.
• OSINT Community / Artorias: Iran Daily Update 13., 14., 15. ja 18.5.2026.
• Geopolitical Dispatch: Stop talking about Epic Fury; Quick wins, long march; Weak hand, empty pocket; Week signals: The other Thucydides trap; Clock in the henhouse.
• Russia Analyzed: Robert Brovdi, Commander of Unmanned Systems Forces; Ukraine’s Strategy of Victory; Drone Warfare Report; Ukraine Strikes Moscow; Ukraine’s Foreign Intelligence Service.
• Mick Ryan / Futura Doctrina: Discussing the War in Ukraine; Russia Has No Sanctuary Left; Returning to its Native Harbour.
• Wes O’Donnell / Eyes Only: Ukraine Didn’t Break America’s Arsenal. We Did.
• Defense Tech and Acquisition: Low Cost Munitions, Higher Quantity Ships.
• War on the Rocks / WOTR: ICYMI: War on the Rocks This Week; WOTR Daily Newsletter 15.5. ja 18.5.2026.
• CSIS Center for the Industrial Base: All About the Base – How the War in Iran is Impacting Global Energy Infrastructure.

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.