Ydinsignalointi ja liittolaissuhteet
ISW:n 19. toukokuuta julkaisema arvio kuvaa Venäjän aloittaneen ilmoittamattomat strategiset ydinaseratsitukset, joilla se pyrkii osoittamaan voimaa Ukrainalle ja sen liittolaisille sekä siirtämään huomiota rintaman heikkenevästä tilanteesta [ISW]. Harjoituksiin osallistuu Venäjän ilmoituksen mukaan yli 64 000 sotilasta ja yli 7 800 järjestelmää, ja mukana ovat myös Valko-Venäjän kanssa toteutettavat yhteistoimintaelementit [ISW]. ISW:n mukaan harjoitukset heijastavat myös Kremlissä jatkuvaa pyrkimystä liittää NATOa koskeva uhkaretoriikka omaan strategiseen viestintään [ISW].
Samaan aikaan Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov väitti, että suora yhteenotto Venäjän ja NATO:n välillä on yhä todennäköisempi, mikä ISW:n mukaan tukee Moskovan laajempaa painostuslinjaa liittoumaa kohtaan [ISW]. ISW raportoi myös Venäjän syventävän kertomusta Baltian maihin liittyvistä väitteistä, joiden avulla se pyrkii perustelemaan mahdollista laajempaa painostusta tai provokaatioita alueella [ISW]. Lähteissä ei täsmennetä uusia käytännön sotilaallisia toimia Baltian suunnalla, mutta informaatiovaikuttamisen suunta on selvästi nähtävissä [ISW].
Droonit ja ilmatorjunta
Venäjä toteutti yön 17.–18. toukokuuta aikana laaja-alaisen iskun Ukrainaan käyttäen 546 droonia ja ohjusta, joista 14 oli ballistisia ohjuksia [ISW]. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi muun muassa Iskander-M- ja Iskander-K-järjestelmiä sekä Shahed-, Gerbera- ja Italmas-tyyppisiä isku- ja houkutinlennokkeja useista ampumasuunnista [ISW]. Ukrainan ilmoituksen mukaan osa aseista torjuttiin, mutta iskuja osui 34 kohteeseen ja siviili- sekä energiainfrastruktuuria vaurioitui etenkin Dnipron alueella [ISW].
ISW arvioi, että Venäjä käyttää poikkeuksellisen paljon ballistisia ohjuksia, todennäköisesti hyödyntääkseen Ukrainan ilmatorjunnan rajoitteita ja Patriot-ohjusten niukkuutta [ISW]. Tämä kuvastaa sodankäynnin teknologista ulottuvuutta: iskujen määrä, ampumatahti ja järjestelmävalikoima ovat osa painostusta, jolla pyritään kuluttamaan puolustajan torjuntakykyä [ISW]. Lähteiden perusteella Venäjän ilma- ja droonioperaatiot ovat edelleen yhdistelmä kulutusta, harhautusta ja kriittisen infrastruktuurin lamauttamista [ISW].
Ukrainan asekehitys
ISW raportoi, että Ukraina on testannut ensimmäistä kotimaista ohjattua liitopommiaan, jonka kerrotaan olevan nyt valmis taistelukäyttöön [ISW]. Pommissa on 250 kilogramman taistelukärki, ja sen vaikutusalue ulottuu kymmeniin kilometreihin laukaisupaikasta [ISW]. ISW:n mukaan tämä voi laajentaa Ukrainan battlefield air interdiction -kykyä eli kykyä häiritä vihollisen huoltoa, liikkeitä ja tukeutumisalueita taistelukentän läheisyydessä ja operatiivisessa syvyydessä [ISW].
ISW vertaa Ukrainan ratkaisua Venäjän käyttöön ottamiin liitopommeihin, joilla Venäjä on pyrkinyt työntämään omat ilma-aluksensa kauemmas rintamasta ja silti iskemään Ukrainan logistiikkaan [ISW]. Ukrainan uusi järjestelmä viittaa siihen, että se pyrkii omaksumaan samanlaisen vaikutuslogiikan omiin olosuhteisiinsa sovitettuna [ISW]. Lähteissä ei tarkenneta, kuinka nopeasti ase saadaan laajaan sarjatuotantoon tai kuinka suuri vaikutus sillä on heti rintamalla [ISW].
Rintamataktiikat
ISW:n mukaan Venäjän maavoimat ovat monilla sektoreilla siirtyneet mekanisoiduista rynnäköistä pieniin soluttautumisryhmiin, mikä on seurausta kovista tappioista ja Ukrainan droonipuolustuksesta [ISW]. Erityisesti Harkovan alueella Venäjä on ISW:n mukaan palannut infiltraatiotaktiikkaan, jossa pienet ryhmät pyrkivät murtautumaan eteenpäin suojan ja maaston avulla [ISW]. Kupjanskin suunnalla Venäjä lisää hyökkäysten intensiteettiä sään mukaan, koska kirkas sää helpottaa tiedustelu- ja FPV-droonien käyttöä [ISW].
Pokrovskin suunnalla Venäjä pyrkii ISW:n mukaan kasvattamaan tykistöä ja droonitoimintaa sekä rakentamaan verkkoa laukaisupaikoista hyökkäysten tueksi [ISW]. Kostjantynivka-Druzhkivkan alueella Venäjän kerrotaan laajentaneen niin sanottua kill zone -aluetta, eli vyöhykettä, jolla drooniuhka ulottuu yhä syvemmälle Ukrainan selustaan [ISW]. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että etulinjan ja taka-alueen välinen perinteinen ero hämärtyy nopeasti [ISW].
Syvenevä kulutussota
ISW nostaa esiin myös Venäjän talouden kasvavat paineet, jotka liittyvät sotamenojen, työvoimapulan ja Ukrainan pitkän kantaman iskujen yhteisvaikutuksiin [ISW]. Lähteiden mukaan Venäjän öljynjalostus on vähentynyt, ja useat rahoituslaitokset kärsivät likviditeettiongelmista [ISW]. Tämä on olennainen turvallisuuspoliittinen signaali, koska sodankäynnin kesto alkaa rajoittaa Moskovan kykyä rahoittaa omaa operaatio- ja asehankintakoneistoaan [ISW].
Ukrainan iskut Venäjän öljyinfrastruktuuriin näyttävät ISW:n mukaan heikentävän Venäjän kykyä hyötyä korkeasta maailmanmarkkinahinnasta [ISW]. Samalla Venäjän sodanaikainen henkilöstöjärjestelmä joutuu paikkaamaan tappioita uusilla rekryteillä, mikä pahentaa työvoimapulaa siviilitaloudessa [ISW]. Lähteet eivät kuitenkaan yksilöi, missä määrin nämä talousvaikutukset jo rajoittavat Venäjän taistelukykyä lyhyellä aikavälillä [ISW].
Lähdeluettelo
Institute for the Study of War – Research Library – 2026-05-19 – https://understandingwar.org/research/
Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Update – 2026-05-19 – https://understandingwar.org/analysis/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment/
Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, May 19, 2026 – 2026-05-19 – https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-may-19-2026/
Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, May 18, 2026 – 2026-05-18 – https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-may-18-2026/