Operatiivinen tilanne Ukrainassa
ISW:n 3. toukokuuta julkaisema arvio kuvaa Venäjän hyökkäysoperaatioiden jatkuneen useilla suunnilla, mutta ilman ratkaisevaa läpimurtoa. ISW:n mukaan venäläiset joukot suorittivat viimeisen 48 tunnin aikana useita mekanisoituja ja moottoroituja hyökkäyksiä, mutta ne olivat pienikokoisia, ja niiden ei arvioida parantaneen Venäjän asemaa merkittävästi. ISW tulkitsee osan näistä hyökkäyksistä tiedusteluhyökkäyksiksi eli tunnusteleviksi iskuiksi, joiden tarkoituksena on testata ukrainalaisia puolustusasemia ennen laajempaa maahyökkäystä.
Samassa yhteydessä ISW arvioi, että Venäjän kevät-kesä 2026 -offensiivin eteneminen on hidasta ja että hyökkäysten luonne on muuttunut yhä enemmän infiltraatiotaktiikoiksi, joissa pyritään ujuttautumaan puolustuslinjojen väliin pienillä ryhmillä laajojen läpimurtojen sijaan. Tämä viittaa sotilaallisesti kuluttavaan kampanjaan, jossa tulokset mitataan etenkin maantieteellisen hallinnan ja puolustusaseman murtamisen, ei nopean territoriaalisen voiton, kautta. ISW:n mukaan venäläisjoukot saivat huhtikuussa 2026 aikaan nettotappion hallitsemassaan alueessa Ukrainan teatterissa, mikä on ensimmäinen tällainen kuukausitason käänne sitten Ukrainan Kurskin alueelle tekemän hyökkäyksen elokuussa 2024.
Taktiikat ja sotateknologia
ISW:n aineistossa näkyy myös teknologinen ja taktinen sopeutuminen, joka on leimannut sodan kehitystä vuodesta 2025 lähtien. Venäjän lisääntynyt infiltraatiotaktiikoiden käyttö tekee vuosi vuodelta vertailusta vaikeampaa, koska kyse ei ole enää yksinomaan perinteisestä etulinjan murrosta vaan hajautetuista etenemisyrityksistä, joita tuetaan droneilla, tiedustelulla ja paikallisilla iskuilla. ISW mainitsee lisäksi uuden venäläisen tiedustelupataljoonan toiminnan Lymanin suunnalla, mikä osoittaa, että Venäjä jatkaa taistelujärjestelmänsä hienosäätöä ja erikoisjoukkojen tai tiedustelukykyjen hyödyntämistä.
Lähteissä ei täsmennetä uusia, yksittäisiä asejärjestelmiä tai teknisiä suorituskykyläpimurtoja, mutta kokonaiskuva viittaa siihen, että sodan painopiste on edelleen miehittämättömissä järjestelmissä, elektronisen tiedustelun käytössä ja operatiivisessa mukautumisessa. ISW:n kartta- ja analyysituotteet korostavat, että taistelukentän hallinta määräytyy yhä enemmän havaintokyvyn, liikkuvuuden ja tulenkäytön yhteensovittamisen perusteella kuin perinteisen massa-armeijan läpimurron kautta.
Geopolitiikka ja Iran
ISW:n 3. toukokuuta julkaisema Iran Update Special Report kuvaa, että Iranin ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut ovat edelleen kytköksissä laajempaan turvallisuuskriisiin, jossa merioperaatiot, Hormuzin salmi ja mahdolliset uudet iskut muodostavat keskeisen painopisteen. ISW raportoi Iranin vastaesityksestä Yhdysvalloille, jonka tavoitteena olisi lopettaa sota nopeasti, taata ettei yhteisiä iskuja Irania vastaan enää tehdä ja käsitellä Hormuzin salmeen liittyvä kysymys jo ensimmäisessä vaiheessa. Lähteissä korostetaan myös, että Iran pyrkii siirtämään ydinohjelmaa koskevat neuvottelut myöhempään vaiheeseen, mikä kertoo neuvottelutaktiikasta, jossa meri- ja turvallisuusehdot erotetaan ydinasekysymyksestä.
ISW:n mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump suhtautui toukokuun alussa epäilevästi siihen, olisiko Iranin ehdotus hyväksyttävissä [ISW]. Raportissa kerrotaan myös, että Iranin vallankumouskaarti on aiemmin kaapannut ja ohjannut merenkulkuun liittyvää painostusta käyttämällä aluksia kohti Irania, mikä vahvistaa merellisen voimankäytön asemaa osana laajempaa painostusstrategiaa. Tämä pitää Persianlahden ja Hormuzin salmen turvallisuusympäristön erittäin herkkinä, koska yksikin eskalaatiovirhe voisi vaikuttaa energia- ja kauppareitteihin alueellisesti ja globaalisti.
Turvallisuusympäristö ja liittoumat
ISW:n Iran-raportti osoittaa, että alueellinen turvallisuusympäristö on edelleen monitasoinen: Yhdysvallat, Israel, Iran ja Iranin tukemat toimijat muodostavat keskinäisesti kytkeytyvän uhka- ja vastatoimikehyksen. Raportin mukaan keskusteluissa on edelleen mukana kysymys siitä, millä ehdoilla mahdollinen tauko tai aselepo voisi kestää, ja miten estetään myöhemmät yhteisiskut Irania vastaan. Tämä viittaa siihen, että kriisi ei ole vain kahdenvälinen vaan laajemmin liittoutumien, pelotteen ja alueellisen voimatasapainon kysymys.
Euro-Atlanttisen turvallisuusympäristön kannalta ISW:n Ukrainan-arvio tukee näkemystä, että sota sitoo edelleen Venäjän sotilaallista kapasiteettia mutta ei ole vielä murtanut sen halua jatkaa kuluttavaa painostusta. Samalla Venäjän taktiikoiden muutos ja drooni- sekä tiedustelupainotteinen sodankäynti vahvistavat käsitystä, että myös NATO-maiden on seurattava tarkasti puolustuksen havainnointi-, torjunta- ja elektronisen sodankäynnin kyvykkyyksiä. Lähteissä ei kuitenkaan anneta uusia yksityiskohtia mahdollisista liittoumapoliittisista päätöksistä tai puolustusliittojen virallisista kannanotoista.
Lähteet
Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, May 3, 2026 – 3.5.2026 – https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-may-3-2026/ [ISW]
Institute for the Study of War – Iran Update Special Report, May 3, 2026 – 2.5.2026 – https://understandingwar.org/research/middle-east/iran-update-special-report-may-3-2026/ [ISW]
Institute for the Study of War – Research Library – 3.5.2026 – https://understandingwar.org/research/ [ISW]