Viimeisen vuorokauden aineisto kuvaa tilannetta, jossa Venäjä käyttää Victory Day -aselepoa sekä eskalaatio-uhkauksia että informaatio-operaatiota painostaakseen Ukrainaa ja sen kumppaneita, samalla kun Ukraina jatkaa syväiskuoperaatioita Venäjän energia- ja puolustusinfrastruktuuriin. Venäjän viestit eivät viittaa aidosti vakaaseen tulitaukoon vaan pikemminkin paineen nostamiseen ja poliittisen mielikuvan hallintaan.
Sotateknologia ja iskujärjestelmät
Venäjä laukaisi yön aikana 102 dronia, joista 92 ammuttiin alas, ja osa iskuista osui kuuteen kohteeseen Ukrainassa. Tällainen dronesateen käyttö osoittaa, että Venäjä nojaa yhä massattuihin miehittämättömiin ilma-aluksiin kuluttaakseen Ukrainan torjuntakykyä ja pakottaakseen puolustuksen levittäytymään laajalle alueelle.
Ukrainan puolella jatkui pitkän kantaman iskumalli, jossa kohteiksi valikoituivat muun muassa Permin alueen Lukoil-Permnefteorgsintez-öljynjalostamo sekä Venäjän Project 22800 Karakurt -luokan ohjuskorvetti Kaspiiskin lähellä. Permin jalostamon iskun voi tulkita kohdistuvan Venäjän sotataloutta tukevaan polttoainehuoltoon, ja korvettihyökkäys viittaa Ukrainan pyrkimykseen ulottaa painetta myös Venäjän merivoimiin ja rannikkotason sotilaskohteisiin. Lähteissä ei täsmennetä, käytettiinkö iskuissa juuri tiettyä asejärjestelmää, mutta kokonaiskuva korostaa Ukrainan kykyä yhdistää syvät iskuetäisyydet ja puolustuksen kannalta kriittiset kohteet.
Rintamataktiikat
Venäjän joukot jatkoivat hyökkäysoperaatioita useilla rintamalohkoilla, mutta merkittäviä etenemisiä ei vahvistettu. Kupjanskin suunnalla venäläiset käyttivät rajoitettua mekanisoitua iskua, mutta ukrainalaiset torjuivat sen ja kertoivat tuhonneensa panssaroidun ajoneuvon sekä 12 maastoajoneuvoa. Tämä viittaa siihen, että Venäjä etsii edelleen läpimurtoa pienillä, nopeasti liikkuvilla kokoonpanoilla, mutta tulokset jäävät rajallisiksi.
Lymanin suunnalla nostetaan esiin Venäjän Rubikon-keskuksen droneoperaattoreiden tehostetut iskut Ukrainan logistiikkaa vastaan. Tämä on osa battlefield air interdiction -kampanjaa eli rintaman takaisen liikenteen häirintää, jossa tavoitteena on lamauttaa huolto, liike ja puolustuksen uudelleenryhmitys ennen maahyökkäyksiä. Kramatorskin suunnalla venäläiset näyttävät vähentäneen infiltraatioiden määrää niiden heikon onnistumisen vuoksi, mutta käyttävät yhä miinoilla varustettuja miehittämättömiä maajärjestelmiä ja raskaita pommidroneja.
Pokrovskin suunnalla Venäjä hyökkäsi aaltoina ja käytti kevätkasvillisuutta suojaamaan asemiaan Ukrainan droneilta, mikä viittaa hyvin käytännölliseen, vuodenaikaan sopeutettuun peitteenkäyttöön. Zaporižžjan suunnalla Ukraina puolestaan iski venäläiseen BM-21 Grad -raketinheittimeen FPV-dronella, ja seurauksena oli toissijainen räjähdys ammusten syttyessä. Tämä korostaa, että etulinjan tappiot määräytyvät yhä enemmän sensorien, dronien ja nopeatempoisen tulenkäytön kuin perinteisen tykistömassaamisen kautta.
Geopoliittinen paine
ISW arvioi, että Venäjän ilmoittama Victory Day -aselepo toimii ennen kaikkea poliittisena välineenä, ei neutraalina rauhanavaimena. Venäjän johto uhkaa samalla iskuilla Kiovaan ja puhuu jopa Oreshnik-keskimatkan ballistisista ohjuksista, mikä on osa pyrkimystä näyttää, että Moskova pystyy edelleen eskaloimaan sodan ehtoja omilla ehdoillaan.
Kreml pyrkii myös luomaan informaatio-olosuhteita mahdolliselle toiminnalle NATO:n ilmatilassa, kun Venäjän puolustusministeriö väitti ukrainalaisten droonien liikkuneen Latvian ilmatilan kautta. Lähteissä ei täsmennetä, liittyikö havainto todellisiin Venäjän sotatoimiin, mutta väitteet näyttävät kuuluvan laajempaan yritykseen normalisoida rajat ylittävää painostusta ja testata Baltian alueen reagointia. Lisäksi vuotaneiksi kuvattujen Kremlin sisäisten asiakirjojen perusteella Venäjä ei ole aidosti valmis merkittävään kompromissiin sodan lopputilasta.
Sotilasliitot ja turvallisuusympäristö
Euroopan turvallisuusympäristö kiristyy, kun Venäjä samalla uhkailee Kiovaa, puhuu mahdollisista vastaiskuista ja testaa retorisesti myös NATO:n reuna-alueiden kestokykyä. Euroopan komission edustaja ilmoitti, ettei EU muuta läsnäoloaan Kiovassa Venäjän uhkailun vuoksi, mikä kuvastaa liittolaisten halua olla antamatta periksi psykologiselle painostukselle. Kokonaisuus korostaa, että kyse on edelleen sodasta, jossa taistelukenttä, informaatioympäristö ja liittolaissuhteet kietoutuvat yhdeksi turvallisuuskriisiksi.
Lähteet
Institute for the Study of War – Research Library – 7.5.2026 – https://understandingwar.org/research/
Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, May 7, 2026 – 7.5.2026 – https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-may-7-2026/
Institute for the Study of War – Russian Occupation Update, May 7, 2026 – 7.5.2026 – https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-occupation-update-may-7-2026/
Institute for the Study of War – Russia & Ukraine Coverage – 9.3.2026 – https://understandingwar.org/analysis/russia-ukraine/