Venäjän ja Ukrainan välinen sota pysyi viimeisen vuorokauden aikana ISW:n aineistossa ennen kaikkea laaja-alaisena drooni-, ohjus- ja logistiikkasodankäyntinä, jota sävyttivät myös Venäjän yritykset kehystää iskujaan puolustuksellisiksi sekä Ukrainaan kohdistuvaan painostukseen tähtääviksi [ISW][ISW]. Samalla ISW nosti esiin Venäjän uuden taistelunjohtojärjestelmän kehittämisen, mikä viittaa siihen, että Moskovan huomio kohdistuu yhä voimakkaammin verkottuneeseen komentamiseen ja järjestelmäpohjaiseen sodankäyntiin [ISW].
Strateginen tilannekuva
ISW:n 4. kesäkuuta julkaisema arvio kuvaa, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ehdotti välitöntä tulitaukoa nykyiselle rintamalinjalle sekä kasvokkain käytävää kahdenvälistä tapaamista kolmannessa maassa sodan päättämiseksi [ISW]. Venäläisviranomaiset puolestaan jatkoivat SPIEF-talousfoorumilla kuvaa talouden vakaudesta, vaikka ISW:n mukaan samaan aikaan näkyvät polttoainepula, työvoimapula, velkaantuminen ja heikko kasvu [ISW]. ISW:n mukaan tämä on osa Kremlin pyrkimystä ylläpitää vakautta korostavaa narratiivia sodan kustannuksista huolimatta [ISW].
Ukrainan ja Venäjän välinen operatiivinen asetelma ei ISW:n mukaan tuonut vahvistettuja aluevaltauksia kummallekaan osapuolelle tarkastellulla aikavälillä [ISW]. Sen sijaan sota näkyi etenkin iskuina syvyyteen, huoltoyhteyksiin ja energiainfrastruktuuriin, mikä korostaa kulumissodan luonnetta [ISW][ISW].
Sotateknologia ja asejärjestelmät
Venäjän 3.–4. kesäkuuta yön iskuissa käytettiin ISW:n mukaan yhtä Iskander-M-ballistista ohjusta ja 293 Shahed-, Gerbera-, Italmas-, Banderol- ja Parodiya-droonia [ISW]. Ukraina ilmoitti torjuneensa valtaosan drooneista, mutta osa iskuista osui useisiin kohteisiin eri puolilla maata [ISW]. ISW:n mukaan Venäjä esitteli myös uuden taistelunjohtojärjestelmän, jota testataan Ukrainassa ja jonka on tarkoitus laajentua käyttöön Venäjän joukkojen kesken sekä mahdollisesti Center-2026-harjoituksessa syksyllä [ISW].
Ukrainan puolella korostui isku- ja häirintäkyvyn kasvu syvässä selustassa. ISW:n mukaan Ukrainan joukot iskivät Ryazanin, Tambovin ja Pietarin energiainfrastruktuuriin sekä Saratovin jalostamoon, jossa riippumaton satelliittiaineisto viittaa merkittävään vaurioon [ISW]. Lisäksi Ukraina iski miehitetyn Krimin ilmapuolustukseen, aluksiin, vetureihin ja polttoainevarastoihin, mikä osoittaa kyvyn yhdistää täsmä- ja syvyyshyökkäyksiä logistiseen kulutukseen [ISW].
Sodankäynti ja taktiikka
ISW korosti useissa kohdissa venäläisten infiltraatiomissioiden käyttöä eri suunnilla, erityisesti Sumyn alueella, Lymanissa, Kostjantynivka–Druzhkivkan alueella, Pokrovskissa, Oleksandrivkassa ja Huliaipolessa [ISW]. ISW:n mukaan nämä eivät sellaisenaan osoita yhtenäistä rintamalinjan murtumista, vaan pikemminkin tilapäistä ja hajautettua tunkeutumista, jolla pyritään luomaan painekuvia ja paikallista epävarmuutta [ISW]. Erityisesti Kostjantynivkan osalta ISW painotti, ettei venäläisten väitteistä huolimatta ole näyttöä kaupungin saartamisesta [ISW].
Samaan aikaan Ukraina pyrki ISW:n mukaan katkaisemaan venäläisiä GLOC-huoltoyhteyksiä eli ground lines of communication -reittejä useilla suunnilla [ISW]. Donetskin alueella Ukrainan iskut kohdistuivat mm. polttoaineeseen, komentoasemiin ja ammusvarastoihin [ISW]. Zaporižžjan suunnalla Ukraina häiritsi venäläistä liikennettä, polttoainekuljetuksia ja satamatoimintaa, ja Khersonissa ukrainalaisiskut vähensivät Venäjän mahdollisuutta käyttää tykistöä itse kaupungin tulittamiseen [ISW].
Geopolitiikka ja suhteet
ISW:n mukaan Venäjä pyrkii sitomaan miehitetyn Ukrainan tiiviimmin omaan valtiojärjestelmäänsä demografisin, hallinnollisin ja infrastruktuurisin keinoin [ISW]. Miehitettyjen alueiden lapsiin kohdistuva siirto- ja adoptiojärjestelmä, Yunarmia-järjestön laajeneminen ja Zarnitsa 2.0 -sotilas-patriottiset kilpailut kuvastavat pitkän aikavälin väestö- ja identiteettipolitiikkaa, ei vain välitöntä turvallisuushallintaa [ISW]. ISW:n mukaan nämä toimet tukevat miehityksen normalisointia ja militarisointia [ISW].
Samassa kokonaisuudessa ISW nosti esiin myös Venäjän sotavankien lainvastaisen syyttämisen terrorismista sekä miehitetyillä alueilla annettavat ankarat vankeustuomiot epäilyttävillä maanpetos- ja vakoiluperusteilla [ISW]. Tämä vahvistaa kuvaa miehitetyistä alueista tiloina, joissa kansainvälinen oikeus, hallinnollinen pakko ja turvallisuusvalvonta limittyvät [ISW].
Turvallisuusympäristö
ISW:n mukaan polttoainepula on noussut yhdeksi tärkeimmistä turvallisuutta määrittävistä tekijöistä miehitetyssä Ukrainassa ja osin myös Venäjällä [ISW]. Krimillä, Sevastopolissa, Luhanskissa ja Khersonissa viranomaiset joutuivat rajoittamaan myyntiä, vaikka he samalla pyrkivät vähättelemään tilanteen vakavuutta [ISW]. ISW arvioi, että Ukrainan pitkän ja keskipitkän kantaman iskut Venäjän öljy- ja logistiikkainfrastruktuuriin aiheuttavat kasvavaa painetta sekä Venäjän talouteen että hyökkäyskykyyn [ISW].
ISW:n mukaan tämä paine heijastuu myös Venäjän informaatiovaikuttamiseen: Huliaipolen suunnalla venäläisten lipunnostovideot näyttävät olevan osa kognitiivista sodankäyntiä, jolla pyritään liioittelemaan saavutuksia ja luomaan kuvaa Ukrainan puolustuksen romahtamisesta [ISW]. Kokonaisuutena turvallisuusympäristöä määrittävät siis yhtä aikaa taistelukentän kuluminen, syvävaikutteiset iskut, poliittinen signaalointi ja miehitettyjen alueiden sisäinen hallintapaine [ISW].
Lähteet
Institute for the Study of War – Research Library – 4.6.2026 – https://understandingwar.org/research/
Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, June 4, 2026 – 4.6.2026 – https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-june-4-2026/
Institute for the Study of War – Russian Occupation Update, June 4, 2026 – 4.6.2026 – https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-occupation-update-june-4-2026/