28/04/2026

Droonisodan paine kasvaa Ukrainassa samalla kun Hormuz, Libanon ja Mali avaavat uusia kriisikytkentöjä

Ukraina: Venäjä rakentaa droonisotaa, mutta Ukraina iskee energiatalouteen ja takamaastoon

ISW:n mukaan Venäjän puolustusministeriö yritti 27.4. rauhoitella huolta Unmanned Systems Forces -joukkojen rekrytoinnista, koska ohjelmaan on liitetty väitteitä venäläisten yliopisto-opiskelijoiden painostamisesta sopimussotilaiksi [ISW]. Tämä on merkittävä signaali: Venäjä ei käsittele drooneja enää vain asejärjestelmänä, vaan omana henkilöstö-, koulutus- ja joukko-osastokategorianaan [ISW].

Samalla ISW nostaa esiin, että Venäjän poliittiset tavoitteet eivät rajoitu Donetskin alueeseen. Donetskin miehityshallinnon johtaja Denis Pušilin vaati “puskurivyöhykettä” Dnipropetrovskin alueelle ja koko vielä miehittämättömän Zaporižžjan alueen haltuunottoa [ISW]. Tämä kumoaa Kremlin rinnakkaisen viestilinjan, jossa sota pyritään esittämään lähinnä Donetskin aluekiistana [ISW].

Rintamalla ISW ei raportoinut 27.4. vahvistettuja merkittäviä etenemisiä kummallekaan puolelle, mutta venäläiset jatkoivat soluttautumista ja pienryhmähyökkäyksiä Sumyn, Kupjanskin, Slovjanskin, Pokrovskin ja Zaporižžjan suunnilla [ISW]. Kupjanskin suunnalla venäläiset käyttivät edelleen kaasuputkia soluttautumiseen, mutta ukrainalaislähteiden mukaan tappiot tällaisissa hyökkäyksissä ovat voineet nousta jopa noin 70 prosenttiin [ISW].

Venäjän ilma-ase jatkoi painostusta. ISW:n mukaan Venäjä laukaisi 26.–27.4. yönä 94 Shahed-, Gerbera-, Italmas- ja muuta droonia Ukrainaa vastaan; Ukraina ilmoitti torjuneensa 74, 20 droonin osuneen 15 kohteeseen ja alasammuttujen droonien sirpaleiden pudonneen 11 paikkaan [ISW]. Odesan iskuissa haavoittui 14 siviiliä, mukaan lukien kaksi lasta, ja iskuja kohdistui asuinrakennuksiin sekä satama- ja siviili-infrastruktuuriin [Reuters/AP].

Ukrainan syväiskukampanja jatkuu Venäjän öljy- ja sotilasinfrastruktuuria vastaan. Ukrainan yleisesikunta ilmoitti, että 20.4. Tuapsen öljynjalostamon alueelle tehdyssä iskussa tuhoutui 24 polttoainesäiliötä ja neljä vaurioitui; 26.4. Jaroslavlin jalostamoon tehdyssä iskussa vaurioitui tyhjiötislausyksikkö [Ukrainan yleisesikunta / Interfax-Ukraine]. Tyhjiötislausyksikkö on jalostamon keskeinen prosessiosa, jolla raskaita öljyjakeita erotellaan jatkojalostusta varten [Interfax-Ukraine].

ISW:n mukaan Ukraina jatkoi myös lyhyen ja keskipitkän kantaman iskuja venäläisiin drone-ohjauspisteisiin, ammusvarastoihin, komentopaikkoihin, Tornado-S-raketinheittimeen sekä Krimillä sijaitseviin merivoimien kohteisiin [ISW]. OSINT-satelliittiaineiston perusteella Venäjä siirsi Yamal- ja Filchenkov-maihinnousualukset Sevastopolissa Korabelnanlahteen mahdollisesti 25.–26.4. yön ukrainalaisiskujen aiheuttamien vaurioiden vuoksi [ISW].

Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä käytti viikon aikana noin 1 900 iskudroonia, lähes 1 400 liitopommia ja noin 60 ohjusta; Ukrainan droonien torjuntaprosentti oli hänen mukaansa yli 90 prosenttia [Zelenskyi / Interfax-Ukraine]. Luku kertoo kahdesta rinnakkaisesta kehityksestä: Ukrainan torjuntaketju on kehittynyt, mutta Venäjä pystyy edelleen ylläpitämään erittäin suurta drooni- ja pommipainetta [Interfax-Ukraine].

Zaporižžjan ydinvoimala ja kriittinen infrastruktuuri pysyvät sodan riskivyöhykkeellä

ISW:n mukaan Venäjä jatkaa Zaporižžjan ydinvoimalan militarisointia: Zelenskyi ilmoitti 26.4., että venäläisjoukot varastoivat sotilaskalustoa laitoksen alueella, ovat miinoittaneet sen reuna-alueita ja ovat sulkeneet voimalan kokonaan 14 kertaa miehityksen alkamisen jälkeen [ISW]. Tämä jatkaa samaa mallia, jossa ydinlaitoksia käytetään sekä suojakilpenä että sotilaallisena infrastruktuurina [ISW].

Kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuus näkyi myös Odesan alueella. Chornomorskin satamassa venäläisisku tuhosi noin 6 000 tonnia auringonkukkaöljyä sisältäneen säiliön, ja öljyä pääsi satama-altaan veteen noin 400 x 200 metrin alueelle [Ukrainska Pravda]. Kyse ei ole vain ympäristövahingosta, vaan Mustanmeren vientilogistiikan ja Ukrainan taloudellisen elinkelpoisuuden tarkoituksellisesta kuluttamisesta [Ukrainska Pravda; ISW].

Hormuz: Iran tarjoaa salmen avaamista, mutta ei ydinohjelman myönnytyksiä

CTP-ISW:n Iran-päivityksen mukaan Iran yrittää käyttää Hormuzinsalmea vipuvartena saadakseen Yhdysvaltain merisaarron purettua ilman välittömiä ydinohjelmaan liittyviä myönnytyksiä [CTP-ISW]. Iranin uusi ehdotus Yhdysvalloille tarjoaisi Hormuzinsalmen “avaamista” ja sodan lopettamista, mutta siirtäisi ydinohjelmaa koskevat neuvottelut myöhempään vaiheeseen [CTP-ISW; Axios].

Axiosin mukaan Iranin ehdotus välitettiin Pakistanin kautta, ja sen ydin olisi pitkä tulitauko tai pysyvä sodan päättäminen ennen varsinaisia ydinohjelmaneuvotteluja [Axios]. Yhdysvaltain näkökulmasta ongelma on ilmeinen: jos merisaarto puretaan ja Hormuz avataan ennen uraanivarastojen ja rikastuksen käsittelyä, Washington menettää keskeisen painostuskeinonsa [Axios].

CTP-ISW arvioi, että Iranin nopeasti hupeneva öljyn varastointikapasiteetti selittää ainakin osan Teheranin kiireestä. Raportin mukaan Yhdysvaltain saarto on pakottanut Iranin varastoimaan öljyä heikkokuntoisiin säiliöihin ja kontteihin Ahvazissa ja Asaluyessa; öljyn kuljetus Kiinaan rautateitse olisi vähemmän tehokasta ja vähemmän kannattavaa kuin merikuljetus [CTP-ISW].

Iranin ulkoministeri Abbas Araghchin tapaaminen Vladimir Putinin kanssa Pietarissa 27.4. korostaa Venäjän ja Iranin operatiivisen yhteistyön merkitystä [ISW; CTP-ISW]. CTP-ISW:n mukaan Venäjä on tukenut Iranin Lähi-idän iskuja esimerkiksi toimittamalla satelliittikuvia Yhdysvaltojen, Persianlahden maiden ja Turkin sotilaskohteista [CTP-ISW].

Libanon: tulitauko ei pysäytä sotaa, vaan muuttaa sen muotoa

CSIS:n 27.4. tilaisuus Libanonin sosiaaliasioiden ministeri Haneen Sayedin kanssa nosti esiin Libanonin monikerroksisen kriisin: Israelin ja Libanonin 16.4. alkanut hauras 10 päivän tulitauko seurasi yli kuukauden vihollisuuksia, joissa yli miljoona ihmistä joutui siirtymään, yli 2 000 kuoli ja yli 7 000 haavoittui [CSIS].

Reutersin mukaan Israel laajensi 27.4. iskujaan Itä-Libanoniin Bekaanlaaksoon ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain välittämän tulitauon alkamisen jälkeen [Reuters]. Israelin mukaan iskujen kohteena oli Hezbollah-infrastruktuuri; Hezbollah puolestaan jatkoi iskuja israelilaisjoukkoja vastaan muun muassa drooneilla [Reuters].

Hezbollah on nostanut FPV-droonit Libanonin taistelukentän keskeiseksi välineeksi. CTP-ISW:n mukaan Hezbollah on käyttänyt FPV-drooneja 12:ssa sen 18:sta ilmoittamasta hyökkäyksestä Israelin maajoukkoja vastaan 16.4. tulitauon jälkeen [CTP-ISW]. Erityisen huomionarvoista on kuituohjattujen FPV-droonien käyttö: valokuitukaapeli tekee ohjauksesta häirinnänkestävää, jolloin perinteinen radiohäirintä ei katkaise yhteyttä samalla tavalla kuin tavallisessa FPV-järjestelmässä [CTP-ISW; Jerusalem Post].

Libanonin poliittinen jakolinja syvenee. CTP-ISW:n mukaan Hezbollah-johtaja Naim Qassem torjui Israelin ja Libanonin välisten suorien neuvottelujen tulokset, vaati Israelin vetäytymistä Etelä-Libanonista, vankien vapauttamista, paluuta koteihin ja jälleenrakennusta ennen neuvottelujen hyväksymistä sekä ilmoitti, ettei Hezbollah luovu aseistaan [CTP-ISW]. Libanonin presidentti Joseph Aoun puolestaan puolusti neuvotteluja ja viittasi siihen, että todellinen vastuu sodasta kuuluu niille, jotka vetivät Libanonin sotaan [CTP-ISW; Reuters].

Israelin Iron Dome Arabiemiirikunnissa: alueellinen ilmatorjunta järjestyy uudelleen

Lähi-idän turvallisuusjärjestyksen kannalta merkittävä kehitys on raportti Israelin Iron Dome -patterin siirtämisestä Arabiemiirikuntiin Iranin ohjusuhan aikana [The Week]. Raportin mukaan kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Israel operoi Iron Dome -ilmatorjuntajärjestelmää ulkomaisella maaperällä, mukana Tamir-torjuntaohjuksia ja IDF-henkilöstöä [The Week].

Sotilaallisesti tämä kertoo kahdesta asiasta. Ensinnäkin Persianlahden valtiot tarvitsevat lyhyen kantaman torjuntakerrosta ballististen ohjusten ja droonien lisäksi myös raketti- ja lennokkiuhkaan [The Week]. Toiseksi Israelin ja Arabiemiirikuntien turvallisuusyhteistyö on muuttumassa aiempaa käytännöllisemmäksi, järjestelmäkeskeiseksi ja operatiiviseksi [The Week; CTP-ISW].

Iranin kyberuhka: fyysinen sota jatkuu digitaalisten järjestelmien kautta

CSIS:n Nikita Shahin 27.4. analyysin mukaan Iran-kytköksiset toimijat ovat kohdistaneet toimintaa Yhdysvaltain kriittiseen infrastruktuuriin, erityisesti PLC-ohjaimiin eli teollisuuden ohjauslogiikoihin, joita käytetään muun muassa vesi-, energia- ja paikallishallinnon järjestelmissä [CSIS]. Osa hyökkäyksistä on aiheuttanut toiminnallisia häiriöitä ja taloudellisia menetyksiä [CSIS].

CSIS arvioi, että Iranin kyberoperaatiot eivät ole vain “kybersotaa” erillisenä taistelukenttänä, vaan osa laajempaa painostuskampanjaa: häirintää, tiedustelua, verkkoihin etukäteen sijoittumista ja informaatio-operaatioita [CSIS]. Tämä yhdistää Hormuzin merellisen painostuksen, energiainfrastruktuurin haavoittuvuuden ja kriittisten järjestelmien kyberriskin samaan strategiseen kokonaisuuteen [CSIS].

Mali: Sahelin kriisi uhkaa muuttua valtion hajoamiseksi

Reutersin mukaan Mali on vakavassa hajoamisriskissä sen jälkeen, kun al-Qaidaan kytkeytyvä JNIM ja tuaregien Azawad Liberation Front -kapinalliset toteuttivat koordinoituja iskuja Bamakon ympäristöön ja useisiin pohjoisiin kaupunkeihin [Reuters]. Iskuissa kuoli Malin puolustusministeri, pääkaupungin lentokenttä joutui hyökkäyksen kohteeksi ja venäläisjoukkoja ajettiin pois kaukaisesta aavikkokaupungista [Reuters].

JNIM:n ja FLA:n avoin yhteistyö on operatiivisesti merkittävä, koska ryhmillä on eri pitkän aikavälin tavoitteet: JNIM hakee islamistista hallintoa Sahelissa, kun taas FLA edustaa tuaregien pohjoisen Maliin liittyviä separatistisia tavoitteita [Reuters]. Koordinoitu hyökkäys osoittaa, että sotilaalliset edut voivat hetkellisesti ylittää ideologiset ja poliittiset erot [Reuters].

Mali on myös Venäjän Afrikka-politiikan testi. Venäläistaustainen sotilaallinen tuki korvasi aiemmin ranskalais- ja YK-vetoista läsnäoloa, mutta laaja iskuverkosto paljasti Malin juntahallinnon tiedustelu-, aluehallinta- ja reagointikyvyn heikkouden [Reuters]. Jos JNIM ja FLA kykenevät pitämään huoltoreittejä, kaupunkeja ja symbolisesti tärkeitä alueita paineessa, Malin kriisi voi heijastua Burkina Fasoon, Nigeriin ja koko Sahelin turvallisuusarkkitehtuuriin [Reuters].

Kokonaisarvio: kolme operaatiollista johtopäätöstä

Ensimmäinen johtopäätös on, että droonisodasta on tullut järjestelmätason kilpailu. Venäjä rakentaa erillisiä miehittämättömien järjestelmien joukkoja, Ukraina parantaa yli 90 prosentin droonintorjuntaa, Hezbollah omaksuu kuituohjattuja FPV-drooniratkaisuja ja Persianlahden valtiot hakevat uusia torjuntakerroksia [ISW; CTP-ISW; CSIS].

Toinen johtopäätös on, että strategiset pullonkaulat ovat nousseet sodankäynnin ytimeen. Hormuzinsalmi, Ukrainan Mustanmeren satamat, Venäjän öljynjalostamot ja Libanonin eteläiset paluuvyöhykkeet ovat kaikki paikkoja, joissa sotilaallinen vaikutus välittyy nopeasti energiatalouteen, siviiliyhteiskuntaan ja neuvotteluasemiin [Axios; ISW; CSIS].

Kolmas johtopäätös on, että sota leviää teknisinä oppeina nopeammin kuin poliittiset rakenteet ehtivät reagoida. Ukrainassa kehitetyt FPV-, kuituohjaus-, droonintorjunta- ja syväiskumallit näkyvät jo Libanonissa, Lähi-idän ilmatorjuntajärjestelyissä ja lännen kriittisen infrastruktuurin riskikuvassa [CTP-ISW; CSIS; Jerusalem Post].


Lähdeluettelo

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.
SITREP END // 28/04/2026