Tilannekuva 22.9.2026
Aineiston katkaisu 22.9.2026 noin klo 09.30 Suomen aikaa.
Ukrainan sodan viime päivien merkittävin kehitys ei ole yksittäinen rintamalinjan muutos vaan sodankäyntijärjestelmien nopea muutos. Venäjä jatkaa voimakasta painostusta Donetskin niin sanottua Fortress Belt -kaupunkiketjua vastaan, mutta 21. syyskuuta ISW ei havainnut venäläisten saavuttaneen uutta etenemistä Slovjanskin, Kramatorskin, Družkivkan tai Kostjantynivkan pääsuunnilla. Samanaikaisesti Ukraina jatkaa venäläisten droonien johtoasemien, tutkien, siltojen ja muun taistelujärjestelmän järjestelmällistä tuhoamista.
Taktisen taistelun rinnalle on noussut yhä näkyvämmin teollinen kilpailu. Venäjä rakentaa Alabugassa Geran-droonien tuotantoon liittyvää uutta hiilikuitukapasiteettia ja maanalaista tuotantoinfrastruktuuria. Ukraina puolestaan ottaa käyttöön yhä pidemmälle automatisoituja RAM-2X- ja Hornet-tyyppisiä iskujärjestelmiä sekä kasvattaa syväiskujen volyymia. Yhdysvallat vastaa samaan muutokseen suunnittelemalla kymmenientuhansien halpojen droonien hankintoja. Sotilaallinen kilpailu on siirtymässä yksittäisten järjestelmien suorituskyvystä siihen, kumpi osapuoli kykenee tuottamaan, verkottamaan, suojaamaan ja korvaamaan järjestelmiään nopeammin.
Fortress Belt: Venäjä painostaa, mutta läpimurtoa ei ole syntynyt
Chuck Pfarrerin 21. syyskuuta laatima kartta Slovjanskin–Kramatorskin–Družkivkan–Kostjantynivkan alueesta vastaa pääpiirteissään ISW:n uusinta tilannekuvaa. Venäjän hyökkäystoiminta keskittyy erityisesti Fortress Beltin eteläiselle ja itäiselle sivustalle. Ukrainan yleisesikunta ilmoitti 20. syyskuuta käydyn kaikkiaan 238 taistelukosketusta, joista 24 Kostjantynivkan suunnalla. Pokrovskin suunnalla ilmoitettiin 19 ja Lymanin suunnalla 15 hyökkäystä. Kramatorskin varsinaisella rintamasuunnalla ei samana aikana ilmoitettu maahyökkäyksiä. Luvut ovat Ukrainan asevoimien ilmoittamia.
Tämä erotus on tärkeä Pfarrerin karttaa tulkittaessa. Kramatorskiin kohdistuva paine muodostuu tällä hetkellä ennen kaikkea ilmasta ja syvyydestä, kun taas varsinainen maataistelu painottuu Kostjantynivkan ympäristöön ja Slovjanskin itäpuolelle. ISW raportoi Venäjän lisäävän Slovjanskin suunnalla lentotoimintaa, drooneja ja tykistötulta sekä pyrkivän Mykolaivkan suunnalle. Venäläisjoukot eivät kuitenkaan edenneet siellä 20.–21. syyskuuta. Kostjantynivkan ympärillä Venäjä jatkoi priorisoituja hyökkäyksiä lännestä ja lounaasta ilman ISW:n vahvistamaa etenemistä.
Venäjän liitopommien merkitys korostuu. Geopaikannettu aineisto osoitti venäläisiskun tuhonneen sillan Krasnotorkassa Kramatorskin eteläpuolella ja viiden FAB-500-liitopommin osuneen Staroraisken alueelle Družkivkan länsipuolella. Dobropilljan ympärillä Venäjän toimintamalli on samansuuntainen: liitopommeilla pyritään hajottamaan ukrainalaisia asemia ja luomaan pieniä aukkoja, joiden kautta jalkaväen soluttautumisryhmät voivat edetä.
Pfarrerin kartassa näkyvät lukuisat merkinnät torjutuista venäläisistä soluttautumisryhmistä ovat siten sotataidollisesti tärkeämpiä kuin kartan punaisen alueen tarkka raja. Venäjän toimintamallina on edelleen saada pieniä ryhmiä Ukrainan puolustusjärjestelmän sisälle, pitää ne hengissä droonien ja liitopommien avulla ja kasvattaa niiden ympärille vähitellen hallittua aluetta. Ukrainan vastatoimien keskeinen tehtävä on estää juuri tämä ryhmien kasaantuminen.
Pfarrerin otsikko nostaa esiin myös siviiliuhrit Kramatorskissa. ISW vahvistaa geopaikannetun aineiston perusteella venäläisten droonien iskeneen siviilikohteisiin Kramatorskissa ja Družkivkassa, ja Reuters raportoi yhden ihmisen kuolleen Kramatorskissa 20. syyskuuta osana laajempaa venäläistä iskuaaltoa. Kaikkia Pfarrerin karttaan yhdistettyjä vahinkoja tai uhrilukuja ei kuitenkaan pystytä avoimista lähteistä kohdistamaan täsmälleen samaan iskuun.
- Kuvateksti: Fortress Belt 21.9.2026. Venäjän maahyökkäysten pääpaine kohdistuu Kostjantynivkan ympäristöön, kun Kramatorskia ja Družkivkaa kulutetaan samanaikaisesti drooni-, tykistö- ja liitopommi-iskuilla. Chuck Pfarrerin kartan operatiivinen yleiskuva vastaa ISW:n havaintoja, vaikka yksittäisten soluttautumisryhmien tarkkoja sijainteja ei voida kaikilta osin vahvistaa.
Ukraina jatkaa samaa kaavaa, joka teki Vivaldista mahdollisen
Operation Vivaldin ehkä tärkeimmäksi opiksi on muodostumassa se, ettei droonien hallitsemaa taistelukenttää murreta yksinkertaisesti tuomalla lisää omia drooneja. Vastustajan koko drooniekosysteemiä vastaan on hyökättävä.
ISW raportoi Ukrainan iskeneen viime päivinä Kasta 20E2 -tutkaan noin 120 kilometrin päässä rintamasta, Nebo-U-valvontatutkaan sekä venäläisiin droonien varastointi-, valmistelu- ja laukaisupaikkoihin miehitetyllä Donetskin alueella. Oleksandrivkan suunnalla Ukraina iski venäläiseen droonien maajohtoasemaan noin seitsemän kilometrin päässä rintamasta.
Zaporižžjan suunnalla ukrainalaisjoukot puolestaan ilmoittivat iskeneensä neljään siltaan Polohyn ympäristössä noin 26 kilometrin päässä rintamasta. Geopaikannettu aineisto osoitti samalla kuituohjattujen niin sanottujen sleeper-droonien iskeneen venäläisiin ajoneuvoihin aina Tokmakissa asti, noin 39 kilometrin päässä etulinjasta.
Toimintamalli on tuttu Vivaldista: ensin häiritään logistiikkaa, johtamista, tiedustelua ja droonitoimintaa, minkä jälkeen vastustajan etulinjan jalkaväki alkaa kärsiä tiedustelun ja huollon puutteesta. Vasta tämän jälkeen maavoimien liike helpottuu.
Tämä on samalla huomionarvoinen muutos käsitteessä counter-UAS. Vastadroonitoiminta ei enää tarkoita vain taivaalla olevan droonin ampumista tai häirintää. Se tarkoittaa myös operaattorin, antennin, releaseman, maajohtoaseman, laukaisupaikan, huoltoreitin ja valmistelutilan tuhoamista.
Moskovan isku muuttui strategiseksi vaikutukseksi – jalostamo pysähtyi
Syyskuun 19.–20. päivän laaja Ukrainan isku Moskovan alueelle käsiteltiin jo edellisessä raportissa. Sen vaikutuksesta on nyt saatu merkittävästi tarkempaa tietoa.
ISW luokitteli operaation Ukrainan tähänastisen sodan suurimmaksi yhdistetyksi ohjus- ja drooni-iskuksi Moskovan alueelle. Venäläisviranomaiset väittivät torjuneensa koko Venäjän alueella erittäin suuren määrän drooneja ja Moskovan lähestymissuunnissa 450 droonia. Näitä torjuntalukuja ei voida riippumattomasti vahvistaa.
Sen sijaan yksi operaation konkreettisista vaikutuksista on nyt vahvistunut. Reutersin kolmen teollisuuslähteen mukaan Gazprom Neftin Moskovan öljynjalostamo joutui keskeyttämään raakaöljyn prosessoinnin. Vaurioita sai muun muassa AVT-6-tislausyksikkö, joka vastaa noin 53 prosentista jalostamon kapasiteettia, sekä EURO+-yksikkö. Korjausten arvioidaan kestävän viikkoja. Jalostamo myös lopetti polttoainekaupan Pietarin hyödykepörssissä 21. syyskuuta.
Tämä on tärkeä ero pelkän ”droonit osuivat Moskovaan” -uutisoinnin ja sotilaallisen vaikutuksen välillä. Syväiskun tavoitteena ei ole välttämättä tuhota koko laitosta vaan osua tuotantoprosessin muutamaan vaikeasti korvattavaan solmukohtaan. Suuren jalostamon keskeyttäminen viikoiksi voi olla taloudellisesti ja logistisesti merkittävämpi vaikutus kuin näyttävä mutta nopeasti korjattava fyysinen tuho.
Pantsirin oma ohjusromu havainnollistaa droonipuolustuksen sivuvaikutusta
Pfarrerin Moskovasta julkaisema kuva näyttää henkilöauton, jonka konepellin läpi on tunkeutunut pitkä komposiittirakenteinen kappale. Pfarrer tunnistaa sen Pantsir-ilmatorjuntajärjestelmän 57E6-ohjuksen ensimmäisen vaiheen rakettimoottoriksi.
Tunnistus on teknisesti uskottava. Open Source Munitions Portal kuvaa 57E6:n kaksivaiheiseksi ohjukseksi, jonka ruskeasävyinen filamenttikomposiitista valmistettu ensimmäinen vaihe irtoaa pian laukaisun jälkeen. Kuvassa näkyvän kappaleen rakenne vastaa hyvin tätä kuvausta.
Juuri tämän auton tapausta ei kuitenkaan ole saatu vahvistettua Reutersin, AP:n tai muun vastaavan riippumattoman lähteen kautta. Kuvaa on levitetty useissa OSINT-kanavissa Moskovan 20. syyskuuta torjuntataisteluun liitettynä. Siksi oikea tulkinta on tällä hetkellä: todennäköisesti Pantsir 57E6:n irronnut boosteriosa, mutta yksittäisen kuvan tarkka tapahtumapaikka ja ajallinen yhteys Moskovan iskuun perustuvat OSINT-aineistoon.
Teknisesti tapaus havainnollistaa ongelmaa, joka korostuu satojen droonien iskuissa. Jokainen ilmatorjuntaohjus muodostaa torjunnan jälkeen maahan putoavaa materiaalia riippumatta siitä, osuiko se maaliinsa. Kun ilmatorjuntajärjestelmiä käytetään tiheästi miljoonakaupungin yllä, omasta torjunnasta syntyvien boosterien, ohjuksen osien sekä torjutun maalin kappaleiden määrä kasvaa nopeasti.
- Kuvateksti: Moskovassa kuvattu auton lävistänyt kappale on rakenteeltaan yhdenmukainen Pantsir-järjestelmän 57E6-ohjuksen irtoavan ensimmäisen vaiheen kanssa. Tapaus havainnollistaa massiivisten drooni-iskujen puolustajalle aiheuttamaa toissijaista ongelmaa: myös onnistunut ilmatorjunta tuottaa merkittävän määrän maahan putoavaa materiaalia.
RAM-2X vie tekoälyohjauksen suoraan loppulähestymiseen
Pfarrerin RAM-2X-infografiikka nostaa esiin yhden Ukrainan tämän hetken kiinnostavimmista keskipitkän kantaman asejärjestelmistä.
Valmistajan nykyisten tietojen mukaan X-siipinen RAM-2X pystyy toimimaan jopa 180 kilometrin etäisyydellä, lentämään enintään noin kaksi tuntia 15 minuuttia ja kuljettamaan 3,5 kilogramman taistelukärkeä. Matkanopeus on noin 80 km/h ja suurin nopeus 180 km/h. Järjestelmä käyttää EO/IR-sensoria ja lukittuu maaliin noin kolmen kilometrin etäisyydeltä, minkä jälkeen automaattinen seuranta jatkuu osumaan saakka.
Pfarrerin grafiikassa taistelukärjen kooksi ilmoitetaan noin kolme kilogrammaa. Valmistajan tämänhetkinen virallinen arvo on 3,5 kg, ja tarjolla on myös 2,7 kg:n EFP-taistelukärki. Toinen tärkeä tarkennus koskee väitettä, että tekoäly ”voittaa venäläisen elektronisen sodankäynnin”. Todellisuudessa järjestelmän vahvuus muodostuu useiden ratkaisujen yhdistelmästä: optinen navigointi, automaattinen maalintunnistus ja -seuranta, GNSS-riippuvuuden vähentäminen sekä radio- ja satelliittiyhteydet. Nämä tekevät siitä häirinnänkestävämmän, mutta mikään yksittäinen tekoälyominaisuus ei tee järjestelmästä immuunia elektroniselle sodankäynnille.
RAM-2X:n sotilaallisesti kiinnostavin ominaisuus on juuri viimeisten kilometrien autonomia. Kun drooni on lukinnut kohteensa, radioyhteyden katkeaminen ei välttämättä keskeytä iskua. Valmistaja kehittää lisäksi versiota, jonka on määrä pystyä suorittamaan suurempi osa tehtävästä ilman jatkuvaa miehittämätöntä ilma-alusta ohjaavaa operaattoria.
- Kuvateksti: RAM-2X edustaa isku-UAV:n ja kiertävän ampumatarvikkeen välimuotoa, jossa optinen navigointi, EO/IR-sensori ja automaattinen loppuvaiheen maaliseuranta vähentävät riippuvuutta jatkuvasta radio- ja GNSS-yhteydestä.
Hornet osoittaa, että AI-ohjaus on jo massakäytössä
Giorgi Revishvilin tuore Drone Warfare Report nostaa RAM-2X:n rinnalle yhdysvaltalaisen Perennial Autonomyn Hornet-järjestelmän. Sen keskeiset väitteet saavat tukea Janesin riippumattomammasta raportoinnista.
Janesin puolustuslähteen mukaan Ukraina oli käyttänyt kolmen kuukauden aikana yli 10 000 Hornet-kiertävää ampumatarviketta, ja järjestelmän kantama ylittää 200 kilometriä. Hornetissa on tekoälyä hyödyntävä optinen maaliseuranta, jolla voidaan havaita, seurata ja lopulta iskeä kohteeseen autonomisesti. Janesin lähteen mukaan suurimmassa osassa ukrainalaisten Hornet-iskuista oli käytetty tekoälyohjausta tai tekoälypohjaista maalintunnistusta.
Tämä on mittakaavaltaan olennaisempi kehitys kuin yksittäinen näyttävä ”AI-ase”. Tekoäly ei enää ole vain koelaitteen lisäominaisuus, jos saman järjestelmän käyttökerrat lasketaan kymmenissä tuhansissa.
Samalla käyttötarkoitus osoittaa, mihin autonomiaa tällä hetkellä todella tarvitaan. Hornetin kaltaisen järjestelmän tehtävä on pitkälti logistiikan häirintä: kuorma-autojen, huoltoliikenteen, joukkojen rotaatioiden ja muun liikkuvan maaliston etsiminen satojen neliökilometrien alueelta. Siinä ihmisen jatkuva joystick-ohjaus ei skaalaudu yhtä hyvin kuin koneavusteinen havaitseminen ja loppuvaiheen seuranta.
Slinger on kiinnostava – mutta Pfarrerin 110 järjestelmän väite vaatii korjauksen
Pfarrerin Slinger-infografiikan tekninen peruskuva on oikea. Australian Electro Optic Systemsin Slinger yhdistää tutkan, optisen sensorijärjestelmän ja M230LF 30×113 mm -ketjutykin. Erikoistuneella lähisytytteisellä ampumatarvikkeella järjestelmä kykenee valmistajan mukaan torjumaan liikkuvia drooneja yli 800 metrin etäisyydeltä. Syyskuussa 2026 julkaistut kuvat vahvistavat Slingerin olevan ukrainalaisten käytössä.
Grafiikassa oleva ”110 Slinger -järjestelmää” ei sen sijaan ole riittävän hyvin perusteltu. Tässä näyttää sekoittuneen kaksi eri EOS-tuoteperheen hankintaa. EOS solmi vuonna 2023 Ukrainaa varten ehdolliset sopimukset enintään 100 ja 50 RWS-kaukoaseasemasta. Niitä ei virallisissa sopimusasiakirjoissa määritellä 150 Slingeriksi. Slingerin ensimmäinen nimenomainen Ukraina-tilaus käsitti kolme järjestelmää osana yhdysvaltalaista kokonaisuutta, jossa yhdeksän 30 mm:n ilmatorjunta-ajoneuvoa oli tarkoitettu Ukrainalle.
EOS kertoi myöhemmin yli 190 yhtiön kaukoaseaseman olevan Ukrainassa. Tästä kokonaisuudesta ainakin 120 oli R400-järjestelmiä, jotka Alankomaat asensi modernisoituihin M113-ajoneuvoihin Mk 19 -kranaattikonekiväärien kanssa. Tämä selittää todennäköisesti, mistä Slingeristä erilliset kolminumeroiset järjestelmämäärät ovat syntyneet.
Slinger itsessään on silti hyvin relevantti ratkaisu. Kuituohjattujen droonien lisääntyessä radiohäirintään perustuva vastadroonijärjestelmä ei riitä. Tarvitaan myös tutkaan ja optiseen seurantaan perustuvia hard-kill-järjestelmiä, joiden laukauskustannus voidaan pitää huomattavasti ilmatorjuntaohjusta alempana.
- Kuvateksti: Slinger on Ukrainassa käytössä oleva australialainen 30 mm:n kineettinen vastadroonijärjestelmä. Pfarrerin esittämä 110 Slingerin määrä näyttää kuitenkin sekoittavan Slingerin EOS:n paljon suurempiin R400-kaukoaseasematoimituksiin eikä sitä tule pitää vahvistettuna toimitusmääränä.
Venäjä rakentaa Geran-tuotantoa maan alle
ISW:n 21. syyskuuta raportin sotateknisesti merkittävin uusi tieto koskee Alabugan teollisuuskompleksia Tatarstanissa.
Venäjä suunnittelee kasvattavansa Alabuga-Voloknon polyakryylinitriiliin perustuvan hiilikuidun tuotantokapasiteettia 500 tonnilla vuodessa vuoteen 2029 mennessä. ISW:n Politicoon perustuvan laskelman mukaan lisäkapasiteetti voisi mahdollistaa noin 28 000 uuden Geran-tyyppisen hyökkäysdroonin valmistamisen vuodessa, mikä vastaisi noin 78 prosentin kasvua nykyiseen vuosituotantoon verrattuna. Kyse on tuotantopotentiaalia koskevasta arviosta, ei vahvistetusta tulevasta tuotantomäärästä.
Hiilikuitu ei ole satunnainen pullonkaula. Geran-1-, -2-, -3- ja -4-droonien runkorakenteissa sekä suihkumoottorisen Geran-5:n rungossa, siivissä ja pyrstössä käytetään komposiittimateriaaleja. Kiinalainen valtionyhtiö toimitti Alabugalle aiemmin vuonna 2026 noin 46 tonnia PAN-esiasteainetta hiilikuidun valmistukseen.
Vielä kiinnostavampi on tuotannon suojaaminen. ISW viittaa satelliittikuviin perustuvaan ukrainalaiseen OSINT-arvioon, jonka mukaan Alabugan alueelle olisi jo rakennettu noin 42 000 neliömetriä maanalaista tilaa tulevaa tuotantoa varten. Se kuuluu huomattavasti suurempaan, noin 500 hehtaarin rakennushankkeeseen. Koska maanalaisen tilan määrää koskeva tieto perustuu OSINT-tulkintaan, sitä on syytä pitää alustavana.
Kokonaisuus kertoo Venäjän oppineen Ukrainan syväiskuista. Tuotantoa ei pyritä vain lisäämään, vaan sitä hajautetaan, linnoitetaan ja viedään maan alle.
Suihkumoottoriset Geranit vaikeuttavat torjunnan taloutta
Venäjä laukaisi 20.–21. syyskuuta Ukrainan ilmavoimien mukaan 172 droonia ja kiertävää ampumatarviketta. Näistä 64 oli suihkumoottorisia. Ukraina ilmoitti torjuneensa 147 droonia ja yhden Banderol/Dan-T-järjestelmän.
Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä oli käyttänyt siihen mennessä yli 7 700 suihkumoottorista Shahed/Geran-tyyppistä järjestelmää, joista noin 1 900 syyskuun aikana. Ilmavoimat arvioi niiden torjuntaprosentin olevan noin 60. Nämä ovat Ukrainan ilmoittamia tilastoja, mutta ne osoittavat joka tapauksessa käyttömäärän kasvaneen nopeasti. Venäjä käyttää lisäksi sumua, pilvisyyttä ja uusia lentoreittejä vaikeuttaakseen torjuntaa.
Tästä syntyy puolustajalle kustannusongelma. Mitä nopeammaksi ja vaikeammin torjuttavaksi halpa hyökkäysdrooni muuttuu, sitä suurempi paine syntyy siirtyä ilmatorjuntaohjuksista Slinger-tyyppisiin tykkeihin, torjuntadrooneihin, elektroniseen sodankäyntiin ja suunnatun energian aseisiin.
Yhdysvallat vastaa samaan kehitykseen 60 000 droonin hankinnalla
Yhdysvaltain Drone Dominance Program tarjoaa hyvän vertailukohdan sille, kuinka Ukrainan sodan massatuotanto-oppi alkaa vaikuttaa myös länsimaiseen hankintajärjestelmään.
Pentagon valitsi syyskuun toisessa Gauntlet-kilpailussa uusia toimittajia ja suunnittelee tilaavansa näiltä yhteensä noin 60 000 miehittämätöntä järjestelmää. Ensimmäisen Gauntlet-vaiheen seurauksena tilattiin noin 30 000 järjestelmää. Ohjelman laajempi tavoite on hankkia yli 200 000 UAS-järjestelmää useissa vaiheissa vuoden 2027 loppuun mennessä. Painopiste on etenkin edullisissa yksisuuntaisissa hyökkäysdrooneissa.
Tämä on huomattava muutos perinteiseen yhdysvaltalaiseen asehankintafilosofiaan. Kun hankinnan perusyksikkö ei enää ole kymmeniä tai satoja erittäin kalliita ilma-aluksia vaan kymmeniätuhansia nopeasti korvattavia järjestelmiä, myös testaus, tuotantolinjat, ohjelmistopäivitykset ja toimittajien määrä joudutaan järjestämään uudella tavalla.
Ukrainan sota on näin tuomassa takaisin käsitteen, jonka länsimaiset asevoimat ehtivät pitkälti unohtaa: massa on itsessään suorituskyky.
ISW:n Narva-raportti ei ole hyökkäysennuste – vaan varoitus väärästä uhkamallista
ISW julkaisi 21. syyskuuta erillisen tutkimuksen siitä, miltä Venäjän hypoteettinen rajattu operaatio Narvassa voisi näyttää.
Raportin tulkinnassa on oltava erityisen tarkka. ISW toteaa nimenomaisesti, ettei Viron tai Latvian lähellä ole havaittu suuren hyökkäyksen vaatimaa venäläistä joukkojen keskitystä ja että Venäjän laajamittainen hyökkäys NATO-maahan on erittäin epätodennäköinen niin kauan kuin Venäjä on vahvasti sitoutunut sotaan Ukrainassa.
Tutkimuksen tarkoitus on kysyä, tarvitseeko Venäjä lainkaan sellaista joukkojen keskitystä, jota NATO perinteisesti etsii hyökkäyksen ennakkovaroituksena. ISW rakentaa kuvitteellisen skenaarion, jossa pieni määrä venäläisiä erikoisjoukkoja tai paikallisia toimijoita yhdistetään Venäjän puolelta operoivaan erittäin vahvaan FPV-, kuitudrooni- ja Geran-tulenkäyttöön. Tavoitteena ei tässä skenaariossa olisi vallata Viroa vaan luoda poliittisesti vaikea, rajattu Article 5 -kriisi. Tämä on ISW:n skenaariotyö, ei tieto Venäjän olemassa olevasta hyökkäyssuunnitelmasta.
Raportin ajankohtaisuutta lisää se, että Venäjän FSB määräsi 16. syyskuuta Venäjän puoleiselle Narvajoen alueelle kymmenen päivän liikkumisrajoituksia, aseiden käyttökieltoja ja osittaisen ulkonaliikkumisrajoituksen. ISW itse toteaa, että järjestely voi liittyä myös Venäjän mahdollisen mobilisaation aiheuttamiin rajanylityshuoliin eikä sitä pidä tulkita todisteeksi sotilasoperaatiosta.
Sotilaallisesti raportti on kiinnostava siksi, että siinä Ukrainan sodan opit siirretään Baltiaan. Johvin tukikohdasta Narvaan on noin 40 kilometriä. Venäjän puolelta toimivat 60 kilometrin kuitudroonit voisivat skenaariossa ulottaa jatkuvan tulivaikutuksen sekä tukikohtaan että sitä Narvaan yhdistäville teille ilman merkittävää venäläisten maajoukkojen keskitystä.
ISW:n tästä johtama vaatimus on ennakkoryhmityksen merkitys: vastadroonijärjestelmiä, elektronista sodankäyntiä, torjuntadrooneja ja kineettisiä C-UAS-järjestelmiä pitäisi kyetä pitämään rajaseuduilla jo ennen kriisiä, koska niiden kuljettaminen paikalle taistelun alettua olisi itsessään droonien interdiktion kohteena. Kyse on ISW:n suosituksesta, ei arviosta jo päätetystä NATO-politiikasta.
Slinger-kuvan merkitys muuttuu tässä yhteydessä paljon konkreettisemmaksi. Järjestelmän kaltaiset lyhyen kantaman kineettiset ratkaisut eivät ole vain Ukrainan Shahed-puolustusta varten, vaan kuuluvat potentiaalisesti myös NATO:n maavoimien paikalliseen liikesuojaan.
Arktis kytkeytyy yhä tiukemmin NATO:n yhteiseen puolustukseen
Tuorein geopoliittinen kehitys koskee Grönlantia. Tanska, Grönlanti ja Yhdysvallat ovat ilmoittaneet valmistelemastaan turvallisuussopimuksesta, joka on tarkoitus allekirjoittaa YK:n yleiskokouksen yhteydessä.
Tanskan hallituksen virallinen tiedote korostaa, että sopimus vahvistaa Grönlannin, Tanskan kuningaskunnan, Yhdysvaltojen ja läntisen liittokunnan turvallisuutta, mutta tunnustaa samalla kuningaskunnan suvereniteetin, alueellisen koskemattomuuden ja Grönlannin kansan itsemääräämisoikeuden. Sopimuksen voimaantulo edellyttää vielä kansallisia parlamentaarisia menettelyjä.
Reutersin lähteiden mukaan Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa olisi tarkoitus laajentaa nykyisestä Pituffikin avaruustukikohdasta Narsarsuaqiin ja Mestersvigiin. Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen on kehystänyt järjestelyä siten, että Arktiksen turvallisuus on NATO:n yhteinen vastuu.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kuvannut sopimusta julkisuudessa Yhdysvaltain pysyväksi kontrolliksi Grönlannin turvallisuudesta, kun taas Tanskan ja Grönlannin virallinen muotoilu korostaa suvereniteetin säilymistä. Sopimustekstiä ei raportin katkaisuhetkellä ollut vielä kokonaisuudessaan julkaistu, joten näiden tulkintojen välistä eroa ei voida ratkaista ennen asiakirjan julkistamista.
Strategisesti kehitys vahvistaa joka tapauksessa NATO:n sotilaallista jalanjälkeä Pohjois-Atlantilla ja Arktiksella. Samalla IISS arvioi Pohjoisen laivaston ydinsukellusvene- ja keskeisen merivoimakapasiteetin säilyneen suurelta osin ehjänä siitä huolimatta, että osa Venäjän arktisista maajoukoista on kulunut Ukrainan sodassa.
Lähi-idässä Bab al-Mandebista on tulossa seuraava pitkäaikainen vipupiste
ISW:n ja Critical Threats Projectin 21. syyskuuta Iran-päivitys kertoo Yhdysvaltain presidentin päättäneen toistaiseksi lykätä uusia iskuja huthikohteisiin, vaikka Yhdysvaltain asevoimia oli pyydetty valmistelemaan niitä Saudi-Arabian pyynnöstä.
Samaan aikaan huthien hallinta Lounais-Jemenin rannikolla vahvistuu. Kahden huthien sotilaslähteen mukaan Iranin vallankumouskaartin henkilöstöä oli vieraillut uusilla rannikkoalueilla ja osallistunut Mokhan ympäristön vuoristoalueiden tunnelirakentamisen valvontaan. ISW/CTP tulkitsee tämän osaksi pyrkimystä vakiinnuttaa huthien asema Bab al-Mandebin läheisyydessä ja säilyttää pitkäaikainen vipu kansainvälistä meriliikennettä vastaan. Tieto IRGC-henkilöstön läsnäolosta perustuu AFP:n huthilähteisiin eikä ole riippumattomasti vahvistettu paikan päällä.
Energia- ja kuljetusjärjestelmän joustovara on samalla vähentynyt. CSIS arvioi Saudi-Arabian East–West Pipelineen kohdistuneiden uusien iskujen ja huthien Bab al-Mandebin läheisten etenemisten kiristäneen markkinoita entisestään; raakaöljyn hinta nousi analyysin julkaisuhetkellä noin 109 dollariin tynnyriltä.
Reuters raportoi 21. syyskuuta maailman dieselhintojen nousseen ennätystasolle. Taustalla ovat yhtä aikaa Lähi-idän toimitusongelmat ja Ukrainan iskujen Venäjän jalostamoille aiheuttamat häiriöt. Eurooppalaisten dieselfutuurien hinnat olivat Reutersin mukaan yli kaksinkertaistuneet vuoden alun tasosta.
Tämä yhdistää Ukrainan ja Lähi-idän konfliktit konkreettisesti toisiinsa: molemmissa drooni- ja ohjusaseilla voidaan vaikuttaa maailmanlaajuiseen energiatalouteen osumalla suhteellisen pieneen määrään jalostamoita, putkistoja, terminaaleja ja merellisiä kuristuspisteitä.
Kokonaisarvio
Uusin aineisto vahvistaa ennen kaikkea sitä muutosta, joka näkyi jo Operation Vivaldissa: droonisodankäynti on muuttumassa yksittäisten droonien taistelusta droonijärjestelmien väliseksi taisteluksi.
Fortress Beltillä venäläisten liitopommit, soluttautumisryhmät ja droonit muodostavat yhden kokonaisuuden. Ukraina vastaa siihen tuhoamalla maajohtoasemia, tutkia, siltoja, drone port -tukikohtia ja huoltoa. RAM-2X:n ja Hornetin automaatio puolestaan siirtää osan operaattorin työstä itse ilma-alukselle. Slinger ja muut kineettiset C-UAS-järjestelmät vastaavat tilanteeseen, jossa elektroninen häirintä ei enää yksin riitä.
Samanaikaisesti molemmat osapuolet skaalaavat toimintaa teollisesti. Ukrainan Moskovaan kohdistama suuri isku osoitti, että satojen järjestelmien syväiskuilla voidaan jo aiheuttaa viikkoja kestäviä vaikutuksia Venäjän energiainfrastruktuuriin. Venäjän vastaus on rakentaa Geran-tuotantonsa materiaaliketjua suuremmaksi ja fyysisesti paremmin suojatuksi. Yhdysvaltain Drone Dominance -ohjelman kymmenientuhansien järjestelmien hankinnat osoittavat, että sama logiikka on tunnistettu myös NATO-maissa.
ISW:n Narva-skenaariota ei pidä lukea ennusteena Venäjän hyökkäyksestä Viroon. Sen tärkeä havainto on muualla: moderni rajattu sotilasoperaatio ei välttämättä tuota niitä ennakkovaroitusmerkkejä, joita NATO on perinteisesti oppinut etsimään. Pieni maajoukko voidaan teoriassa yhdistää suureen, oman rajan takaa toimivaan droonivoimaan ilman divisioonien tai panssariprikaatien näkyvää keskittämistä.
Tämä tekee syyskuun 2026 kehityksestä sotataidollisesti kiinnostavan kokonaisuuden. Vivaldi osoittaa, kuinka drooniverkko voidaan paikallisesti murtaa. Alabuga osoittaa, miten vastapuoli yrittää skaalata saman verkon teollisesti uudelle tasolle. Moskova näyttää, mitä tapahtuu, kun syväiskumassa pääsee läpi. RAM-2X ja Hornet osoittavat, mihin autonominen maalinhaku kehittyy. Slinger puolestaan havainnollistaa ongelman toista päätä: miten tuhansia halpoja ilma-aluksia voidaan ampua alas ilman, että puolustaja häviää kustannuskilpailun.
Lähteet
- Institute for the Study of War, Russian Offensive Campaign Assessment, September 21, 2026. ISW – 21.9.2026
- Institute for the Study of War, Russian Offensive Campaign Assessment, September 20, 2026. ISW – 20.9.2026
- Institute for the Study of War, What a Limited Russian Incursion Into Estonia Might Look Like: A Narva Scenario, 21.9.2026. ISW – Narva-skenaario
- ISW / Critical Threats Project, Iran Update, September 21, 2026. ISW–CTP – Iran Update
- Reuters, Moskovan öljynjalostamon tuotannon keskeytyminen Ukrainan 20.9. drooni-iskun jälkeen, 21.9.2026. Reuters – Moscow refinery
- Open Source Munitions Portal, 57E6 Pantsir -ohjuksen tekninen tunnistus. OSMP – 57E6 Pantsir
- UKRSPECSYSTEMS, RAM-2X:n viralliset suorituskykytiedot. RAM-2X – valmistajan tekniset tiedot
- Janes, Ukraine uses more than 10,000 Hornet loitering munitions in Russia strikes, 2.9.2026. Janes – Hornet
- Electro Optic Systems, Slinger- ja RWS-järjestelmien tekniset ja toimitustiedot. EOS – Slinger counter-drone
- Militarnyi, Ukrainian Armed Forces Receive Australian 30-mm Slinger Anti-Drone Modules, 17.9.2026. Militarnyi – Slinger Ukrainassa
- DefenseScoop, Pentagon unveils top performers in latest Gauntlet for Drone Dominance Program, 18.9.2026. DefenseScoop – Drone Dominance
- CSIS, Amid Iran War Tensions, Energy Market Resilience Wears Thin, 18.9.2026. CSIS – Energy Market Resilience
- Tanskan pääministerin kanslia, Expected agreement on strengthened security in the Arctic and the North Atlantic Area, 18.9.2026, päivitetty 20.9.2026. Statsministeriet – Grönlanti ja arktinen turvallisuus
- IISS, The Defence of Europe in a New Era: An Assessment, syyskuu 2026. IISS – Euroopan puolustus
- Chuck Pfarrer / Indications & Warnings, käyttäjän toimittama kuva-aineisto: Fortress Cities 21.9.2026, Pantsir/57E6, RAM-2X ja Slinger. Oleshky 18.9.2026 oli mukana jo edellisessä raportissa eikä sitä analysoitu uudelleen.