28/09/2026

Lymanissa syntyy uusi tapa murtaa droonisodan asemasota – Venäjä vastaa siirtämällä painopistettä jet-Shahedeihin

Turvallisuuspolitiikan ja sotateknologian tilanneraportti 28.9.2026

Aineistoikkuna: uusin relevantti aineisto 20.–28.9.2026. ISW:n osalta katsaus jatkuu 20.9. julkaistusta aineistosta eteenpäin ja sisältää myös uudet Eurooppa-, Kiina–Taiwan-, Korea- ja Lähi-idän analyysit.

Tilannekuva: kaksi vastakkaista kehitystä määrittää syksyä

Kuluneen viikon sotilaallisesti merkittävin kehitys ei ole yksittäinen vallattu kylä tai uusi asejärjestelmä, vaan kahden rinnakkaisen kehityskulun vahvistuminen.

Ensimmäinen näkyy Lymanin suunnalla. Ukrainan 3. armeijakunnan Operation Vivaldi osoittaa, että erittäin läpinäkyvästä droonitaistelukentästä huolimatta paikallinen hyökkäysliike ei ole kadonnut. Ukrainan menetelmä ei perustu ensisijaisesti vihollisen etulinjan läpi puskemiseen. Ensin katkaistaan eteen soluttautuneiden venäläisryhmien yhteys vahvennuksiin, huoltoon, johtamiseen, droonioperaattoreihin ja elektroniseen sodankäyntiin. Vasta tämän jälkeen eristyksiin jääneet ryhmät puhdistetaan. ISW arvioi tämän voivan palauttaa taistelukentälle elementtejä taktisesta liikesodankäynnistä. Institute for the Study of War

Toinen kehitys tapahtuu Ukrainan selustassa. ISW arvioi Venäjän heikkojen nettomaavoittojen voivan pakottaa Kremlin tarkistamaan aiempaa voitonteoriaansa: hitaasti mutta jatkuvasti etenevän maahyökkäyksen rinnalle tai osittain sen sijaan pyritään rakentamaan talven 2026–2027 laaja syväiskukampanja, jonka avainaseeksi nousevat halvat ja massamaisesti käytettävät suihkumoottoriset Geran/Shahed-järjestelmät yhdistettynä ballistisiin ohjuksiin. Tämä on ISW:n analyysi Kremlin strategiasta, ei varmistettu tieto Venäjän muodollisesti hyväksymästä uudesta doktriinista. Institute for the Study of War

Näin syntyy poikkeuksellisen kiinnostava asetelma: Ukraina yrittää palauttaa liikettä rintamalle samalla kun Venäjä yrittää siirtää sodan ratkaisupistettä yhä syvemmälle Ukrainan energia-, liikenne-, tietoliikenne- ja teolliseen infrastruktuuriin.

Operation Vivaldi: tärkeämpää kuin vallatut neliökilometrit

Chuck Pfarrerin 23.9. päivätty Lyman-kartta kuvaa ukrainalaisten etenemistä kohti Zherebets-jokea, venäläisten soluttautumisryhmien tuhoamista sekä taistelujen jatkumista Yampil–Lyman-alueella. Kartan yleinen suunta vastaa hyvin myöhempää ISW:n raportointia, mutta Pfarrerin tarkkoja hallintarajoja ei pidä käsitellä vahvistettuna tilannekarttana.

ISW:n 26.9. katsauksen mukaan ukrainalaiset olivat edelleen aktiivisia Yampilin, Ozernen, Dibrovan ja Zherebetsin suunnalla. Venäläislähteet ovat puolestaan kuvanneet omien joukkojensa ongelmia sekä Lymanin pohjois- että koillispuolella. Erityisen kiinnostavaa on, että osa venäläisistä sotabloggaajista syyttää epäonnistumisista Venäjän asevoimien sisäistä ”kauniiden raporttien” kulttuuria: ylemmälle johdolle ilmoitetaan saavutuksia, joita maastossa ei tosiasiassa ole saavutettu, jolloin seuraavat operaatiot suunnitellaan väärän tilannekuvan perusteella. Institute for the Study of War

Vivaldin varsinainen sotataidollinen innovaatio on kuitenkin syvemmällä. Ukrainan menetelmä voidaan pelkistää ketjuksi: havaitaan venäläinen soluttautuminen, mutta ei käytetä välittömästi runsaasti jalkaväkeä sen tuhoamiseen; sen sijaan isketään soluttautujien GLOC-yhteyksiin eli maayhteyksiin ja huoltoreitteihin, vahvennuksiin, mönkijä- ja moottoripyöräkuljetuksiin, johtamispaikkoihin sekä drooni- ja EW-elementteihin. Eristetyt joukot menettävät tämän jälkeen sekä taistelukykynsä että liikkuvuutensa ja voidaan tuhota pienemmällä omalla henkilöstöriskillä. Institute for the Study of War

Tämä sopii yhteen Mick Ryanin 27.9. julkaistun analyysin kanssa. Ryan korostaa, että 3. armeijakunta ei käyttänyt miehittämättömiä järjestelmiä erillisenä ”droonikomponenttina”, vaan integroi niitä tiedusteluun, syväiskuihin, logistiikkaan, elektroniseen sodankäyntiin ja maavoimien liikkeeseen. Ryanin mukaan operaatiossa on kokeiltu myös raskaita multikoptereita pienten miehittämättömien maa-ajoneuvojen kuljettamiseen vihollisen sivustoille tai selustaan sekä UGV-järjestelmiä raivaus- ja huoltotehtävissä. Tiedot ovat suurelta osin Ukrainan 3. armeijakunnan julkaisemiin materiaaleihin perustuvia ja niitä on siksi syytä käsitellä operatiivisena raportointina, ei riippumattomasti todennettuina suorituskykylukuina. mickryan.substack.com

Ukraina ilmoitti jo 20.9. vapauttaneensa Vivaldin toisessa vaiheessa Shandryholoven, Deryloven ja Drobysheven. 3. armeijakunnan omien lukujen mukaan operaation eri vaiheissa olisi palautettu tai puhdistettu noin 125 neliökilometriä ja Venäjälle aiheutettu yli 3 000 henkilötappiota. Jälkimmäisiä lukuja ei ole riippumattomasti vahvistettu. Reuters pystyi jo operaation ensimmäisessä vaiheessa vahvistamaan hyökkäyksen tapahtuvan, mutta huomautti droonisodan vaikeuttavan tarkkojen aluevaltausten todentamista. Institute for the Study of War

Sotataidollisesti merkittävintä on siksi vähemmän se, onko tietty hallintaraja muutaman kilometrin idempänä tai lännenpänä, ja enemmän se, että Ukraina näyttää rakentaneen paikallisesti toimivan sensor–strike–maneuver-ketjun: tiedustelu löytää huollon ja johtamisen, droonit ja tykistö katkaisevat sen, EW ja vastadroonitoiminta heikentävät vihollisen havaintokykyä ja vasta sitten maavoimat liikkuvat.

Jet-Shahed muuttaa ilmatorjunnan ongelman kokonaan

Venäjän suihkumoottoristen Geran/Shahed-versioiden nopea yleistyminen on viikon toinen suuri sotatekninen teema.

Reutersin mukaan uudet suihkumoottoriversiot lentävät tyypillisesti 4–7 kilometrin korkeudessa ja yli 400 km/h nopeudella. Tämä nostaa ne suuren osan perinteisistä liikkuvista torjuntaryhmistä toiminta-alueen ulkopuolelle. Reuters arvioi ukrainalaistietojen perusteella suihkumoottoriversioiden torjuntaprosentin olevan noin 60, kun hitaampien mäntämoottoristen Shahedien kohdalla on saavutettu noin 90 prosentin tasoja. Reuters

ISW:n 27.9. raportissa Zelenskyin ilmoittamaksi syyskuun luvuksi annetaan 2 730 suihkumoottorista Shahedia, joista yli 1 500 olisi torjuttu, eli noin 55 prosenttia. Samassa yhteydessä Ukrainan presidentinhallinnon johtaja Kyrylo Budanov sanoi nopeiden torjuntadroonien massakäytön voivan alkaa lähikuukausina. Luvut ovat ukrainalaisten viranomaisten ilmoittamia. Institute for the Study of War

Tämä on myös syy siihen, miksi Chuck Pfarrerin toinen kuva on erityisen kiinnostava – mutta sitä pitää arvioida kriittisesti.

An-28/M28 minigun-droonintorjuntakone: teknisesti mahdollinen idea, mutta näyttö puuttuu

Pfarrerin kuvassa ukrainalainen Antonov An-28 / PZL M28 esitetään muutettuna ”drone hunteriksi”, jonka sivuovesta ammutaan M134/M134D-tyyppisellä 7,62 × 51 mm minigunilla. Kone ohjattaisiin maassa olevien tutkien avulla droonin sieppausradalle.

Avoimista luotettavista lähteistä ei löytynyt vahvistusta sille, että Ukraina käyttäisi juuri tällaista M28/An-28 + M134 -kokoonpanoa operatiivisesti. Myös itse grafiikassa on varoitusmerkkejä: otsikossa puhutaan An-28/M28:sta, mutta yhdessä tekstilaatikossa yhtäkkiä An-26:sta; lisäksi valmistajan nimi on kirjoitettu ”PLZ” eikä PZL. Siksi kuvaa on tässä vaiheessa parasta käsitellä konseptikuvana tai vahvistamattomana OSINT-väitteenä.

Itse perusidea ei kuitenkaan ole fysikaalisesti mieletön. PZL Mielecin virallisten tietojen mukaan M28:n suurin sallittu käyttönopeus on noin 355 km/h ja lentokorkeus jopa 7 620 metriä. Kone pystyy siis saavuttamaan jet-Shahedien tyypillisen lentokorkeuden, mutta ei pysty nopeudellaan ajamaan nopeimpia suihkumoottoridrooniversioita takaa. PZL Mielec

Tästä seuraa oleellinen ero: tällainen torjunta ei voisi perustua hävittäjämäiseen takaa-ajoon, vaan ennakkovektoroituun sieppaukseen. Maatutka tai muu sensoriverkko laskisi kohtaamispisteen, ja M28 asetettaisiin valmiiksi droonin reitille. Sivulle ampuva ase voisi tällöin tehdä poikittaisen tai takaviistoon suuntautuvan tulituksen lyhyessä kohtaamisikkunassa.

Hitaampia, matalalla lentäviä mäntämoottorisia Shahedeja ja Gerberoita vastaan konseptilla voisi teoriassa olla enemmän käyttöä. Sen sijaan 400–600 km/h liikkuvan jet-droonin torjunnassa maalinopeus, korkeuserot, lyhyt ampumaikkuna ja 7,62 mm projektiilien vaatima osumatarkkuus tekevät ratkaisusta huomattavasti haastavamman. Ukrainan parhaillaan kehittämät nopeat torjuntadroonit ovat siksi uskottavampi massaratkaisu juuri suihkumoottoriversioita vastaan. Reutersin ja ISW:n raportointi tukee tätä kehityssuuntaa. Reuters

Pfarrerin kuva kannattaa siis nähdä ennen kaikkea havainnollistuksena siitä, kuinka laajalta ratkaisukentältä Ukraina nyt etsii uusia torjuntakeinoja – ei todisteena uuden An-28/M28-asejärjestelmän käyttöönotosta.

Venäjän talvisodan painopiste voi siirtyä syvälle Ukrainan selustaan

ISW:n 26.–27.9. analyysit muodostavat tässä suhteessa melko yhtenäisen kokonaisuuden. ISW:n mukaan Venäjä ei ole saavuttanut kuukausiin merkittäviä nettomaavoittoja, ja Ukrainan onnistuneet vastahyökkäykset muun muassa Lymanin alueella horjuttavat oletusta siitä, että jatkuva hidas eteneminen väistämättä kuluttaisi Ukrainan puolustuksen loppuun. Institute for the Study of War

Suihkumoottorinen Geran tarjoaa Venäjälle vaihtoehtoisen painostusmekanismin: se on ballistista ohjusta halvempi, nopeampi tuottaa ja vaikeampi torjua kuin vanha Shahed. Ballistisia ohjuksia voidaan käyttää samassa iskupaketissa pakottamaan Patriot-järjestelmät käyttämään kalliita torjuntaohjuksia samalla, kun suuri määrä drooneja kuormittaa muita ilmapuolustuskerroksia. Venäjän ongelmana on, että strategia toimii vain niin kauan kuin jet-droonien läpäisyaste pysyy riittävän korkeana. Institute for the Study of War

Zelenskyi ilmoitti 26.9. Venäjän suunnittelevan noin 12 miljardin dollarin panostusta suihkumoottorisiin drooneihin ja vaaniviin ammuksiin. Tätä lukua ei ole riippumattomasti vahvistettu, mutta Venäjän kasvava jet-droonien käyttö on havaittavissa jo nykyisissä laukaisumäärissä. Institute for the Study of War

Samanaikaisesti Ukraina kasvattaa omaa syväiskukykyään. ISW raportoi syyskuun lopulla iskuista muun muassa Ilskin öljynjalostamoon sekä Azovin optis-mekaaniseen tehtaaseen, johon Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n mukaan käytettiin Neptune-risteilyohjuksia ja suihkumoottorisia drooneja. Ukrainalaiset iskut öljynjalostukseen, sotateollisuuteen, tutkiin, droonitukikohtiin ja sähkönjakeluun muodostavat näin Venäjän syväiskukampanjalle vastakkaisen kulutuskampanjan. Institute for the Study of War

Talven ratkaiseva tekninen kilpailu voi siten olla paljon vähemmän ”tankki vastaan tankki” ja paljon enemmän Geran-tuotantokapasiteetti vastaan torjuntadrooni-, Patriot- ja hajautetun infrastruktuurin kapasiteetti.

Euroopan turvallisuusympäristö: sotilaallisen ja harmaan alueen raja hämärtyy

ISW julkaisi tarkastelujaksolla kaksi uutta Eurooppaa käsittelevää erikoisraporttia. Niiden sanamuoto on syytä pitää täsmällisenä.

21.9. julkaistu Narva-skenaario ei ole ennuste Venäjän hyökkäyksestä Viroon. ISW toteaa nimenomaisesti, ettei Baltian rajoilla ole sellaista joukkojen keskitystä, jota täysimittainen hyökkäys edellyttäisi, ja pitää laajaa NATO-maahan kohdistuvaa hyökkäystä erittäin epätodennäköisenä Venäjän ollessa sitoutunut Ukrainaan. Raportti tarkastelee sen sijaan rajattua operaatiota, jonka sotilaallinen tarkoitus voisi olla pienempi kuin alueen valtaaminen: testata, saadaanko NATO epäröimään artikla 5:n käytössä. Institute for the Study of War

24.9. julkaistussa jatkoraportissa ISW puolestaan kokoaa yhteen Venäjän Eurooppaan kohdistamia sotilaallisia, sabotaasi-, informaatio- ja muita painostuskeinoja ja arvioi niiden palvelevan sekä Ukrainan länsituen heikentämistä että NATO:n yhtenäisyyden rapauttamista. Tämäkin on ISW:n analyyttinen kehys, ei kaikkien yksittäisten Euroopassa tapahtuneiden häiriöiden automaattinen attribuutio Venäjälle. Institute for the Study of War

Kulunut viikko tarjoaa kuitenkin konkreettisia ilmatilaturvallisuuden esimerkkejä. Venäläinen Gerbera-drooniksi tunnistettu ilma-alus putosi Moldovaan 24.9., ja Romanian puolustusministeriö raportoi ilma-aluksen tunkeutuneen Romanian ilmatilaan ja pudonneen Solcan alueelle. ISW raportoi myös uudesta todennäköisestä venäläisestä droonista Romanian ilmatilassa 26.–27.9. Institute for the Study of War

Puolan osalta on noussut esiin strategisesti merkittävä mutta toistaiseksi vahvistamaton kehitys. Puolan puolustusministeriön valtiosihteeri Paweł Zalewski sanoi Washingtonissa ymmärtävänsä Yhdysvaltain tehneen päätöksen pysyvän tukikohdan perustamisesta Puolaan. Pentagon vastasi Defense Onelle, ettei sillä ollut asiasta mitään ilmoitettavaa. Kyseessä ei siten vielä ole vahvistettu yhdysvaltalainen tukikohtapäätös. Defense One

NATO:n digitaalinen selkäranka muuttuu myös asejärjestelmäksi

Vähemmälle huomiolle jäänyt mutta sotilaallisesti pitkävaikutteinen uutinen on NATO:n datainfrastruktuurin kehitys.

Defense Onen mukaan Amazon Web Services sai ensimmäisenä pilvipalveluntarjoajana koko liittokuntaa koskevan hyväksynnän NATO RESTRICTED -tason tiedon käsittelyyn. NATO RESTRICTED ei ole varsinaisesti turvallisuusluokiteltua tietoa samassa mielessä kuin NATO CONFIDENTIAL tai SECRET, mutta se edellyttää suojaamista. Defense One

Tämä kytkeytyy suoraan NATO:n vuoden 2026 digitaaliseen strategiaan. Siinä tavoitellaan federatiivista, hybridipilveen perustuvaa infrastruktuuria, taktisen reunan laskentaa, Zero Trust -periaatteita ja sitä, että eri maiden sensorit, johtamisjärjestelmät ja analytiikka voisivat jakaa tietoa aiempaa nopeammin. NATO:n ACT kuvaa samaa tavoitetta Alliance Data Sharing Ecosystem -hankkeessa. nato.int

Operatiivisesti kyse ei ole vain IT-modernisaatiosta. Droonien torjunta, pitkän kantaman tulenkäyttö ja monikansallinen ilmapuolustus ovat kaikki ongelmia, joissa sensorin ja ampuvan järjestelmän ei enää tarvitse kuulua samalle joukolle tai edes samalle valtiolle. Datansiirron viiveestä, tietomallien yhteensopivuudesta ja käyttöoikeuksista tulee osa asejärjestelmän suorituskykyä.

Falcon Peak 26.2 -harjoituksessa Yhdysvaltain Northern Command kokeili samaa periaatetta droonintorjunnassa: Andurilin Lattice-järjestelmä toimi digitaalisena runkona, johon eri valmistajien sensor–shooter-järjestelmiä yhdistettiin ja vertailtiin. Tämä viittaa siihen, että tulevaisuuden C-UAS-järjestelmä on yhä vähemmän yksi ”ilmatorjunta-ase” ja yhä enemmän heterogeeninen sensorien, algoritmien, johtamisjärjestelmien, häirinnän ja kineettisten vaikuttajien verkko. DefenseScoop

Pelkät droonit eivät ratkaise puolustusteollisuuden ongelmaa

Irregular Warfare Initiativen viikon analyysi tuo tarpeellisen vastapainon droonikeskusteluun. Martin Novellan tutkimuksessa puolustusteollista mobilisaatiota tarkastellaan yhdeksän suuren ja keskisuuren valtion strategioiden kautta. Johtopäätös on, ettei startup-yritysten, pääomasijoitusten ja halpojen droonien lisääminen yksin synnytä kestävää sotilaallista kapasiteettia.

Valtio säilyy puolustusmarkkinoilla samanaikaisesti asiakkaana, sääntelijänä, rahoittajana ja pitkien hankkeiden riskinkantajana. Prototyypin rakentaminen voi nykyään olla nopeaa; tuhansien järjestelmien sarjatuotannon, koulutuksen, varaosien, ohjelmistojen, testauksen ja vuosien huollon järjestäminen on eri ongelma. Irregular Warfare Initiative

Tämä havainto sopii hyvin Vivaldin kokemuksiin. Droonin itsensä ominaisuudet ovat vain yksi komponentti. Ratkaisevaa on kyky yhdistää niitä johtamiseen, logistiikkaan, EW:hen, tiedusteluun ja tavanomaiseen tulenkäyttöön – ja tehdä tämä kerta toisensa jälkeen organisaation normaalina toimintatapana.

Merisodassa miehittämättömyys kohtaa logistiikan todellisuuden

Kiinasta on samanaikaisesti ilmestynyt kiinnostavaa satelliittinäyttöä suuresta, laatikkomaisesta aluksesta, jota rakennetaan Shanghaissa. The War Zonen analyysin mukaan aluksen rakenne ja sen vieressä havaittu suuri telakka-/kehtomainen rakenne tukevat mahdollisuutta, että kyseessä olisi suurten miehittämättömien vedenalaisten alusten emä- tai tukialus. Harmaa maalaus viittaa mahdolliseen PLA Navyn käyttöön, mutta TWZ korostaa, että alukselle voi olla muitakin tehtäviä. TWZ

Samaan aikaan NATO Defense Collegen David Blagden varoittaa mielenkiintoisesti miehittämättömien merijärjestelmien liiallisesta idealisoinnista. Hänen mukaansa suuret autonomiset pinta- ja vedenalaiset järjestelmät voivat täydentää miehitettyjä aluksia, mutta niiden mukana tulee uusia huolto-, kunnossapito- ja viestiyhteysongelmia, niiden joustavuus on miehitettyä alusta heikompi ja niiden pelotevaikutus voi olla erilainen. Siksi niitä ei pitäisi käsitellä yksinkertaisesti halpoina korvaajina fregateille, sukellusveneille tai muille miehitetyille aluksille. NATO NDC

Yhdessä nämä kaksi tapausta kuvaavat hyvin miehittämättömän sodankäynnin seuraavaa vaihetta: ongelma ei enää ole vain robotin rakentaminen vaan robottilaivaston ylläpitäminen. Kun UUV kasvaa torpedon kokoisesta kertakäyttöaseesta monen tonnin uudelleenkäytettäväksi alustaksi, sille tarvitaan lataus, aseistus, tietojen purku, ohjelmistopäivitykset, korjaus, nosto merestä ja lopulta erillinen huoltolaiva. Autonomia ei poista logistiikkaa – se muuttaa sen.

Kiina–Taiwan ja Korea: diplomatian alla jatkuu sotilaallinen valmistautuminen

Kiina-ilmiöt nosti uusimmassa katsauksessaan esiin Xi Jinpingin Washingtonin-vierailun ja sen varsin rajallisen konkreettisen tuloksen. ISW:n 25.9. päivityksen mukaan Yhdysvallat ja Kiina jatkoivat kaupparauhaa kahdella kuukaudella ja korostivat yhteistyön mahdollisuuksia. ISW arvioi Pekingin voivan nähdä suhteiden tilapäisen lämpenemisen mahdollisuutena vaikuttaa Yhdysvaltain Taiwan-politiikkaan. Taiwan puolestaan jatkoi APEC-osallistumistaan ”Chinese Taipei” -nimellä, mitä ISW pitää nykytilan jatkumona. Institute for the Study of War

Korean niemimaalla ISW kiinnittää huomiota Pohjois-Korean ydinaseretoriikan muuttumiseen. Kim Yo Jongin Pacific Vanguard 2026 -harjoitukseen kohdistuneissa lausunnoissa ydinasetta ei kuvata vain yleisenä pelotteena, vaan yhä selvemmin välineenä, jolla rajoitettaisiin Yhdysvaltain sotilaallisia toimintavaihtoehtoja mahdollisen Korean sodan aikana. Tämä sopii laajempaan kehitykseen, jossa ydinaseiden tarkoituksena ei ole vain estää hallinnon tuhoaminen, vaan vaikuttaa jo tavanomaisen sodan operatiiviseen päätöksentekoon. Institute for the Study of War

Lähi-itä: Bab al-Mandebista on muodostumassa toinen strateginen solmukohta

ISW:n 26.–27.9. Lähi-idän päivityksissä huomio siirtyy yhä selvemmin Jemeniin. Houthit ja hallitusta tukevat joukot taistelevat sekä Taizin yhteyksistä että Bab al-Mandebia hallitsevista vuoristoasemista. Saudi- ja Jemenin hallitusta tukevat joukot ovat puolestaan iskeneet houthien asevarastoihin ja huoltoreitteihin, samalla kun houthit jatkavat Saudi-Arabiaan kohdistuvia ohjus- ja drooni-iskuja. Institute for the Study of War

Taiz–Aden-tie on operatiivisesti tärkeä, koska sen katkaiseminen voisi eristää hallitusta tukevia joukkoja Taizissa. Strategisesti vielä tärkeämpi on kuitenkin Bab al-Mandeb. Jos houthien kyky vaikuttaa salmen lähialueeseen kasvaa samanaikaisesti kun Hormuzin liikenne pysyy häiriöherkkänä, kaksi maailman energian ja konttiliikenteen keskeistä kuristuspistettä on yhtä aikaa sotilaallisen painostuksen kohteena. Institute for the Study of War

ISW:n 27.9. mukaan Iran väitti iskeneensä 19 alukseen Hormuzissa 25.9. jälkeen, mutta ei esittänyt näyttöä väitteensä tueksi. UK Maritime Trade Operations ei ollut samassa ajassa raportoinut vastaavia toteutuneita hyökkäyksiä, vaikka iranilainen kaupalliseen merenkulkuun kohdistuva painostus jatkui. Väite on tästä syystä käsiteltävä ennen kaikkea informaatio- ja peloteoperaationa, ellei fyysistä näyttöä myöhemmin ilmaannu. Institute for the Study of War

RUSI nostaa tähän toisen ulottuvuuden: Euroopan riippuvuus yhdysvaltalaisesta dieselistä on kasvanut samaan aikaan, kun Venäjän vientiä on rajoitettu ja Hormuzin häiriöt ovat vähentäneet Lähi-idän saatavuutta. Yhdysvalloissa keskusteltu mahdollinen dieselviennin rajoitus voisi näin muodostaa Euroopalle uuden toimitusvarmuusriskin. Kyse on RUSI:n analyysistä mahdollisen politiikkamuutoksen vaikutuksista, ei jo päätetystä vientikiellosta. Rusi

Venäjän sisäinen vakaus ja mobilisaatio liittyvät suoraan sotilaalliseen strategiaan

FIIA:n Jussi Lassila ja Margarita Zavadskaya arvioivat Venäjän vuoden 2026 duumanvaalien osoittavan Kremlin kaksijakoisen ongelman: hallinto tarvitsee kansalaisten muodollista osallistumista legitimiteetin rakentamiseen mutta pyrkii samalla estämään vaaleja muuttumasta aidoksi poliittiseksi mobilisaatioksi. Virallisen tuloksen mukaan Yhtenäinen Venäjä sai 57,9 prosenttia listavaalien äänistä ja noin 350 paikkaa 450:stä. FIIA pitää sekä tulosta että ilmoitettua äänestysaktiivisuutta ongelmallisena suhteessa riippumattomiin ennakkotietoihin. fiia.fi

Sotilaallisesti tämä on kiinnostavaa, koska ISW:n analyysissä Venäjän nykyistä syväiskustrategiaa verrataan myös uuden laajan mobilisaation poliittisiin ja taloudellisiin kustannuksiin. Kremlin-mielinen venäläinen sotabloggaaja on esittänyt pitkän kantaman iskujen laajentamisen edullisemmaksi vaihtoehdoksi kuin uusi mobilisaatio. Tämä ei todista Kremlin varsinaisia motiiveja, mutta se osoittaa, kuinka rintaman henkilöstöongelma, sisäpoliittinen vakaus ja drooniteollisuuden kapasiteetti nivoutuvat nyt samaan strategiseen kysymykseen. Institute for the Study of War

Strateginen kokonaisarvio

Ukrainan sota näyttää syksyllä 2026 aiempaa selvemmin kahden erilaisen sodankäynnin mallin kilpailulta.

Ukrainan Vivaldi-malli pyrkii palauttamaan paikallisen liikkeen asemasotaan. Se tekee sen käyttämällä drooneja ja robotiikkaa nimenomaan perinteisen sotataidon mahdollistajina: vastustajan tiedustelu sokaistaan, johtaminen hajotetaan, huolto katkaistaan, eristetyt soluttautujat jätetään kulumaan ja vasta sen jälkeen maavoimat etenevät. Jos menetelmä voidaan monistaa muille armeijakunnille ja sille löytyy riittävästi jalkaväkeä, kyseessä voi olla yksi merkittävimmistä ukrainalaisista taktisen tason kehitysaskelista sitten FPV-droonien massakäytön.

Venäjän muodostuva malli pyrkii puolestaan hyödyntämään teollista mittakaavaa ja Ukrainan ilmapuolustuksen kustannusongelmaa. Suihkumoottorinen Geran on teknisesti vain yksi droonityyppi, mutta strategisesti se on kiinnostava siksi, että sen nopeus ja korkeus siirtävät torjunnan pois halvimpien konekivääri- ja olkapääohjusryhmien ulottuvilta. Jos hyökkäysase maksaa jatkuvasti vähemmän kuin tehokas torjunta, hyökkääjä voi yrittää voittaa teollisen vaihtosuhteen.

Tästä näkökulmasta Pfarrerin An-28/M28-minigun-kuva on jopa tahattomasti osuva. Sen olennaisin viesti ei ole, että juuri tuo kone olisi ratkaisu. Päinvastoin: se näyttää, kuinka voimakkaasti sota pakottaa etsimään täysin uusia, halvempia ”välikerroksen” ilmatorjuntaratkaisuja Patriot-ohjuksen ja maasta ampuvan konekiväärin väliin. Nopeista torjuntadrooneista, ilmasta tapahtuvasta torjunnasta, elektronisesta sodankäynnistä ja verkottuneesta sensoriohjauksesta on muodostumassa oma uusi ilmapuolustuksen ekosysteeminsä.

Samalla Ukrainan, Euroopan ja Lähi-idän tapahtumat osoittavat, että vuoden 2026 sodankäynnissä sama ilmiö toistuu kaikissa toimintaympäristöissä: aseen suorituskyky ei enää yksin ratkaise. Ratkaiseva kilpailu käydään sensorien, datan, tuotantokapasiteetin, johtamisen, logistiikan ja adaptaation nopeudessa.


Keskeiset lähteet

BLOGIN SUOSITUKSET: PROTON – EUROOPPALAINEN VAIHTOEHTO Turvallinen Mail, Drive ja VPN – Yksityisyyttä kunnioittava infrastruktuuri. REVOLUT – MODERNI EUROOPPALAINEN PANKKI Yli 70 miljoonan käyttäjän valinta. Kehittyneet verkkopalvelut ja vahva tietoturva.
SITREP END // 28/09/2026