Ari Pesonen julkaisi eilen 8.2.2026 Uusi Suomi Puheenvuorossa pysäyttävän ja perusteellisen analyysin otsikolla ”Suomen ilmapuolustus on nyt jäämässä pahasti jopa Ruotsista jälkeen”.
Pesosen kirjoitus on kylmäävää luettavaa jokaiselle, joka luottaa sokeasti suomalaiseen "kokonaisturvallisuuden" mantraan. Hänen keskeinen teesinsä on kiistaton: samalla kun Suomessa tyydytään juhlapuheisiin, Ruotsi on ottanut Ukrainan sodan opit tosissaan ja investoi miljardeja nimenomaan siviiliväestön ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen.
Ruotsi suojaa siviilejä, Suomi armeijaa
Pesonen nostaa esiin Ruotsin hallituksen tammikuussa 2026 tekemän päätöksen investoida noin 1,4 miljardia euroa uuteen alueelliseen ilmapuolustukseen. Tämän investoinnin eksplisiittinen tarkoitus on suojata siviilejä, satamia, voimalaitoksia ja liikenneyhteyksiä.
Suomessa tilanne on Pesosen analyysin mukaan toinen. Meidän puolustusdoktriinissamme siviili-infrastruktuurin tehtävä on tukea Puolustusvoimia, ei toisinpäin. Kuten Pesonen terävästi toteaa:
”Petteri Orpon hallituksen puolustusselonteko ei kirjaa sitä enimmäistäkään tointa, millä siviilejä ja siviili-infrastruktuuria suojattaisiin Suomen kansan ollessa Venäjän sotatoimien kohteena.”
Tämä on vakava puute. Väestönsuojat eivät auta, jos yhteiskunta ympärillä – sähkö, vesi, tietoliikenne – lakkaa toimimasta massiivisten ilmaiskujen alla.
Hävittäjät ovat väärä lääke drooniparviin
Pesosen kirjoitus osoittaa armottomasti, kuinka Suomi on laskenut liikaa yhden kortin – uusien hävittäjien – varaan. F-35 on huippujärjestelmä, mutta se on väärä ja auttamatta liian kallis työkalu massamaiseen droonisotaan.
Pesonen käyttää esimerkkinä syyskuun 2025 tapahtumia Puolassa, jossa Nato yritti torjua Venäjän halpoja drooneja kalliilla hävittäjillä ja ohjuksilla – heikoin tuloksin. On taloudellista itsemurhaa torjua muutaman tuhannen euron "lentäviä ruohonleikkureita" miljoonien eurojen ohjuksilla.
Volyymiin on vastattava volyymilla. Pesonen huomauttaa, että Ruotsi hankkii nyt massoittain moderneja tykkijärjestelmiä (kuten Boforsin Tridon Mk2 tai Rheinmetallin Skynex), jotka on suunniteltu nimenomaan droonien torjuntaan. Suomessa vastaavaa kykyä ei ole: vanhat 23 ITK "Sergeit" on ajettu alas tai lahjoitettu pois, ja Crotale-järjestelmät poistuvat käytöstä ilman korvaajaa.
Varustauduimme väärään sotaan
Pesosen johtopäätös on, että Suomi teki 2010-luvulla virheen laiminlyödessään maasta laukaistavan ilmatorjunnan ja keskittyessään hävittäjiin.
Meillä on nyt NASAMS (lyhyt kantama) ja Daavidin linko (korkeatorjunta), mutta välistä puuttuu se "massa", joka kykenee suojaamaan kaupunkejamme sadoilta iskuilta yössä. Pesosen sanoin: ”Suomi teki vääriä ratkaisuja ilmapuolustukseensa 2010-luvulla, jotka nyt synnyttävät ongelmia.”
Suosittelen lukemaan Pesosen kirjoituksen kokonaisuudessaan. Se on herätyshuuto, jota ei voida sivuuttaa. "Paperinmakuinen" kokonaisturvallisuus ei torju yhtäkään ohjusta. Tarvitsemme rautaa rajalle – ja nimenomaan maanpinnalle, siviilien turvaksi.
Lue Ari Pesosen alkuperäinen kirjoitus tästä: