Helmikuun 2026 alkuun mennessä on käynyt selväksi, että sodankäynnissä on tapahtumassa perustavanlaatuinen murros. Venäjän harjoittama sotateknologinen kehitys – erityisesti droonipohjainen sodankäynti, massiivinen tulenkäyttö ja verkon kautta toteutettavat kyber- ja informaatiovaikuttamisen operaatiot – on muodostumassa uudeksi toimintamalliksi nykyaikaisissa konflikteissa. Tämä kehitys ei rajoitu Ukrainaan, vaan leviää laajempiin geopoliittisiin jännitteisiin, joissa Peking, Moskova ja Teheran muodostavat yhä tiiviimmän ja länsimaille haastavan kokonaisuuden.
Sotateknologia: droonit ja tulenkäyttö uuden sodankäynnin perustana
Venäjän sotatekninen toiminta Ukrainassa osoittaa selvän muutoksen sodankäynnin luonteessa. Entinen australialainen kenraali ja sotilasstrategian analyytikko Mick Ryan, joka on seurannut sotaa tiiviisti, on todennut Venäjän yhdistävän kehittyvät infiltraatiotaktiikkansa järjestelmälliseen tulenkäyttöön. Tämä kokonaisuus nojaa erityisesti hyökkäysdrooneihin, parannettuun elektronisen sodankäynnin kestävyyteen sekä yhä pidemmän kantaman liitopommeihin. Näitä kykyjä hyödynnetään ukrainalaisten joukkojen tunnistettuihin heikkouksiin ja operatiivisiin aukkoihin kohdistuvissa hyökkäyksissä.
Teknologisesti Venäjä on osoittautunut huomattavasti innovatiivisemmaksi kuin monet länsimaiset analyytikot aiemmin arvioivat. Shahed-tyyppiset droonit, joita käytetään erityisesti yöaikaisiin iskuihin Ukrainan kaupunkeja vastaan, ovat kehittyneet ketterämmiksi ja aiempaa paremmin elektronista häirintää kestäviksi. Erityisen huolestuttavaa on Venäjän varhainen käyttöönotto kuituoptisesti ohjatuissa FPV-drooneissa. Vaikka Ukraina on sittemmin saavuttanut vastaavat tai jopa paremmat suorituskyvyt, Venäjän oppimiskäyrä on ollut nopea. Ukrainan sotilasasiantuntijat kuvaavat näitä uusia toimintamalleja “tuhannen piston hyökkäyksiksi”, joissa pienet yksiköt etsivät systemaattisesti murto- ja heikkouskohtia etulinjassa.
Liitopommit muodostavat kasvavan uhan Ukrainan puolustukselle. Kyse on pitkään kehitetystä asejärjestelmästä, jota Venäjä käyttää yhä kauempaa operoivista ilma-aluksista. Tämä mahdollistaa Venäjän ilmavoimille toiminnan ukrainalaisen ilmapuolustuksen ulottumattomissa. Yhdessä tykistön, FPV-droonejen ja Shahed-droonejen kanssa liitopommit muodostavat kolmitasoisen tulenkäytön järjestelmän, joka aiheuttaa puolustajille erittäin raskaita tappioita ja jatkuvaa kulutusta.
Geopolitiikka: Peking–Moskova–Teheran-akselin syvenevä yhteistyö
Samaan aikaan kun Venäjä jatkaa sotateknologista kehitystään, myös geopoliittinen toimintaympäristö kiristyy nopeasti. Peking–Moskova–Teheran-akseli ei perustu ideologiseen yhtenäisyyteen, vaan pragmaattiseen etujen yhteensovittamiseen – eräänlaiseen pakkoavioliittoon, joka on kuitenkin strategisesti vaarallinen ja rakenteellisesti kestävä.
Kiina on noussut Iranin keskeisimmäksi taloudelliseksi tukijaksi ostamalla arviolta noin 90 prosenttia Iranin öljynviennistä. Näiden toimitusten volyymi on kasvanut ennätystasolle, saavuttaen elokuussa 2025 jopa noin 1,68 miljoonaa tynnyriä päivässä. Peking mahdollistaa kaupan hyödyntämällä niin sanottuja pimeitä laivastoja sekä vaihtoehtoisia rahoitus- ja maksujärjestelmiä, jotka kiertävät länsimaiden pakotteet ja SWIFT-järjestelmän.
Venäjä puolestaan tarjoaa Iranille sotilaallista tukea, teknologista osaamista ja diplomaattista suojaa. Moskova osallistuu Iranin ydinvoimaohjelmaa koskeviin neuvotteluihin ja tarjoaa kehittynyttä lennokkiteknologiaa, jonka myötä Shahed-drooneista on tullut keskeinen osa Iranin sotilaallista arsenaalia. Lisäksi Venäjä on käyttänyt YK:n turvallisuusneuvoston veto-oikeuttaan torjuakseen länsimaiden pakotepaineita Irania vastaan.
Geopolitiikan synkin ulottuvuus liittyy ydinaseisiin ja ballistisiin ohjuksiin. Iranin presidentti Masoud Pezeshkian on antanut määräyksen jatkaa neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa ydinaseohjelmasta, ja ulkoministeri Abbas Araghchi on ilmaissut julkisesti luottamusta mahdollisen sopimuksen syntymiseen. Samalla Iran on kuitenkin sulkenut ballistiset ohjukset ja välittäjäverkostonsa neuvottelujen ulkopuolelle. Tämä on kriittistä, sillä Iranin ohjuskyvyt ovat kehittyneet merkittävästi Kiinan teknologisen tuen ja Venäjän strategisen avun myötä. Kesällä 2025 toteutettu Israelin ja Yhdysvaltojen isku Iranin ydinohjelmaa vastaan osoitti sen haavoittuvuuden, mutta Peking ja Moskova tukevat nyt aktiivisesti sen jälleenrakentamista.
Sodankäynti: infiltraatio, massiivinen tulenkäyttö ja kyberuhat
Ukrainassa käyty yli 400 päivän mittainen kulutussota paljastaa nykyaikaisen sodankäynnin hybridiluonteen. Venäjän toiminta Donbasissa osoittaa, että massiivisen tulenkäytön ja pienten joukkojen infiltraation yhdistelmä voi olla operatiivisesti tehokas, vaikkakin äärimmäisen kallis ihmishenkien näkökulmasta.
Venäjä käyttää jatkuvasti pieniä hyökkäysryhmiä pakottaakseen Ukrainan paljastamaan asemiaan. Kun puolustuslinjat tunnistetaan, niitä vastaan hyökätään uudelleen ja alueet kyllästetään tykistötulella, FPV-drooneilla ja liitopommeilla. Institute for the Study of War on dokumentoinut, että Venäjä on edennyt Pokrovskin suunnalla vain noin 50 kilometriä lähes 50 viikon aikana – keskimäärin noin 70 metriä päivässä – mutta jatkaa silti painostusta koko rintaman laajuudelta.
Kybersodankäynti ja disinformaatio muodostavat Venäjän toisen keskeisen voimankäytön ulottuvuuden. Venäjän informaatiovaikuttaminen sosiaalisessa mediassa ja perinteisissä tiedotusvälineissä on ollut systemaattista ja pitkäjänteistä. NATO on raportoinut Venäjän niin sanottujen pimeän sodan operaatioiden – sabotaasin, disinformaation ja kyberhyökkäysten – kolminkertaistuneen vuosien 2023 ja 2024 välillä.
Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU sekä SVR ja muut turvallisuuselimet ovat johtaneet laajoja kyberoperaatioita Yhdysvaltoja ja Eurooppaa vastaan. Näitä toimia toteutetaan tarkoituksellisesti uskottavan kiistettävyyden kautta, jotta ne jäisivät NATO:n artikla 5:n kynnyksen alapuolelle eikä ydineskaloinnin riskiä synny.
Sotilasliitot ja turvallisuusympäristö: NATO vastaa, mutta paine kasvaa
Euroopan turvallisuustilanne on kiristynyt merkittävästi. NATO on tunnistanut Venäjän laajentuneet hybridioperaatiot ja kehittänyt puolustusmekanismejaan vastaavasti. NATO:n nopean reagoinnin kyvykkyydet tarjoavat varhaista varoitusta disinformaatiokampanjoista ja tukevat jäsenmaiden informaatiopuolustusta.
Pelkkä puolustautuminen ei kuitenkaan riitä. Useat analyysit, mukaan lukien CSIS:n arviot, suosittavat NATO:lle kalibroitua vastavaikuttamista, joka sisältäisi kohdennettuja kyberoperaatioita Venäjän sotilaallisia ja taloudellisia kohteita vastaan sekä aggressiivisempia toimia Venäjän logistisia rakenteita, kuten pimeitä laivastoja, vastaan.
Sekä Mick Ryan että ISW ovat todenneet, että NATO ei ole täysimääräisesti hyödyntänyt Ukrainan osaamista. Ryanin mukaan länsimaiden on rakennettava omat drooni- ja droonipuolustuskykynsä, ja Ukraina tarjoaa tähän ainutlaatuisen tietopohjan: taistelukokeneita, nopeasti kehittyviä ja kustannustehokkaita järjestelmiä lähes kaikkiin sotilaallisiin käyttötarkoituksiin.
Yhteenveto: teknologinen murros ja geopolitiikan synkkenevä suunta
Helmikuussa 2026 vallitseva tilanne osoittaa, että sodankäynnin teknologia on muuttunut peruuttamattomasti. Droonit, kybersodankäynti ja disinformaatio muodostavat sodan uuden kolmijalan, ja Venäjä on osoittanut kykynsä sopeutua ja innovoida nopeasti. Samalla Peking–Moskova–Teheran-akselin syvenevä yhteistyö kasvattaa laajempien geopoliittisten kriisien riskiä.
Lännen vastauksen on oltava moniulotteinen. NATO:n on varauduttava aktiiviseen toimintaan myös kybertoimintaympäristössä, vahvistettava Ukrainan sotilaallisia kykyjä ja rakennettava päätöksentekokykyä tulevien kriisien varalle. Viivyttely, kuten Ryan varoittaa, voi antaa Venäjälle ja sen liittolaisille mahdollisuuden valmistella seuraavaa konfliktia entistä vahvemmista asemista.
LÄHTEET
CSIS: "Russia's Grinding War in Ukraine," 26.1.2026. https://www.csis.org/analysis/russias-grinding-war-ukraine
Institute for the Study of War: "Russian Offensive Campaign Assessment," 31.1.2026–1.2.2026. https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/
JG Cully, "The Bear Is Learning – So Should We," Modern Warfare, 2.2.2026. [Liitteenä olevasta uutiskirjeestä]
WarMapper: "Ukraine maps are back," 1.2.2026. [Liitteenä olevasta uutiskirjeestä]
War on the Rocks: "This Week," 1.2.2026. [Liitteenä olevasta uutiskirjeestä]
Geopolitical Dispatch: "Setting the trap," 2.2.2026. [Liitteenä olevasta uutiskirjeestä]
Giorgi Revishvili, "President Zelenskyy: Negotiations, Security Guarantees, and Europe's Readiness Against a Russian Attack," Russia Analyzed, 1.2.2026. [Liitteenä olevasta uutiskirjeestä]
Suomen Reserviupseeriliitto: "RUL Uutiskirje 2/2026," 2.2.2026. [Liitteenä olevasta uutiskirjeestä]
Mick Ryan, AM: "Russia's Grinding War in Ukraine – CSIS Analysis," https://www.csis.org/analysis/russias-grinding-war-ukraine
Mick Ryan, AM: "The Oreshnik is the sign of a Fearful, Worried Putin," Substack, 10.1.2026. https://mickryan.substack.com/p/the-oreshnik-is-the-sign-of-a-fearful
Mick Ryan, AM: "Seven Contemporary Insights on the State of the War in Ukraine," Substack, 4.12.2025. https://mickryan.substack.com/p/seven-contemporary-insights-on-the
Institute for the Study of War: "Russia & Ukraine Coverage," https://understandingwar.org/analysis/russia-ukraine/
Wikipedia: "Institute for the Study of War," https://en.wikipedia.org/wiki/Institute_for_the_Study_of_War
ISW: "Russian Offensive Campaign Assessment, February 1, 2026," https://www.criticalthreats.org/analysis/russian-offensive-campaign-assessment-february-1-2026
Mick Ryan, AM: "Seven Contemporary Insights," Substack, 4.12.2025.
Responsible Statecraft: "ISW: Defeatist propaganda keeping 'us' from a Ukraine military victory," 23.4.2024.
Le Monde: "Russia steps up attacks on Ukraine's shipping routes in the Black Sea," 24.1.2026.
Euromaidan Press: "Russia moves to replace Black Sea Fleet commander after drone defense failures," 25.1.2026.
JISS: "The Tehran–Moscow–Beijing Triangle," 5.11.2025. https://jiss.org.il/en/lappinthe-tehran-moscow-beijing-triangle/
Times of Israel: "US, Iran ready to talk, with mediators organizing meeting in Ankara," 1.2.2026.
CSIS: "Russia's Shadow War Against the West," 17.3.2025. https://www.csis.org/analysis/russias-shadow-war-against-west
Kashmir Times: "China's Global Ambitions: South Asia's Strategic Shift," 28.1.2026.
The National: "Iran could resume nuclear talks with US in coming days," 1.2.2026.
National News: "Iran's president orders resumption of nuclear talks with US," 1.2.2026.
CNN: "Iran's top diplomat hopeful for negotiations," 1.2.2026.
NATO: "NATO's approach to counter information threats," 2.2.2025.
RUSI: "Maintaining the UK's Intelligence Edge in the Grey Zone," 24.9.2025.
Pulaski Institute: "The Axis of Upheaval: Russia, PRC, DPRK, and Iran," 18.12.2025.
ISW: "Iran Update," 30.1.2026. https://understandingwar.org/research/middle-east/iran-update-january-30-2026/
Spectator Australia: "How does the Beijing-Moscow-Tehran Axis interpret Maduro's ouster?," 6.1.2026.