01/02/2026

Kiihtyvän fragmentaation aika: globaalit turvallisuusuhat tammikuun 2026 lopussa

Johdanto

Tammikuun 2026 loppu on muodostunut merkittävien geopoliittisten siirtymien ja sotilasstrategisten epävarmuuksien ajanjaksoksi. Institute for the Study of Warin (ISW) tuoreissa arvioissa sekä yhdysvaltalaisissa tiedusteluyhteenvedoissa on tunnistettu neljä kriittistä turvallisuuskehitystä, jotka haastavat globaalin järjestysvallan rakenteita: Kiinan sotilasjohtajuuden sisäinen kriisi, Iranin hallinnon rakenteellisen haurastumisen kiihtyminen, Syyrian kurdijoukkojen integraationeuvottelut sekä Venäjän operatiivisen hybridisodankäynnin valmistelu NATO:n itäisellä rajalla.

Jokainen näistä kehityskuluista sisältää merkittäviä johtajuus- ja järjestelmäriskejä, joiden vaikutukset ulottuvat laajasti kansainväliseen turvallisuusympäristöön.


I. Kiinan sotilasjohtajuuden murros: Xi Jinpingin kontrollin laajeneminen ja operatiivisen tehokkuuden heikentyminen

Tammikuun 24. päivänä 2026 Kiinan puolustusministeriö ilmoitti, että kenraali Zhang Youxia – Xi Jinpingin jälkeen vaikutusvaltaisin sotilasjohtaja – asetetaan tutkintaan ”kurin ja lain rikkomisesta” sekä ”uskollisuuden pettämisestä” valtionjohtoa kohtaan. Päätös merkitsee poikkeuksellista murroskohtaa Kiinan sotilashistoriassa.

Johtajuuden keskittymisen laajuus ja seuraukset

Xi Jinpingin käynnistämä sotilasjohdon puhdistus on käytännössä poistanut lähes kaikki henkilöt, jotka hän itse nimitti Keskussotilaskomissioon (CMC) vuonna 2022. Alun perin 44 korkea-arvoisesta upseerista 29 – noin kaksi kolmasosaa – on joko syrjäytetty tai asetettu tutkinnan kohteeksi. Komission aktiivinen jäsenmäärä on supistunut seitsemästä kahteen: Xi Jinpingiin itseensä ja kenraali Zhang Shengminiín, joka vastaa puhdistusten toimeenpanosta.

Entinen CIA-analyytikko ja Kiinan eliittipolitiikan asiantuntija Christopher K. Johnson on kuvannut tilannetta ”korkeimman sotilasjohdon käytännölliseksi purkamiseksi”. Kyse ei ole pelkästään korruption paljastamisesta, vaan järjestelmällisestä johtajuusrakenteen uudelleenmuotoilusta. Xi Jinping näyttää päätyneen siihen johtopäätökseen, ettei nykyinen sotilaseliitti kykene itsekorjaukseen, vaan tarvitaan laaja-alainen sukupolvenvaihdos.

Operatiivisen valmiuden paradoksi

Useat analyytikot varoittavat kuitenkin vakavista operatiivisista seurauksista. Kiinan sotilasjärjestelmää tutkiva Shanshan Mei on todennut, että korkeimmalla tasolla ei tällä hetkellä ole toimijoita, joilla olisi kokonaisvastuu operatiivisesta suunnittelusta, koulutuksesta tai harjoitustoiminnasta. Tällä arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia sotilaalliseen suorituskykyyn.

Tilanne muodostaa strategisen paradoksin: samalla kun Xi Jinping on keskittänyt poliittisen kontrollin sotilaallisiin instituutioihin, hän on luonut operatiivisen tyhjiön juuri hetkellä, jolloin Taiwania koskeva strateginen paine kasvaa. Poliittinen valta ei automaattisesti muunnu sotilaalliseksi tehokkuudeksi, ja puhdistusten mittakaava saattaa heikentää päätöksenteon ja toimeenpanon kykyä kriisitilanteessa.


II. Iranin hallinnon syvenevä kriisi: johtajuuden rapautuminen taloudellisen uupumuksen seurauksena

Iranin sisäinen tilanne on nopeasti kehittymässä rakenteelliseksi järjestelmäkriisiksi. ISW:n ja yhdysvaltalaisten analyytikoiden mukaan hallinto kohtaa samanaikaisesti taloudellista, poliittista ja turvallisuuspoliittista painetta ennennäkemättömässä mittakaavassa.

Diplomatia paineen varjossa

Tammikuun 30. päivänä Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi ilmoitti Istanbulissa Iranin olevan valmis jatkamaan neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa, mutta vain ”oikeudenmukaisilla ehdoilla”. Hän korosti, ettei Iran luovu ohjus- tai puolustuskyvykkyydestään. Yhdysvaltojen esittämät ehdot kattavat kuitenkin ohjusohjelman, alueelliset liittolaisverkostot ja ydinkyvykkyyden. Lisäksi Iranin mukaan esillä on ollut vaatimus Israelin tunnustamisesta, mikä on ideologisesti ristiriidassa korkeimman johtajan linjan kanssa.

Samaan aikaan Iranin korkean kansallisen turvallisuusneuvoston johtaja Ali Larijani matkusti Moskovaan keskustellakseen Venäjän johdon kanssa viimeaikaisista kehityksistä ja taloussuhteista. Vierailu viittaa Teheranin pyrkimykseen tasapainottaa Yhdysvaltojen painostusta hakemalla tukea Moskovasta.

Rakenteellinen haurastuminen

Iranin kriisin ydin on kuitenkin taloudellinen ja rakenteellinen. ISW:n ja Brookings-instituutin analyysien mukaan maa kärsii pitkittyneestä taloudellisesta uupumuksesta ja laajamittaisesta luottamuksen menetyksestä vuoden 2025 sotilaallisten ja ulkopoliittisten epäonnistumisten jälkeen.

Laajat protestit ovat johtaneet satoihin kuolonuhreihin ja tuhansiin pidätyksiin. Kyse ei ole yksittäisistä poliittisista vaatimuksista, vaan järjestelmällisestä reaktiosta elintason laskuun ja hallinnon kyvyttömyyteen vastata taloudellisiin haasteisiin. Analyytikot varoittavat, että hallinnon pitkään harjoittama priorisointi turvallisuuskoneiston rahoituksessa on yhä vaikeampi ylläpitää pitkittyneen talouspaineen alla.

Historiallinen vertailu vuoteen 1978 osoittaa, että taloudellinen lama ei välttämättä kaada järjestelmää välittömästi, mutta se heikentää sen toimintakykyä ja yhtenäisyyttä ratkaisevasti.


III. Syyrian kurdikysymyksen integraatiokriisi: välirauha ja pitkän aikavälin vakauden haaste

Tammikuun 30. päivänä 2026 Syyrian hallitus ja kurdijohtoiset Syyrian demokraattiset joukot (SDF) ilmoittivat kattavasta sopimuksesta, joka sisältää välirauhan sekä sotilaallisen ja hallinnollisen integraation.

Sopimuksen ehdot ja riskit

Sopimuksen mukaan SDF:n joukot integroidaan Syyrian armeijaan neljän prikaatin muodossa koilliseen Syyriaan. Integraatio tapahtuu yksilöllisesti, ei yhtenäisinä SDF-yksikköinä, mikä heikentää kurdien aiemmin tavoittelemaa alueellista puolustusrakennetta.

SDF:n komentaja Mazloum Abdi on todennut sopimuksen tavoitteena olevan konfliktin päättäminen ja kurdiväestön oikeuksien turvaaminen. Keskeiset kysymykset perustuslaillisista oikeuksista ja alueellisesta itsehallinnosta ovat kuitenkin edelleen ratkaisematta.

Toteutuksen epävarmuudet

ISW arvioi, että SDF:n sisällä olevat kovan linjan toimijat saattavat vastustaa sopimusta, mikä voi johtaa uusiin yhteenottoihin toteutusvaiheessa. Syyrian sisäiset turvallisuusjoukot aloittavat operaatioita al-Hasakahin ja Qamishlin alueilla helmikuun alussa, mikä lisää eskalaatioriskiä.


IV. Belarus NATO:n itärajalla: Venäjän ”vaihe nolla” -hybridivalmistelu

Tammikuun lopulla useat Belarusista lähteneet ilmapallot rikkoivat Puolan ilmatilaa kahteen otteeseen lyhyen ajan sisällä. ISW:n mukaan kyse ei ole satunnaisista tapauksista, vaan osasta Venäjän niin kutsuttua ”vaihe nolla” -strategiaa, jonka tavoitteena on informaatio- ja psykologinen valmistelu.

Yhdysvaltojen kongressille toimitetussa tiedusteluarviossa todetaan, että Belarus on arvioitava Venäjän sotilaallisen aseman operatiiviseksi osaksi Euroopassa. Venäjä on rakentanut integroidun ilmapuolustus- ja valvontajärjestelmän yhdessä Belarusin kanssa, mikä vahvistaa sen kykyä painostaa NATO:n itäistä sivustaa.


V. Ukraina: energiajärjestelmän haurastuminen ja rintamalinjan jumiutuminen

Tammikuun lopulla Ukrainan sähköverkossa ilmeni merkittäviä häiriöitä, jotka johtuivat teknisistä vioista, ei suorista venäläisistä iskuista. Useiden suurjänniteyhteyksien katkeaminen johti kaskadivaikutuksiin, jotka pakottivat ydinvoimaloiden alasajoihin.

Tilanne osoittaa, että Venäjän pitkäaikainen infrastruktuurihyökkäys on tehnyt verkosta äärimmäisen haavoittuvan. Rintamalla Venäjän hyökkäykset jatkuivat ilman merkittäviä edistymisiä, mutta kuluttavalla intensiteetillä.


VI. Neuvottelut ja diplomatia epävarmuuden keskellä

Yhdysvaltojen ja Venäjän edustajien tapaaminen Miamissa tammikuun lopulla liittyi energiainfrastruktuuria koskevaan välirauhaan. ISW:n arvion mukaan Venäjän mahdollinen väliaikainen iskujen keskeytys ei edusta strategista myönnytystä, vaan taktista sopeutumista.


Johtopäätökset

Tammikuun 2026 lopun kehitys osoittaa globaalin turvallisuusympäristön, jossa poliittisen vallan keskittyminen ei automaattisesti tuota operatiivista tehokkuutta. Kiinan sotilasjohdon puhdistukset, Iranin taloudellinen uupumus, Syyrian kurdikysymyksen hauraat ratkaisut ja Venäjän hybridivalmistelut NATO:n rajoilla muodostavat yhdessä kuvan kiihtyvästä geopoliittisesta fragmentaatiosta, jossa perinteiset valtasuhteet ovat yhä epävakaammalla pohjalla.


Lähdeluettelo

Institute for the Study of War (ISW)

Päivittäisuutiset

Analyyttisesti instituutiot ja tutkimusjulkaisut

Taustaviitemateriaalit (Wikipedia ja muut)