03/02/2026

Venäjän ballististen ohjusten arsenaali ja lännen vastaus

Sotateknologian murros helmikuussa 2026

Venäjän sodankäynnin strategia on viimeisen vuoden aikana muuttunut merkittävästi. Ballististen ohjusten käyttö on kasvanut suhteessa risteilyohjuksiin, sillä niiden torjunta on käytännössä mahdollista vain rajatulla määrällä länsimaisia ilmapuolustusjärjestelmiä, erityisesti Patriot-kalustolla.

Siviiliuhrien määrä jatkaa kasvuaan. Tammikuussa 2026 Venäjä toteutti laajan yhtäaikaisen iskun, jossa käytettiin 18 ballistista ohjusta eri puolille Ukrainaa. Iskujen kohteina olivat muun muassa Dnipropetrovsk, Zaporižžja, Harkova ja Kiova. Vaikka Ukrainan ilmapuolustus kykeni torjumaan arviolta 80 prosenttia uhkista, jäljelle jäänyt osuus aiheutti merkittävää vahinkoa kriittiselle infrastruktuurille.

Venäjän toimintamalli on johdonmukainen. Lämmityskauden aikana iskut kohdistuvat järjestelmällisesti energiantuotantoon ja sähkönjakeluun. Samalla Venäjä tuo käyttöön kehittyneempiä asejärjestelmiä. Oreshnik- ja Zircon-ohjukset edustavat uutta vaihetta Venäjän pitkän kantaman iskujärjestelmissä ja nostavat strategisen uhkatason uudelle tasolle.


Lännen vastatoimet: sukellusvenekapasiteetti ja strateginen pelote

Yhdysvaltojen hallinto on hyväksynyt Etelä-Korean mahdollisuuden valmistaa ydinvoimalla toimivia sukellusveneitä. Kyse ei ole pelkästä teknisestä päätöksestä, vaan laajemmasta geopoliittisesta signaalista. Etelä-Korean oma ydinkäyttöinen sukellusvenekapasiteetti parantaa sen kykyä vastata Pohjois-Korean ja Kiinan aiheuttamiin uhkiin ja vahvistaa alueellista pelotetta.

Samaan aikaan Leonardo DRS on avannut Etelä-Carolinaan uuden tuotantolaitoksen, joka keskittyy Columbia-luokan sukellusveneiden propulsiojärjestelmiin. Investointi heijastaa Yhdysvaltojen pitkäjänteistä sitoutumista merellisen ydinpelotteen ylläpitoon. Pentagon ja Valkoinen talo painostavat tuotantokapasiteetin kasvattamista, mikä liittyy laajempaan Indo–Tyynenmeren alueen sotilaalliseen vahvistamiseen sekä merellä että ilmapuolustuksessa.


Italialainen kritiikki ja GCAP-hankkeen sisäiset jännitteet

Italia on esittänyt julkista kritiikkiä Britannian toimintatavoista GCAP-hankkeessa (Global Combat Air Programme). Puolustusministeri Guido Crosetto on todennut, että liiallinen salailu palvelee suoraan Venäjän ja Kiinan etuja. Italia vaatii ohjelmalta suurempaa läpinäkyvyyttä, erityisesti tulevan hävittäjäkaluston teknologisten ratkaisujen osalta.

GCAP-hankkeeseen kohdistuu myös merkittäviä taloudellisia paineita. Italian arvioiden mukaan kokonaiskustannukset voivat ylittää 21 miljardia dollaria, mikä voi rajoittaa osallistujamaiden määrää ja vaikuttaa ohjelman aikatauluun ja laajuuteen.


Taiwan ja Yhdysvallat: epäsymmetrisen sodankäynnin keskus

Taiwan ja Yhdysvallat perustavat yhteisen niin sanotun firepower center -keskuksen, joka keskittyy epäsymmetriseen sodankäyntiin. Taiwan osallistuu toimintaan eliittijoukkojen kautta, ja Yhdysvallat tuo mukaan henkilöstöä Guamista ja muualta Indo–Tyynenmeren alueelta.

Yhteistyö kuvastaa systemaattista valmistautumista Kiinan kasvavaan sotilaalliseen paineeseen. Epäsymmetrinen sodankäynti nähdään Taiwanille realistisimpana keinona hidastaa ja vaikeuttaa mahdollista hyökkäystä, vaikka se ei mahdollistaisi perinteistä sotilaallista voittoa.


Kiinan kriittiset komponentit ja hienovarainen diplomatia

Kiina hallitsee globaalisti useita puolustusteollisuuden kannalta kriittisiä mineraaleja. Galliumista noin 98 prosenttia ja indiumista noin 70 prosenttia tuotetaan Kiinan kontrolloimissa arvoketjuissa. Yhdysvallat on täysin riippuvainen galliumin ja indiumin tuonnista ja merkittävästi riippuvainen myös germaniumista.

Tämä tarkoittaa käytännössä, ettei olemassa ole täysin ”Kiina-vapaita” puolustusjärjestelmiä. Riippuvuus ulottuu sekä laitteistoon että raaka-aineisiin.

Samaan aikaan Kiina osoittaa valikoivaa diplomatian pehmenemistä. CSIS:n analyysin mukaan Etelä-Korean huolta herättänyt Atlantic Amsterdam -alusta siirrettiin Weihaihin tammikuussa 2026, vaikka PMZ-alueella toimivat kasvatusaltaat jatkavat toimintaansa. Tämä viittaa mahdolliseen strategiseen kompromissiin, jolla Peking pyrkii välttämään hallitsematonta eskalaatiota.


Intia geopoliittisen tasapainon etsimisessä

Intia on vähentänyt merkittävästi venäläisen öljyn tuontia ja neuvotellut Yhdysvaltojen kanssa kauppajärjestelyn, joka laskee tuontitariffeja 50 prosentista 18 prosenttiin. Kyseessä on huomattava linjanmuutos Intian ulkopolitiikassa.

Samalla Intia vahvistaa logistisia yhteyksiä Bangladeshin kautta. Tavoitteena on parantaa taloudellista ja strategista autonomiaa sekä vähentää haavoittuvuutta Kiinan suunnasta tulevalle painostukselle.


Ukrainan ilmapuolustus: teknologinen kamppailu ja inhimillinen hinta

Ukrainan ilmavoimien edustajien mukaan Venäjä käyttää samanaikaisesti laajoja droonihyökkäyksiä ja monipuolista ohjusarsenaalia. Kiovaan kohdistuneissa iskuissa on nähty jopa 500 droonia ja kymmeniä eri ohjustyyppejä yhden operaation aikana.

Vaikka torjuntatehokkuus on korkea, jopa 80 prosenttia, jäljelle jäävät osumat aiheuttavat kumulatiivista vahinkoa. Ukraina on vastannut kehittämällä innovatiivisen järjestelmän, jossa droonioperaatioiden onnistumisesta palkitaan pisteillä, joita voidaan käyttää lisäkaluston hankintaan digitaalisella markkinapaikalla.


Merellinen varjotoiminta ja epävirallinen diplomatia

Venäläinen tankkeri Silver on tiettävästi väärentänyt määränpäätietojaan ja kiertänyt YK:n tarkastuksia Jemenin As Salif -satamassa, jota Houthi-liike hallitsee. Tapaus viittaa Venäjän pakotekiertomekanismien kehittymiseen ja yhteistyön syvenemiseen Punaisenmeren alueella.

Samaan aikaan Talibanin johto on käynyt salaisia keskusteluja Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten kanssa Dohassa. Tämä epävirallinen diplomatiakanava merkitsee uutta vaihetta Yhdysvaltojen ja Talibanin suhteissa ja voi ennakoida Afganistanin geopoliittisen aseman muutosta.


Baltian alue ja Kremlin sisäinen huoli

Entinen virolainen tiedusteluanalyytikko Andres Vosman on todennut Kremlin olevan poikkeuksellisen huolissaan Baltian alueen kehityksestä ja NATO:n vahvistumisesta. Hänen arvionsa perustuvat usean vuoden kokemukseen Venäjän tiedustelutoiminnan seuraamisesta ja heijastavat kasvavaa epävarmuutta Moskovassa.


Maailmanjärjestyksen murros ja keskivaltojen nousu

Useat analyytikot arvioivat, että kylmän sodan jälkeinen ”Pax Americana” on murtumassa. Suurvaltajärjestelmä on liikkeessä, mutta selkeää korvaavaa rakennetta ei ole vielä syntynyt. Vaikka jotkut ennustavat kolmen suurvallan mallia, useat keskivallat – kuten Intia, Brasilia, Japani, Etelä-Korea ja Nigeria – pyrkivät vahvistamaan omaa strategista autonomiaansa.

Australia toimii esimerkkinä maasta, jonka taloudellinen koko ja maantieteellinen asema pakottavat arvioimaan jopa ydinpelotteen hankintaa pitkällä aikavälillä.


Johtopäätökset

Helmikuussa 2026 sotateknologinen ja geopoliittinen murros on selvästi nähtävissä:

  1. Venäjän strateginen painopiste on siirtynyt ballistisiin ohjuksiin, erityisesti energiainfrastruktuurin lamauttamiseksi.

  2. Lännen vastatoimet painottuvat merelliseen ydinpelotteeseen ja Indo–Tyynenmeren alueen vahvistamiseen.

  3. Kiinariippuvuus kriittisissä komponenteissa rajoittaa länsimaiden strategista liikkumavaraa.

  4. Keskivallat rakentavat omia tasapainopolkujaan suurvaltakamppailun keskellä.

  5. Diplomatia sirpaloituu, ja epäviralliset kanavat korostuvat perinteisen valtioidenvälisen järjestelmän rinnalla.

Maailma on siirtymässä epävarmaan vuosikymmeneen, jossa sotateknologia, raaka-aineketjut ja geopoliittinen kilpailu kietoutuvat entistä tiukemmin toisiinsa.




Lähdeluettelo

War on the Rocks Daily Newsletter, "Ukrainian Air Force on How Russia Strikes and How Ukraine Defends" / "Nuclear Submarines for South Korea: It's Complicated", 2. helmikuuta 2026. Russia Analyzed, Yurii Ihnat (Ukrainan ilmavoimien viestintäosaston johtaja).

War on the Rocks Daily Newsletter, "Nuclear Submarines for South Korea: It's Complicated", 2. helmikuuta 2026. Lowell Schwartz ja Ankit Panda.

Defense News Weekly, "Inside a new submarine engine production plant", 2. helmikuuta 2026. Leonardo DRS ribbon-cutting ceremony, Columbia-class submarine propulsion systems.

Defense News / The Europe Brief, "'Madness': Italy's Crosetto slams British secrecy on GCAP fighter jet", 3. helmikuuta 2026. Guido Crosetto, Italian Defence Minister.

Defense News / The Asia Brief, "Taiwan-US 'firepower' center to hone asymmetric warfare tactics", 2. helmikuuta 2026.

Researching Ukraine from B. Cook, "There are no China-free defense systems—not even the most secret or vital. Six Degrees of China's Critical Minerals Supply Chain", 2. helmikuuta 2026. Benjamin Cook, analyysi galliumin ja indiumin hallinnasta.

CSIS Beyond Parallel, "China Relocates PMZ Structure to Weihai Shipyard", 2. helmikuuta 2026. Jennifer Jun (Asia Maritime Transparency Initiative) ja Victor Cha (CSIS). Satellite imagery ja AIS data, Atlantic Amsterdam.

India Dumps Russian Oil, Rewarded with 18% Tariffs Instead of 50%, "Rapid Read", 3. helmikuuta 2026. USA–India kauppasopimus, tuontitariffien alentaminen.

Artorias Daily Hotspots, "India Plans Rail Expansion in Northeast Corridor" / "Sanctioned Russian Tanker's Yemen Port Call Highlights Shadow Fleet Risks", 2. helmikuuta 2026. Bangladesh-Intia logistiikat; tankkeri Silver, As Salif -satama.

Shadow Protocol, "Taliban–CIA Backchannel in Doha", lähdetutkimus.

The Baltic Flank / Weekly Stack, "We know that the Kremlin is very worried", Holger Roonemaa. Andres Vosman, Estonian Foreign Intelligence Service (entinen).

Futura Doctrina, "Navigating the New Interregnum", Council on Foreign Relations publication. Post-Pax Americana geopolitiikka, keskivallat, spheres of influence.