Johdanto
5.–6. helmikuuta 2026 ajoittuvat kehityskulut Venäjän ja Ukrainan sotanäyttämöllä, strategisen asevalvonnan murros New START -sopimuksen vanhentuessa sekä Iranin ydin- ja ohjusohjelman kiihtyvä eteneminen piirtävät turvallisuuskuvan, jossa kriisit syvenevät ja sotilaallis-teknologinen ulottuvuus nousee keskiöön. Kyse ei ole yksittäisistä rinnakkaisista konflikteista, vaan toisiinsa kytkeytyvästä järjestelmästä, jossa sotateknologia, geopoliittinen painostus ja strateginen asevarustelu muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.
Tässä raportissa tarkastellaan kolmea ydinaluetta:
-
sotateknologiaa ja asejärjestelmiä
-
geopolitiikkaa ja kansainvälisiä suhteita
-
sotilasliittoja, puolustuspolitiikkaa ja turvallisuusympäristön muutosta
1. Sotateknologia ja asejärjestelmät
Venäjän ja Ukrainan asejärjestelmät sekä uudet toimintamallit
Venäjän ja Ukrainan asevoimat ovat siirtyneet yhä systemaattisemmin teknologiapohjaiseen sodankäyntiin, jossa automaatio, kauko-ohjatut järjestelmät ja satelliittipohjainen viestintä muodostavat operatiivisen selkärangan. Ukrainan joukot hyödyntävät kasvavassa määrin miehittämättömiä maajärjestelmiä (UGV), erityisesti logistisissa tehtävissä. Tavoitteena on vähentää henkilöstön altistumista Venäjän tarkkuus- ja drooni-iskuille sekä säilyttää huoltokyky vaikeissa maasto- ja sääolosuhteissa.
Venäjä puolestaan nojaa laajamittaiseen ilma- ja maapohjaisten droonien käyttöön tiedustelussa, tulenkäytön ohjauksessa ja joukkojen koordinaatiossa. Erityisesti satelliittipohjainen viestintä on mahdollistanut uudenlaisen taistelukentän ilmatilan ja logistiikan häirintään perustuvan toimintamallin (battlefield air interdiction, BAI), jossa liikkuva huolto, rautatiekuljetukset ja reservien siirrot pyritään tuhoamaan reaaliaikaisen tilannekuvan perusteella.
Ukrainan pitkän kantaman iskut ja Venäjän strategiset kohteet
Ukraina on helmikuun alussa käyttänyt kotimaisesti kehitettyjä pitkän kantaman asejärjestelmiä iskuissa Venäjän strategisiin kohteisiin. Iskut Kapustin Jarin ohjus- ja testialueelle Astrahanin alueella kohdistuivat laitoksiin, joita käytetään keskipitkän ja pitkän kantaman ballististen ohjusten kehitykseen ja testaukseen. Ukrainan mukaan vähintään yksi keskeinen infrastruktuurirakennus vaurioitui merkittävästi.
Kapustin Jar on ollut keskeinen osa Venäjän strategista ohjusohjelmaa vuosikymmenten ajan. Ukrainan kyky iskeä näin syvälle Venäjän sotilaalliseen ydininfrastruktuuriin toimii sekä operatiivisena että institutionaalisena viestinä: sodan teknologinen taso on noussut pisteeseen, jossa edes strategiset testialueet eivät ole koskemattomia.
Satelliittiviestintä ja Starlink-järjestelmän kontrolli
Ukrainan puolustusministeri Mykhailo Fedorov on toimeenpannut Starlink-terminaalien keskitetyn rekisteröinti- ja valvontajärjestelmän, jonka seurauksena Venäjän joukkojen pääsy palveluun Ukrainan taistelukentällä on käytännössä estetty. Venäläisten aiemmin hyödyntämät terminaalit olivat keskeisiä droonien ohjauksessa ja yksiköiden välisessä viestinnässä.
Tämän yhteyden katkeaminen on heikentänyt Venäjän kykyä ylläpitää tiheää, reaaliaikaista kohdentamista ja tulenjohtoa. Kehitys korostaa kommersiaalisen avaruusteknologian muuttumista kriittiseksi sotilaalliseksi resurssiksi, jonka hallinta vaikuttaa suoraan taistelukentän dynamiikkaan.
2. Geopolitiikka ja kansainväliset suhteet
Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltojen neuvottelukehys
Abu Dhabissa 4.–5. helmikuuta käydyt kolmikantaneuvottelut Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Venäjän välillä jatkuivat sekä pienryhmissä että laajemmissa istunnoissa. Ukrainan puolustusneuvoston johtaja Rustem Umerov kuvaili keskusteluja rakentaviksi, mutta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on korostanut, että neuvottelujen sisällöstä tiedotetaan vasta konkreettisten läpimurtojen jälkeen.
Venäjä on jatkanut jyrkkää linjaa vastustaessaan lännen turvallisuustakuita Ukrainalle. Ulkoministeri Sergei Lavrov on kuvannut ehdotettuja turvatakuumalleja lähes ultimatumeiksi ja pyrkinyt kehystämään Ukrainan puolustukselliset iskut eskalaation oikeuttamisena. Samalla Venäjä on sitonut rauhanehdot vaatimuksiin Ukrainan sisäpolitiikasta, kielikysymyksistä ja sotilaallisesta rajoittamisesta, jatkaen vuodesta 2022 tuttua painostuslinjaa.
New START -sopimuksen päättyminen ja strateginen painostus
Strategista asevarustelua rajoittaneen New START -sopimuksen voimassaolo päättyi 5. helmikuuta 2026. Sekä Venäjä että Yhdysvallat ovat ilmoittaneet noudattavansa sopimuksen periaatteita toistaiseksi, samalla kun neuvottelut uudesta kehyksestä jatkuvat epävirallisina.
Venäjä on käyttänyt sopimuksen päättymistä vipuvartena Ukrainan kysymyksessä. Turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitry Medvedev on toistanut ydinaseviitteisiin nojaavaa kriisiretoriikkaa, samalla kun Venäjän ulkoministeriö vaatii uuden asevalvontasopimuksen nopeaa solmimista. Tarkoituksena on sitoa strateginen vakaus suoraan Ukrainan konfliktiin ja rajoittaa Yhdysvaltojen liikkumatilaa.
Venäjän ja Kiinan rooli strategisessa kokonaisuudessa
Presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping keskustelivat 4. helmikuuta New START -sopimuksen päättymisen seurauksista. Venäjä on pyrkinyt tukemaan Kiinan linjaa, jonka mukaan Kiina ei ole verrattavissa Yhdysvaltoihin ja Venäjään strategisen ydinasevarustelun osalta, ja siten vältettävä laajempia asevalvontajärjestelyjä.
Tämä asetelma antaa Venäjälle mahdollisuuden hyödyntää Kiinaa epäsuorasti strategisena tukena tilanteessa, jossa sen oma asevalvontapositio on heikentynyt.
3. Sotilasliitot, puolustuspolitiikka ja turvallisuusympäristö
Ukrainan puolustushallinnon uudistukset
Ukraina on jatkanut puolustushallintonsa uudistamista nimittämällä Taras Chmut keskeiseen rooliin puolustushankinnoissa. Chmutin tausta Come Back Alive -säätiössä vahvistaa signaalia siitä, että Ukraina pyrkii yhdistämään kenttälähtöisen innovaation, läpinäkyvät hankinnat ja operatiiviset tarpeet yhdeksi järjestelmäksi.
Autonomiset joukot ja sodankäynnin rakennemuutos
Venäjä on laajentanut miehittämättömien ja kauko-ohjattujen järjestelmien käyttöä perustamalla uusia yksiköitä, jotka keskittyvät autonomisiin asejärjestelmiin. Ukraina on vastannut kehitykseen laajentamalla omia vastaavia rakenteitaan. Molemmilla osapuolilla teknologinen sopeutuminen on noussut keskeiseksi tekijäksi sodan jatkumisessa.
Iranin neuvottelut ja sotilaallinen linja
Iranin ja Yhdysvaltojen neuvottelut, jotka järjestetään 6. helmikuuta Omanissa, keskittyvät virallisesti Iranin ydinohjelmaan. Iran on kuitenkin toistuvasti pyrkinyt liittämään neuvotteluihin myös ballistiset ohjusjärjestelmät ja alueellisen vaikutusverkostonsa. Iran on lisäksi siirtänyt ydininfrastruktuuriaan syvälle maan alle, vaikeuttaakseen mahdollisia sotilaallisia iskuja.
Iranin kansallisen turvallisuusneuvoston entinen puheenjohtaja Ali Shamkhani on nimitetty puolustusministeriksi, mikä viittaa strategiaan, jossa ydin- ja ohjusohjelma sekä alueellinen sotilaallinen vaikutusvalta kytketään entistä tiukemmin yhteen. Iran jatkaa niin sanotun vastarinta-akselin tukemista Lähi-idässä, mukaan lukien Hizbollah ja Hamas.
Yhteenveto
Helmikuun 2026 kehitys osoittaa, että sodankäynti Venäjän ja Ukrainan välillä on siirtynyt vaiheeseen, jossa autonomiset järjestelmät, satelliittiviestintä ja pitkän kantaman iskut määrittävät operatiivista todellisuutta. Samalla strateginen asevalvonta on ajautunut epävarmuuden tilaan, jossa New START -sopimuksen päättymistä käytetään geopoliittisena painostuskeinona.
Iranin osalta ydinohjelman, ballististen ohjusten ja alueellisen sotilaallisen vaikutusvallan yhdistäminen viittaa siihen, että neuvottelut eivät vielä merkitse vakautta, vaan pikemminkin kriittistä siirtymävaihetta ennen mahdollista uutta eskalaatiota. Kokonaisuutena kehitys heijastaa maailmanjärjestystä, jossa sotateknologia ja strateginen uhkaviestintä kulkevat yhä tiiviimmin käsi kädessä.
Lähdeluettelo
Institute for the Study of War (ISW), “Russian Offensive Campaign Assessment, February 4, 2026 – UnderstandingWar.org”, https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-february-4-2026/
Institute for the Study of War (ISW), “Russian Offensive Campaign Assessment, February 5, 2026 – UnderstandingWar.org”, https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-february-5-2026/
Institute for the Study of War (ISW), “Russian Occupation Update, February 5, 2026 – UnderstandingWar.org”, https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-occupation-update-february-5-2026/
Institute for the Study of War (ISW), “Iran Update, February 4, 2026 – UnderstandingWar.org”, https://understandingwar.org/research/middle-east/iran-update-february-4-2026/
Institute for the Study of War (ISW), “Iran Update, February 5, 2026 – UnderstandingWar.org”, https://understandingwar.org/research/middle-east/iran-update-february-5-2026/
Additional ISW background and archive: https://understandingwar.org