Yli tuhat toimitettua konetta, 700 000 lentotuntia ja maailman kalleimman aseohjelman titteli. F-35 Lightning II on paperilla ilmataistelun ehdoton valtias, mutta kulissien takana koneen historia on kaikkea muuta kuin virheetön. Mitä tapahtuu, kun maailman monimutkaisin lentävä tietokone kohtaa reaalimaailman armottomuuden?
Kun uuden sukupolven monitoimihävittäjä maksaa kymmeniä miljoonia euroja kappaleelta, sen odotetaan olevan lähes täydellinen. Todellisuudessa mikään näin massiivinen teknologinen harppaus ei synny ilman kasvukipuja. Vuosiin 2024–2025 tultaessa F-35-ohjelman laivaston koko on ylittänyt tuhannen koneen rajapyykin. Tilastoihin on kuitenkin piirtynyt myös synkempiä lukuja: 13–15 täydellistä rungon menetystä, lukuisia vakavia vaurioita ja yksi kuolemaan johtanut onnettomuus.
Tilastollisesti onnettomuustiheys ei poikkea dramaattisesti muista moderneista länsihävittäjistä niiden vastaavassa kehitysvaiheessa. F-35:n tapauksessa jokainen kipinä, ohjelmistohäiriö ja mereen syöksy on kuitenkin kansainvälinen uutinen, joka pitää koneen tiukasti julkisen suurennuslasin alla.
Tulipaloista zombielentoihin – teknologian ja ihmisen törmäyskurssi
F-35:n onnettomuushistoria ei ole kertomus yhdestä kohtalokkaasta suunnitteluvirheestä, vaan monimutkaisesta riskiketjusta, jossa teknologia, inhimilliset tekijät ja huoltoprosessit kietoutuvat toisiinsa.
Ohjelman varhaiset vuodet paljastivat materiaalitekniikan rajat. Vuonna 2014 ilmavoimien F-35A koki tuhoisan moottorivaurion Eglinin tukikohdassa, kun F135-moottorin roottorin kappaleet repivät rungon auki sytyttäen laajan tulipalon. Seurauksena koko globaali laivasto joutui tarkastuksiin. Vuotta 2016 leimasivat uudet tulipalot muun muassa Mountain Homen tukikohdassa, joissa useampi runko menetettiin korjauskelvottomaksi.
Ensimmäinen virallinen täystuho koettiin vuonna 2018 Etelä-Carolinassa merijalkaväen F-35B-koneen polttoaineputken petettyä, mikä johti moottorin sammumiseen. Vaikka lentäjä pelastui, tapaus toimi herätyksenä koneen haavoittuvuuksille.
Tragisin luku ohjelman historiassa kirjoitettiin vuonna 2019, kun Japanin ilmavoimien F-35A syöksyi Tyynellemerelle. Tutkinnassa syyksi paljastui lentäjän asentoaistin menetys (spatial disorientation). Se on toistaiseksi koneen ainoa kuolemaan johtanut onnettomuus.
2020-luvulle tultaessa onnettomuuksien syyt alkoivat saada yhä erikoisempia ja monimutkaisempia piirteitä. Eglinissä vuonna 2020 kone tuhoutui laskussa, jossa yhdistyivät lentäjän väsymys, kypäränäytön ongelmat ja ohjausjärjestelmän häiriöt. Samana vuonna nähtiin dramaattinen ilmatankkaustörmäys KC-130-tankkerin kanssa. Vuonna 2022 Hillin lentotukikohdassa edellä lentävän koneen jättöpyörre (wake turbulence) yhdistyi sensoridatan häiriöön, mikä sai koneen ohjauslait laitakuntoon ja johti maahansyöksyyn.
Kenties absurdin – ja ohjelmistokeskeisyydestä kertovin – tapaus nähtiin vuonna 2023. Sähkö- ja näyttöjärjestelmän vian vuoksi lentäjä päätti heittoistuinhypystä, mutta ns. "zombielennoksi" ristitty F-35 jatkoi matkaansa autopilotilla yli 100 kilometriä ennen lopullista putoamistaan.
Kun huolto pettää: Miljardikone ja unohdettu muovitulppa
Kaikki menetykset eivät ole johtuneet huipputeknologian pettämisestä; usein syynä on ollut inhimillinen erehdys maassa. Britanniassa vuonna 2021 lentotukialus HMS Queen Elizabethilta STO-lähdössä ollut kone putosi suoraan mereen. Syy? Moottorin ilmanottoaukon suojatulppa oli unohtunut paikoilleen.
Vastaavasti Alaskassa vuonna 2025 vedellä saastunut hydraulineste jäätyi ankarassa pakkasessa, laukaisten järjestelmävirheiden ketjun, joka johti koneen menetykseen. Onnettomuustutkinta kohdisti poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä nimenomaan huoltopäätöksiin ja ylläpidon laatuun.
Rungon menetysten lisäksi koneet ovat kärsineet lukuisista vakavista vaurioista, jotka eivät ole päätyneet lööppeihin yhtä näyttävästi. Laskutelineiden romahtamiset, pystylaskeutumisen (STOVL) hallinnan menetykset, lintutörmäykset ja jopa yliäänilentoon liittyvät tutkaa harhauttavan stealth-pinnoitteen kuoriutumiset ovat arkipäivää. Moni vaurioitunut koneyksilö on kaikessa hiljaisuudessa siirretty testaus- tai koulutuskäyttöön.
Haamujen metsästäjä: Missä ovat ilmavoitot?
F-35:n suorituskykyä on markkinoitu sen ylivertaisella tilannetietoisuudella ja sensorifuusiolla. Silti yksi tilasto loistaa poissaolollaan: koneella ei ole tilillään yhtään julkisesti vahvistettua miehitetyn hävittäjän pudotusta.
Tämä ei tarkoita, etteikö konetta olisi käytetty taisteluissa. Israelin F-35I Adir on toiminut aktiivisesti Lähi-idässä, mutta kohteet ovat olleet pääasiassa maamaaleja, droneja ja risteilyohjuksia. Harjoituksissa, kuten Yhdysvaltojen Red Flagissa, F-35 on niittänyt murhaavia 15:1 ja 20:1 -tappolukuja, mutta nämä ovat simuloituja voittoja ympäristössä, jossa säännöt on ennalta laadittu.
Moderni ilmasota on muuttunut. F-35 ei ole perinteinen kaartotaistelija, vaan pikemminkin lentävä taistelunjohtokeskus ja sensorisolmu. Jos vastustajan kone putoaa, tulituskäskyn ja kohteen datan on saattanut välittää F-35, mutta itse ohjuksen on laukaissut taempana lentävä vanhemman sukupolven hävittäjä.
Tämä herättää silti strategisen kysymyksen: F-35:n todellinen suorituskyky ja kestävyys täysimittaisessa suurvaltakonfliktissa on yhä testaamatta.
Kallis kompromissi vai tulevaisuuden tae?
Julkista keskustelua hiertävät jatkuvasti koneiden huolestuttavan matala, noin 50–60 prosentin käyttövalmiusaste, varaosalogistiikan kankeus sekä satojen avoimien ohjelmistopuutteiden listat. Tukialus- ja STOVL-käyttö ovat lisänneet laivaston riskiprofiilia merkittävästi perinteiseen maatoimintaan verrattuna.
Johtopäätös on selvä: F-35 ei ole se virheetön ja kaikkivoipa superkone, jollaisena sitä aikanaan markkinoitiin. Se ei kuitenkaan ole myöskään poikkeuksellisen epäonnistunut järjestelmä, kun huomioidaan sen valtava koko ja kunnianhimo.
Tähän asti F-35:n tarina ei ole ollut niinkään kertomus sankarillisista ilmataisteluista, vaan huipputeknologisen kehitysohjelman, huoltoketjujen ja globaalin järjestelmäintegraation monimutkainen saaga. Hävittäjän todellinen perintö mitataan lopulta siinä, kuinka hyvin ihminen ja tekoälyavusteinen ohjelmisto oppivat toimimaan yhdessä silloin, kun taivaalla ei ole enää tilaa virheille.
LÄHDELUETTELO – F-35 Lightning II: Menetykset, Vauriot ja Ilmavoitot
Viranomaistiedotteet ja tutkintaraportit
USAF / AFJAG – AIB-raportit (Eglin AFB 2020, Hill AFB 2022): afjag.af.mil
Eielson AFB / Pacific Air Forces – AIB-raportti tammikuun 2025 onnettomuudesta: eielson.af.mil / pacaf.af.mil
Kirtland AFB – tiedote toukokuun 2024 onnettomuudesta: kirtland.af.mil
2nd Marine Aircraft Wing – komento-tutkinta syyskuun 2023 F-35B-onnettomuudesta: 2ndmaw.marines.mil
GOV.UK / UK MoD – RAF F-35B ZM152 -tutkinnan väliraportti (HMS Queen Elizabeth 2021): assets.publishing.service.gov.uk
Edwards AFB – F-35A:n ensimmäinen live air-to-air kill -testi 2016: edwards.af.mil
Puolustus- ja uutismediat
The War Zone (TWZ) – Israel F-35I:n ensimmäinen ilmavoitto (2021) & Alaska-onnettomuuden analyysi: twz.com
Breaking Defense – Israelin F-35I drone-pudotukset; NATO:n ensimmäinen eurooppalainen F-35-ilmavoitto: breakingdefense.com
Navy Times – USS Carl Vinson F-35C ramp strike -raportti (2022): navytimes.com
Air and Space Forces Magazine – Hill AFB 2022 ja Mountain Home AFB 2016 AIB-raportit: airandspaceforces.com
USNI News – F-35B Fort Worth 2022; F-35C Carl Vinson -tapaus: news.usni.org
Alaska Dispatch News (ADN) – Eielson 2025 -onnettomuuden yksityiskohtainen raportti: adn.com
Alaska's News Source – Eielson AIB-raportin julkistaminen 2025: alaskasnewssource.com
Lentoposti.fi – Suomenkieliset uutiset F-35-onnettomuuksista: lentoposti.fi
MTV Uutiset – F-35C Carl Vinson ja Suomen F-35-luotettavuusongelmat: mtvuutiset.fi
Talouselämä – Pentagonia raportti F-35:n ohjelmiston uudelleenkäynnistysongelmista: talouselama.fi
Tietokannat ja yleiset lähteet
Wikipedia – List of accidents and incidents involving the Lockheed Martin F-35 Lightning II: en.wikipedia.org/wiki/List_of_accidents_and_incidents_involving_the_Lockheed_Martin_F-35_Lightning_II
Aviation Safety Network – F-35-onnettomuustietokanta: aviation-safety.net
F-16.net – F-35 Mishaps & Accident Reports -tietokanta: f-16.net
Key.Aero – Israel F-35I:n ensimmäinen risteilyohjuspudotus (2023): key.aero
Valvontaraportit
U.S. Government Accountability Office (GAO) – F-35 Aircraft: DOD and the Military Services Need to Reassess the Future Sustainment Strategy (GAO-23-105341): gao.gov
Defense News – F-35:n käyttövalmius- ja ohjelmisto-ongelmat (Pentagonia testiraportti 2022): defensenews.com
Jane's Defence – F-35:n jatkuvat kehitys- ja käyttöluotettavuusongelmat: janes.com