03/07/2026

ISW: Venäjän kesähyökkäys hyytyy operatiivisesti, mutta Moskova siirtää painetta massiivisiin ilmaiskuihin ja NATO-reunan testaukseen

Rintamatilanne ja ISW:n havainnot

ISW:n 2.7. raportin keskeinen havainto on, että Venäjä toteutti 1.–2.7. välisenä yönä laajan drooni- ja ohjusiskusarjan Ukrainaa vastaan, pääkohteena Kiova. ISW:n mukaan iskussa kuoli ainakin 27 ja haavoittui ainakin 91 ihmistä. Venäjän hyökkäyspaketti koostui Ukrainan ilmoituksen mukaan 74 ohjuksesta ja 496 droonista. Tämä oli määrällisesti ja vaikutuksiltaan yksi sodan rajuimmista Kiovaan kohdistuneista iskuista.

ISW arvioi, että Venäjän suurten drooni- ja ohjusiskujen tahti hidastui kesäkuussa 2026 epäselvistä syistä, mutta Venäjä säilyttää todennäköisesti kyvyn toteuttaa tällaisia laajoja iskuja useita kertoja kuukaudessa. Tämä on olennainen erotus: hetkellinen iskujen harveneminen ei tarkoita kapasiteetin loppumista, vaan voi viitata valmistelusyklin, varastojen, tuotantotahdin tai iskupakettien taktiikan vaihteluun.

ISW:n 1.7. raportti arvioi Venäjän kevät–kesä 2026 -hyökkäyksen epäonnistuneen toistaiseksi operatiivisesti merkittävien voittojen saavuttamisessa. Venäjän etenemisnopeus kesäkuussa 2026 oli ISW:n mukaan vain murto-osa kesäkuun 2025 etenemisnopeudesta, ja saavutetut vähäisetkin aluevoitot ovat tulleet raskailla henkilöstö- ja kalustotappioilla. Tämä tukee johtopäätöstä, että Venäjän poliittinen narratiivi etenevästä hyökkäyksestä ei vastaa maastossa saavutettua operatiivista vaikutusta.

ISW:n mukaan kumpikaan osapuoli ei tehnyt 2.7. vahvistettuja etenemisiä. Ukrainan joukot olivat 1.7. raportin mukaan edenneet läntisessä Zaporižžjan alueessa, mutta kokonaiskuvassa rintama pysyy kuluttavana. Venäjä jatkaa painetta Donetskissa ja muilla suunnilla, mutta strategisen ratkaisun sijaan sen vaikutus nojaa yhä enemmän ilmaiskuihin, informaatio-operaatioihin ja Ukrainan ilmapuolustuksen kuluttamiseen.

Kiovan suurisku ja Venäjän iskujärjestelmien kehitys

Reutersin mukaan Kreml ilmoitti 2.7. jatkavansa painostuksen kasvattamista Ukrainaa vastaan Kiovan suuren yöiskun jälkeen. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov väitti iskun kohdistuneen “sotilaallisiin tai lähes sotilaallisiin” kohteisiin, vaikka isku tuhosi asuinrakennuksia ja aiheutti suuria siviilitappioita. Reutersin mukaan Venäjä ilmoitti iskun olleen vastatoimi Ukrainan Venäjän alueelle tekemiin iskuihin.

ISW arvioi, että Venäjän teknologiset mukautukset ja iskupakettien kehitys lisäävät siviilivahinkoja osittain siksi, että ne vaikeuttavat Ukrainan kykyä torjua drooneja ja ohjuksia. Tällä on suora sotilaallinen merkitys: Venäjä ei vain lisää aseiden määrää, vaan pyrkii muuttamaan iskupakettien rakennetta siten, että Ukrainan torjuntaketjut kyllästyvät, hämääntyvät tai joutuvat käyttämään kalliita torjuntaohjuksia halpoihin maaleihin.

Reutersin mukaan Venäjän isku Kiovaan sisälsi 74 ohjusta ja 496 droonia. Peskov totesi Venäjän jatkavan painostusta “asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi”, mikä vahvistaa Kremlin linjan: Moskova ei hae tässä vaiheessa eskalaation laskua, vaan yhdistää rintamapaineen, kaupunki-iskut ja poliittisen painostuksen yhdeksi kokonaisuudeksi.

Sotilaallinen johtopäätös on, että Venäjän maahyökkäyksen hidastuminen ei vähennä Ukrainan strategista uhkaa. Päinvastoin, se voi lisätä ilmaiskujen merkitystä Kremlin kompensaatiomekanismina: jos maavoimat eivät tuota nopeaa tulosta, ilmasodalla pyritään tuottamaan poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikutus.

Sotatalous ja teollisuuden kehitys

ISW:n 1.7. raportti nostaa esiin Ukrainan keskipitkän ja pitkän kantaman iskujen kerrannaisvaikutukset Venäjän logistiikkaan, taistelukentän toimintaan, polttoainehuoltoon ja talouteen. ISW:n mukaan Ukraina jatkoi kesäkuussa 2026 iskujen tehostamista, ja vaikutukset näkyvät polttoainepulana sekä taloudellisina kitkoina Venäjällä ja miehitetyssä Ukrainassa.

Reutersin 2.7. raportin mukaan Ukrainan drooni-iskut Venäjän jalostamoihin ja polttoainevarastoihin ovat aiheuttaneet polttoainerajoituksia useimmilla Venäjän alueilla. Reuters kuvaa ilmiön levinneen arkeen: kuljettajat jakavat verkossa tietoja asemista, joilta polttoainetta vielä saa, jonot kiristyvät ja tietyillä alueilla on nähty jopa tappeluita tankkausjonoissa. Sevastopolissa bensiinin hinta nousi Rosstatin mukaan 30 prosenttia viikossa.

Reutersin mukaan keskimääräinen bensiinin hinta Venäjällä oli hiljattain 72,38 ruplaa litralta, mutta pahimmilla pula-alueilla osa asemista näytti Reutersin havaintojen mukaan 2,42 dollarin litrahintoja. Putin myönsi polttoaineongelmat ja korosti erityisesti maatalouden huollon turvaamista, koska sadonkorjuu riippuu polttoaineesta. Tämä siirtää Ukrainan iskukampanjan vaikutuksen puhtaasta sotilaslogistiikasta Venäjän elintarvike-, kuljetus- ja inflaatioketjuun.

Reuters raportoi myös, että Venäjä on alkanut tuoda meritse bensiiniä Intiasta ja että Kazakstan on sopinut 50 000 tonnin toimituksista Venäjälle heinä–elokuussa. Tämä on sotataloudellisesti poikkeuksellinen signaali öljyntuottajamaalta: Venäjän kotimainen jalostus- ja jakeluketju on joutunut sellaiseen paineeseen, että maa joutuu paikkaamaan polttoainehuoltoa ulkoisilla toimituksilla.

Miehityshallinto, ydinvoimala ja väestökontrolli

ISW:n 2.7. Russian Occupation Update nostaa esiin Zaporižžjan ydinvoimalan miehityshallinnon. Raportin keskeisenä havaintona on, että Venäjän miehitysviranomaiset ovat saaneet päätökseen Zaporižžjan ydinvoimalan miehitykseen liittyviä järjestelyjä. Vaikka ISW:n sivu oli osittain teknisesti rajoittunut, hakutuloksen mukaan raportti käsittelee nimenomaan ZNPP:n miehityshallinnon etenemistä.

Miehityshallinnon sotilaallinen merkitys on kaksitasoinen. Ensinnäkin Venäjä käyttää kriittistä infrastruktuuria hallintavallan osoittamiseen ja väestökontrollin välineenä. Toiseksi Zaporižžjan ydinvoimala toimii yhä strategisena riskikohteena, jonka kautta Venäjä voi sitoa Ukrainan, IAEA:n ja lännen huomiota ydinturvallisuuskysymyksiin. Tämä tukee Venäjän laajempaa mallia: miehitettyjä alueita ei hallita vain asevoimilla, vaan rekisteröinnillä, infrastruktuurilla, koulutuksella, taloussidonnaisuuksilla ja kriittisten laitosten kontrollilla.

ISW:n aiemmat miehityspäivitykset ovat kuvanneet Venäjän pyrkimyksiä muuttaa miehitettyjen alueiden hallinto-, koulutus- ja väestörakennetta pysyvästi venäläiseksi. ZNPP:n miehityshallinnon eteneminen sopii tähän samaan kuvioon: Venäjä pyrkii normalisoimaan miehityksen hallinnollisena faktana, vaikka sotilaallinen ja juridinen tilanne pysyy kiistanalaisena.

Varjolaivasto, NATO-ilmatila ja merellinen uhka

ISW:n 2.7. raportin mukaan Venäjä on käyttänyt varjolaivaston aluksia droonien lennättämiseen NATO-ilmatilaan vuodesta 2024 alkaen. Tämä on merkittävä havainto, koska se kytkee Venäjän öljynkuljetusten harmaan verkoston, hybridioperaatiot ja NATO:n ilmatilan testauksen samaan järjestelmään.

AP:n mukaan Venäjä on todennäköisesti käyttänyt varjolaivaston aluksia droonien laukaisuun Euroopassa. Tavoitteena on ollut häiritä siviili-ilmailua, seurata sotilaskohteita ja testata NATO-maiden ilmapuolustusta. Tämä merkitsee, että Venäjän varjolaivasto ei ole vain pakotteiden kiertämisen ja öljyviennin väline, vaan mahdollisesti myös liikkuva hybridioperaatioiden alusta.

Operatiivisesti tämä laajentaa Venäjän uhkaprofiilia Itämerellä, Pohjanmerellä ja muilla Euroopan merialueilla. Jos kaupallisen tai puolikaupallisen aluksen kannelta voidaan laukaista tiedustelu- tai häirintädrooneja, NATO:n on käsiteltävä varjolaivastoa sekä talouspakote- että turvallisuusuhkana. Tämä on erityisen relevanttia Suomelle ja Baltialle, koska Venäjän luoteisrajalla ja Itämeren liikenteessä talous-, tiedustelu- ja hybriditoiminnan rajat hämärtyvät.

Operatiivinen arvio

3.7. tilannekuva osoittaa sodan painopisteen jakautuneen neljään päälinjaan. Ensimmäinen on rintama, jossa ISW arvioi Venäjän kevät–kesähyökkäyksen epäonnistuneen toistaiseksi operatiivisesti merkittävien voittojen saavuttamisessa. Toinen on ilmaiskusota, jossa Venäjä pystyy edelleen toteuttamaan erittäin suuria iskuja Kiovan kaltaisiin kohteisiin ja kehittää iskupakettejaan Ukrainan ilmapuolustuksen läpäisemiseksi.

Kolmas linja on Ukrainan syväiskukampanja. Sen vaikutus näkyy nyt Venäjän polttoainehuollossa, jalostuskapasiteetissa, alueellisissa rajoituksissa, Sevastopolin hintapiikissä, maatalouden huoltoriskissä ja jopa Venäjän polttoainetuonnin tarpeessa. Tämä on merkittävä strateginen vaikutus, koska Ukraina on siirtänyt sodan kustannuksia Venäjän kotialueen arkeen ilman laajaa maahyökkäystä.

Neljäs linja on NATO-reunan hybridipaine. ISW:n havainto varjolaivaston mahdollisesta droonikäytöstä kertoo Venäjän laajentavan vaikutusvalikoimaansa merelliseen harmaaseen vyöhykkeeseen. Tämä on Suomelle suoraan relevantti kehitys, koska Itämeren turvallisuusympäristössä varjolaivasto, droonit, GNSS-häirintä, tiedustelu ja pakotteiden kierto voivat muodostaa yhden operatiivisen kokonaisuuden.

Keskeinen johtopäätös on, että Venäjän rintamahyökkäys ei ole tuottanut toistaiseksi ratkaisevaa operatiivista tulosta, mutta Venäjän kyky aiheuttaa suurta vahinkoa Ukrainalle ilmaiskuilla säilyy. Ukraina puolestaan on saanut aikaan todellisen sotataloudellisen vaikutuksen Venäjän polttoainejärjestelmään. Seuraava ratkaiseva mittari on, pystyykö Ukraina ylläpitämään iskujen rytmin ja laajentamaan vaikutusta jalostamoihin, varastoihin ja logistisiin pullonkauloihin nopeammin kuin Venäjä kykenee korjaamaan, tuomaan ja suojaamaan polttoaineketjuaan.

Lähteet: