15/07/2026

Venäjän henkilöstönkulutus kiihtyy samalla, kun Ukraina laajentaa iskuja koko polttoaineketjuun

Uusin saatavilla oleva ISW:n kokonaisarvio on 14.7.2026 julkaistu Russian Offensive Campaign Assessment.

Raportin keskeinen havainto on Venäjän hyökkäysjoukkojen kasvava henkilöstöongelma. Venäjän puolustusministeriön sopimussotilaiden rekrytointijärjestelmän kerrotaan jäävän jälkeen kasvavista tappioista. Venäjä saavuttaa edelleen paikallisia etenemisiä, mutta eteneminen kuluttaa enemmän henkilöstöä kuin vapaaehtoiseen sopimusrekrytointiin perustuva järjestelmä pystyy luotettavasti korvaamaan.

Samanaikaisesti Ukraina jatkaa järjestelmällistä iskuoperaatiota Venäjän öljynjalostamoja, merikuljetuksia ja sotilaallista syvyyttä vastaan. Ukrainan tavoite näyttää olevan koko toimitusketjun kuluttaminen yksittäisten symbolisten iskujen sijasta.

1. Rintamatilanne

Sumyn suunta

ISW arvioi venäläisjoukkojen edenneen hiljattain Sumyn alueella. Kyse on edelleen rajaseudun tukialueen ja puskurivyöhykkeen laajentamisesta, ei vahvistetusta syvästä operatiivisesta läpimurrosta. Venäjän tavoitteena on sitoa ukrainalaisia reservejä pohjoiseen ja pakottaa Ukraina jakamaan joukkojaan Donetskin päähyökkäyssuunnan ja pohjoisen raja-alueiden välillä.

Kostjantynivka–Družkivka

Venäjä saavutti ISW:n mukaan uusia paikallisia etenemisiä Kostjantynivkan ja Družkivkan taktisella alueella. Tämä on Venäjän kannalta tärkeä suunta, koska alue muodostaa osan Ukrainan Donetskin puolustuksen linnoitetusta kaupunkiketjusta.

Etenemiset eivät kuitenkaan vielä tarkoita puolustusvyöhykkeen murtumista. Venäjän hyökkäystapa perustuu edelleen pienryhmäinfiltraatioihin, droonitiedusteluun, liitopommeihin ja jatkuvaan paikalliseen paineeseen. ISW on aiemmissa heinäkuun raporteissa torjunut Kremlin väitteet Kostjantynivkan valtaamisesta ja arvioinut Venäjän liioittelevan menestystään informaatiovaikuttamisessa.

Slovjanskin suunta

Venäläisjoukot ovat jatkaneet hyökkäyksiä Slovjanskin suunnalla ilman viime päivinä vahvistettuja merkittäviä etenemisiä. Tämä tukee arviota, jonka mukaan Venäjä pyrkii painostamaan koko linnoitusvyöhykettä usealta suunnalta mutta ei ole vielä löytänyt sellaista heikkoa kohtaa, josta taktinen eteneminen voitaisiin kasvattaa operatiiviseksi läpimurroksi.

2. Venäjän ohjus- ja droonioperaatio

Venäjä laukaisi 14.7. vastaisena yönä Ukrainaa kohti:

  • kahdeksan Iskander-M- tai S-400-järjestelmästä laukaistua ballistista ohjusta
  • kaksi H-59/69-risteilyohjusta
  • 135 miehittämätöntä ilma-alusta.

Ukraina ilmoitti torjuneensa viisi ballistista ohjusta. Kyseessä oli ensimmäinen ilmoitettu onnistunut ballististen ohjusten torjunta lähes kahteen viikkoon. Ainakin yksi ballistinen ohjus ja 25 droonia osui 17 kohteeseen, ja putoavia osia havaittiin kymmenellä muulla alueella. Kiovassa vaurioitui varastoja ja koulu.

Torjuntatulos osoittaa Patriot-järjestelmien säilyttävän korkean sotilaallisen arvonsa. Samalla yksittäisen onnistuneen torjunnan ei pidä antaa väärää kuvaa Ukrainan ilmapuolustustilanteesta: Patriot-torjuntaohjuksia on rajallisesti, niiden tuotanto on hidasta ja niitä tarvitaan myös muiden konfliktialueiden varantojen täydentämiseen.

3. Ukraina iskee koko Venäjän polttoaineketjuun

Ukraina iski 13.–14.7. välisenä yönä Salavatin öljynjalostamoon Baškortostanissa, noin 1 400 kilometrin päässä Ukrainan rajasta. ISW:n mukaan kyseessä oli ainoa Venäjän merkittävä jalostamo, johon Ukraina ei ollut vielä vuonna 2026 iskenyt. Ukraina iski lisäksi Afipskin jalostamoon Krasnodarin alueella.

Ukrainan laivasto ilmoitti myös iskeneensä neljään Venäjän pakotteita kiertävään varjolaivaston tankkeriin sekä yhteen partioveneeseen. Ukraina väittää iskeneensä 105 venäläiseen alukseen Azovinmerellä 6.–13.7. Venäjän puolustusministeriö puolestaan ilmoitti torjuneensa 288 ukrainalaisdroonia yön aikana. Osapuolten lukumääräväitteitä ei ole riippumattomasti kokonaisuudessaan vahvistettu.

Kampanjan rakenne on nyt selvä:

  1. jalostamot ja tuotantolaitokset
  2. varastot ja terminaalit
  3. tankkerit ja merikuljetukset
  4. Krimin polttoainejakelu
  5. Venäjän sotilasilmailun ja maavoimien huoltoketjut.

Ukraina ei todennäköisesti pyri lopettamaan Venäjän polttoainetuotantoa kokonaan. Realistinen tavoite on kasvattaa jatkuvasti tuotannon, kuljetusten, vakuuttamisen, korjaamisen ja ilmapuolustuksen kustannuksia. Venäjän on suojattava yhä useampia maaleja valtavalla maantieteellisellä alueella.

4. Venäjän rekrytointi ja henkilöstöongelma

ISW:n 14.7. raportin strategisesti merkittävin havainto koskee Venäjän rekrytointijärjestelmää. Puolustusministeriön ohjelmat eivät ISW:n mukaan enää kykene kompensoimaan kasvavaa tappioastetta.

Tällä on kolme mahdollista seurausta:

  • Venäjän on nostettava sopimussotilaiden kertakorvauksia ja muita etuja.
  • Aluehallinnoille asetettua rekrytointipainetta lisätään.
  • Kremlin on laajennettava osittaista tai peiteltyä mobilisaatiota, mikäli tappiot pysyvät nykyisellä tasolla.

Henkilöstöpula ei tarkoita Venäjän välitöntä hyökkäyskyvyttömyyttä. Venäjällä on edelleen suuri väestöpohja ja kyky pakottaa taloudellisesti heikossa asemassa olevia kansalaisia palvelukseen. Ongelma näkyy ennemmin joukkojen laadussa, koulutusajoissa, tappioiden sietokyvyssä ja siinä, kuinka pitkään nykyistä hyökkäystahtia voidaan ylläpitää ilman poliittisesti vaikeampia päätöksiä.

5. Ilmapuolustus ja eurooppalainen tuotanto

Ukraina ja yhdeksän eurooppalaista valtiota ovat perustaneet koalition yhteisen ballististen ohjusten torjuntakyvyn kehittämiseksi. Tavoitteeksi on ilmoitettu edullisemman ja massatuotantoon soveltuvan eurooppalaisen järjestelmän kehittäminen noin 12 kuukauden aikajänteellä.

ISW:n mukaan Ranska ja Italia ovat lisäksi myöntäneet Ukrainalle lisenssit ranskalais-italialaisten liitopommien ja ranskalaisten SCALP-risteilyohjusten valmistamiseen Ukrainassa. Toteutuessaan tämä olisi askel pois mallista, jossa Ukraina on täysin riippuvainen hitaista länsimaisista toimituspäätöksistä ja ulkomaisista tuotantolinjoista.

Yhdysvallat on puolestaan luvannut Ukrainalle lisenssin Patriot-järjestelmien valmistamiseen. Käytännön vaikutus ei ole nopea, koska tuotantokapasiteetin, alihankintaketjujen ja sertifioinnin rakentaminen vie vuosia.

6. Syväiskujen seuraava kehitysvaihe

Venäjän turvallisuuspalvelu FSB väitti estäneensä ukrainalaisen operaation, jossa tekoälyavusteisia FPV-drooneja olisi kuljetettu Venäjän sisällä valepohjaisissa perävaunuissa hyökkäyksiä varten. Väitettyinä kohteina olivat Tšeljabinskin alueen Šagolin lentotukikohta ja Amurin alueen Ukrainkan strategisten pommikoneiden tukikohta. Ukraina ei ole vahvistanut operaatiota.

Vaikka väite tulee Venäjän turvallisuuspalvelulta, sen kuvaama konsepti on sotilaallisesti uskottava:

  • pitkän kantaman drooni tai ilmapallo kuljettaa pienempiä järjestelmiä Venäjän alueelle
  • agenttiverkosto siirtää järjestelmät kohteen lähelle
  • tekoälyavusteinen loppuhakeutuminen vähentää radio-ohjauksen tarvetta
  • isku voidaan toteuttaa tuhansien kilometrien päässä Ukrainasta.

Venäjän vastatoimet osoittavat, että kaukana rintamasta sijaitsevia lentotukikohtia, varastoja ja strategisia kohteita ei enää voida pitää automaattisesti turvallisina.

7. Kansainvälinen ja poliittinen ulottuvuus

Halukkaiden maiden koalitio vahvisti 14.7. vaatimuksensa siitä, että mahdolliseen rauhanjärjestelyyn on sisällyttävä Ukrainalle sitovat turvallisuustakuut. Kremlin linja on päinvastainen: Venäjä pyrkii estämään eurooppalaisten valtioiden osallistumisen neuvotteluihin ja vastustaa järjestelyjä, jotka mahdollistaisivat Ukrainan pitkäaikaisen aseellisen vahvistamisen.

Tämä on rauhanneuvottelujen perusristiriita. Ukraina ja Eurooppa tavoittelevat mekanismia, joka estäisi Venäjää käyttämästä mahdollista aselepoa uuden hyökkäyksen valmisteluun. Venäjä puolestaan pyrkii sopimukseen, joka rajoittaisi Ukrainan puolustuskykyä ja länsiyhteistyötä.

8. Arvio seuraavasta 1–4 viikosta

Todennäköisin Venäjän toimintamalli

Venäjä jatkaa painetta Kostjantynivka–Družkivka-akselilla sekä Sumyn raja-alueella. Se pyrkii saavuttamaan paikallisia etenemisiä, pakottamaan Ukrainan käyttämään reservejä ja ylläpitämään kuvaa väistämättömästä etenemisestä.

Ilmaoperaatioissa Venäjä jatkaa yhdistelmäiskuja, joissa ballistiset ohjukset, risteilyohjukset, harhamaalit ja Shahed-tyyppiset droonit kuormittavat Ukrainan torjuntaketjua samanaikaisesti.

Todennäköisin Ukrainan toimintamalli

Ukraina jatkaa öljynjalostamoiden, tankkereiden, sotilasilmailun ja Krimin logistiikan järjestelmällistä maalittamista. Se pyrkii myös lisäämään kotimaista ohjus- ja torjunta-aseiden tuotantoa länsimaisilla lisensseillä.

Suurin Venäjän riski

Venäjän keskeinen riski ei ole vielä rintaman romahtaminen vaan hyökkäyksen kumulatiivinen hinta:

  • tappioiden korvaaminen
  • rekrytointikustannukset
  • polttoainejärjestelmän häiriöt
  • laajan kotialueen ilmapuolustus
  • kaluston ja osaavan henkilöstön laadullinen kuluminen.

Suurin Ukrainan riski

Ukrainan merkittävin riski on ilmapuolustuksen torjuntaohjusten riittävyys. Venäjä voi tuottaa ja käyttää hyökkäysdrooneja halvemmalla ja nopeammin kuin Ukraina ja sen kumppanit tuottavat kalleimpia torjuntaohjuksia. Ukraina tarvitsee Patriot-tason järjestelmien rinnalle huomattavasti halvempia drooni- ja risteilyohjustorjunnan ratkaisuja.

Johtopäätös

15.7.2026 tilanteessa Venäjä säilyttää taktisen aloitteen osalla maarintamaa, mutta maksaa etenemisestään kasvavaa henkilöstöhintaa. Paikalliset etenemiset Sumyssa ja Kostjantynivka–Družkivka-alueella ovat sotilaallisesti huomionarvoisia, mutta eivät vielä muodosta operatiivista läpimurtoa.

Ukrainan strateginen vastaus on siirtää sodan kustannuksia Venäjän syvyyteen. Salavatin isku täydentää vuoden 2026 jalostamokampanjan maantieteellistä kattavuutta, samalla kun Azovinmeren tankkeri-iskut kohdistuvat suoraan Krimin huoltoketjuun.

Kehitys merkitsee, että Venäjän strateginen syvyys ei enää tarjoa samanlaista suojaa kuin sodan alkuvaiheessa. Ukraina pyrkii muuttamaan Venäjän laajan alueen edusta puolustettavaksi taakaksi.


Keskeiset lähteet

  • ISW: Russian Offensive Campaign Assessment, 14.7.2026.
  • AP: Ukraine downs five Russian ballistic missiles, 14.7.2026.
  • Reuters: Ukrainan drooniteknologia ja NATO-maiden hankintamallin muutos, 14.7.2026.
  • Reuters: Venäjän väite estetyistä syväiskuoperaatioista, 13.7.2026.
  • ISW: Russian Offensive Campaign Assessment, 12.–13.7.2026.