Raportointijakso: 18.–20.7.2026
Päälähde: Institute for the Study of War (ISW) ja Critical Threats Project (CTP)
Tiivistelmä
Ukrainan sodassa painopiste on siirtymässä yhä näkyvämmin maa-alueiden valtaamisesta vastapuolen logistisen, energia- ja kuljetusjärjestelmän kuluttamiseen. Venäjä saavutti rajallista etenemistä Pohjois-Sumyn alueella, mutta ISW:n havainnot eivät tue Venäjän sotilasjohdon esittämiä väitteitä laajoista etenemisistä Donetskin alueella. Ukraina puolestaan jatkaa iskuja Venäjän öljyinfrastruktuuriin, satamiin, aluksiin ja logistisiin solmukohtiin.
Iranin ja Yhdysvaltojen välinen sota on laajentunut maantieteellisesti. Iran pyrkii nostamaan Yhdysvaltojen sotilaallisen toiminnan hintaa iskemällä Jordaniassa ja Irakissa sijaitseviin kohteisiin, kun taas Yhdysvallat jatkaa Iranin merellisen valvonnan, ilmapuolustuksen, ohjusjoukkojen ja vallankumouskaartin suorituskyvyn järjestelmällistä heikentämistä.
Indopasifisella alueella Kiina käyttää sotilaallisen painostuksen rinnalla tiedustelua, kyberoperaatioita ja historiallisia aluevaatimuksia. Japani vastaa tähän kehittämällä keskitettyä tiedustelupalvelua, joka parantaisi sen kykyä torjua erityisesti Kiinan ja Venäjän tiedusteluoperaatioita.
1. Ukrainan rintamatilanne
Venäjän eteneminen on edelleen paikallista
Venäläisjoukot etenivät hiljattain Pohjois-Sumyn alueella. Uusimman ISW-raportin perusteella kyse on kuitenkin rajallisesta taktisesta etenemisestä, ei laajasta operatiivisesta läpimurrosta. ISW ei raportoinut 19. heinäkuuta muista merkittävistä vahvistetuista rintamamuutoksista.
Venäjän yleisesikunnan päällikkö armeijankenraali Valeri Gerasimov esitti 18. heinäkuuta väitteitä huomattavista venäläisetenemisistä Donetskin alueella. ISW:n mukaan useille väitteille ei löytynyt avointen lähteiden, paikkatiedon tai geolokalisoidun kuvamateriaalin vahvistusta.
Arvio: Venäjän sotilasjohto yrittää edelleen tuottaa kuvaa nopeasti etenevästä hyökkäyksestä. Todellinen kehitys näyttää kulutussodalta, jossa paikalliset etenemiset saavutetaan hitaasti ja todennäköisesti suurilla henkilöstö- ja kalustotappioilla.
Ukrainalainen kaukovaikutus syvenee
Ukraina jatkoi 18.–19. heinäkuuta iskuja Venäjän öljy- ja energiainfrastruktuuriin sekä merellisiin kohteisiin. Iskut kohdistuvat sekä Venäjän sotilaalliseen huoltoon että taloudelliseen kykyyn ylläpitää sotaa.
Ukrainalaiset iskut Mustallamerellä ja Asovanmerellä ovat ISW:n mukaan:
vaikeuttaneet Venäjän energia- ja maatalouskuljetuksia
pakottaneet Venäjän suojaamaan aluksia ja satamia aiempaa voimakkaammin
johtaneet siihen, että Venäjä on siirtänyt eliittitason lennokkiyksiköitä rintamalta merialueiden suojaamiseen.
Ukraina iski lisäksi kahteen Venäjän suurimman verkkokauppayhtiön Wildberriesin logistiseen keskukseen. Vaikka kohteet ovat muodollisesti siviilitaloudellisia, suuret varasto- ja kuljetuskeskukset voivat muodostaa merkittävän osan Venäjän yleisestä logistisesta infrastruktuurista.
Arvio: Ukrainan tavoitteena näyttää olevan Venäjän pakottaminen hajauttamaan ilmatorjuntaa, elektronisen sodankäynnin järjestelmiä ja lennokkijoukkoja yhä laajemmalle alueelle. Tämä heikentää Venäjän mahdollisuuksia keskittää suorituskykyä varsinaiselle rintamalle.
Venäjän ilma- ja ohjusiskut
Venäjä käytti 17.–18. heinäkuuta Ukrainaa vastaan:
kaksi Iskander-M-ballistista ohjusta
kaksi Onyx-meritorjuntaohjusta
kolme H-59/69-risteilyohjusta
noin 90 miehittämätöntä ilma-alusta.
Paketti osoittaa Venäjän jatkavan erilaisten ohjus- ja lennokkityyppien yhdistämistä Ukrainan ilmatorjunnan kuormittamiseksi. Onyx-ohjusten käyttäminen maakohteisiin tarjoaa suuren nopeuden mutta heikomman tarkkuuden kuin varsinaiset maamaaliohjukset.
2. Venäjän miehityshallinto Ukrainassa
Uusin erillinen Russian Occupation Update julkaistiin 9.7.2026.
Lasten ja nuorten militarisointi
Venäjän Volgogradin aluehallinto järjesti miehitetyltä Luhanskin alueelta siirretyille nuorille sotilasilmailuun liittyvän koulutusjakson. Lisäksi Venäjän miehityshallinnon ja miehittämättömien järjestelmien joukkojen edustajat järjestivät yliopisto-opiskelijoille lennokkikoulutusta ja värväystoimintaa.
Toiminta nivoutuu Venäjän pitkäaikaiseen pyrkimykseen:
venäläistää miehitettyjen alueiden nuoriso
katkaista yhteys ukrainalaiseen identiteettiin
ohjata nuoria Venäjän sotilas- ja turvallisuusorganisaatioihin
rakentaa miehitysalueille pysyvää rekrytointipohjaa.
Omaisuuden haltuunotto ja väestön kontrollointi
Miehityshallinto on yksinkertaistanut asuntojen ja kiinteistöjen nimeämistä ”omistajattomiksi”. Tämän jälkeen kohteet voidaan korjata ja jakaa venäläisille virkamiehille, sotilaille tai muille alueelle siirretyille henkilöille.
Oleshkyn alueella Venäjä ylläpitää käytännössä saartoa, joka syventää paikallista humanitaarista kriisiä. Samaan aikaan Venäjän turvallisuusviranomaiset jatkavat uskonnollisten vähemmistöjen vainoa ja rakentavat venäläismielisten bloggaajien sekä mediatoimijoiden verkostoa miehitetyille alueille.
Arvio: Venäjän miehityspolitiikka ei ole väliaikaishallintoa vaan järjestelmällinen väestön, omaisuuden, koulutuksen ja informaatiotilan liittäminen Venäjän valtiorakenteisiin.
3. Iranin sota ja Lähi-idän eskalaatio
Yhdysvaltain iskuoperaatio jatkuu
Yhdysvallat toteutti 18. heinäkuuta kahdeksantena peräkkäisenä yönä iskuja Iraniin. Kohteina olivat muun muassa Iranin vallankumouskaartin joukot, joiden Yhdysvallat arvioi osallistuneen Muwaffaq Saltin lentotukikohtaan Jordaniassa tehtyyn ohjusiskuun. Iskussa kuoli kaksi yhdysvaltalaissotilasta.
Yhdysvaltain operaation keskeiset tavoitteet näyttävät olevan:
Iranin merivalvonnan ja aluksiin kohdistuvan maalinosoitusketjun katkaiseminen
Iranin ohjus- ja lennokkivarastojen kuluttaminen
vallankumouskaartin laukaisu- ja johtamisjärjestelmien tuhoaminen
kansainvälisen meriliikenteen suojaaminen.
Iran laajentaa iskujaan Jordaniaan
Iran laukaisi 19. heinäkuuta neljä ballistista ohjusta Aqaban alueelle Etelä-Jordaniaan. Jordanian ilmatorjunta torjui kolme ohjusta ja neljäs putosi avoimelle alueelle.
Iranin toiminta viittaa pyrkimykseen pakottaa Jordania rajoittamaan Yhdysvaltojen sotilaallista toimintaa alueellaan. Samalla Iran yrittää osoittaa, että Yhdysvaltain tukikohtien käyttö aiheuttaa isäntämaille konkreettisia turvallisuusriskejä.
Irakin Kurdistanissa yhdysvaltalaissotilas kuoli 19. heinäkuuta, kun alas ammutun iranilaisen kertakäyttöisen hyökkäyslennokin räjähtämätöntä taistelukärkeä yritettiin tehdä vaarattomaksi.
Iranin valtiojohdon sisäinen päätöksenteko
Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi antoi ymmärtää, että korkeimman kansallisen turvallisuusneuvoston erityiskomitea teki Yhdysvaltojen kanssa käytäviä neuvotteluja koskevia ratkaisuja ilman korkeimman johtajan Mojtaba Khamenein suoraa osallistumista. ISW arvioi tämän viittaavan siihen, että Mojtaban tosiasiallinen vaikutusvalta on ollut odotettua rajoitetumpi.
Arvio: Iranin päätöksenteko saattaa olla hajautunut turvallisuusneuvoston, vallankumouskaartin ja yksittäisten vaikutusvaltaisten turvallisuusjohtajien kesken. Tämä lisää virhearvioiden riskiä, koska sotilaalliset operaatiot ja diplomaattiset neuvottelut eivät välttämättä ole yhden selkeän komentoketjun hallinnassa.
4. Kiina, Taiwan ja Japanin turvallisuusratkaisut
Japani keskittää tiedustelutoimintaansa
Japani kehittää ensimmäistä keskitettyä tiedusteluorganisaatiotaan toisen maailmansodan jälkeen. Se on pyytänyt järjestelmän suunnitteluun tukea liittolaisiltaan ja kumppaneiltaan. Uuden organisaation tarkoituksena on parantaa erityisesti Kiinan ja Venäjän tiedustelu- ja vaikuttamisoperaatioiden torjuntaa.
Ratkaisu parantaisi Japanin kykyä:
yhdistää sotilas-, ulko-, vasta- ja kybertiedustelua
muodostaa strategista tilannekuvaa
jakaa tiedustelutietoa Yhdysvaltojen ja muiden kumppanien kanssa
tukea Yhdysvaltojen johtamaa turvallisuusyhteistyötä Indopasifisella alueella.
Kiinan aluevaatimuksia valmisteleva informaatio-operaatio
Kiinalaiset tutkijat ja valtiollinen media ovat levittäneet väitettä, jonka mukaan Filippiinien pohjoiset Batanessaaret kuuluisivat Kiinalle. ISW arvioi, että narratiivilla voidaan valmistella perusteita Kiinan rannikkovartioston toiminnan ja painostavien partioiden laajentamiselle Luzoninsalmessa.
Luzoninsalmi on keskeinen reitti Taiwanin itäpuolelle ja Tyynellemerelle. Kiinan vahvempi läsnäolo Batanessaarten ympärillä vaikeuttaisi Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten toimintaa mahdollisessa Taiwanin kriisissä.
Taiwanilaisiin kohdistuva tiedustelu ja painostus
Taiwanin viranomaiset ovat syyttäneet kahta taipeilaista yritysjohtajaa Kiinan kybervakoilukampanjan avustamisesta. Kampanjan kohteina oli taiwanilaisia poliitikkoja.
ISW arvioi lisäksi, että Kiinan viranomaiset käyttävät maahan matkustavien taiwanilaisten pidättämisiä ja kuulusteluja yhteistyökumppanien värväämiseen sekä Taiwanin itsenäisyyttä kannattavien henkilöiden pelottelemiseen.
5. Sotatieteellinen kokonaisarvio
Viimeisimmät ISW-raportit kuvaavat neljää samanaikaista kehityslinjaa:
1. Sodan logistinen ulottuvuus korostuu
Ukraina pyrkii heikentämään Venäjän kykyä ylläpitää sotaa tuhoamalla polttoaine-, kuljetus-, varasto- ja merikuljetusjärjestelmiä. Menestys ei näy välittömästi rintamalinjan siirtymisenä, vaan Venäjän lisääntyvinä suojaus-, korjaus- ja hajauttamiskustannuksina.
2. Ohjukset ja lennokit muodostavat yhtenäisen kulutusjärjestelmän
Sekä Ukrainassa että Lähi-idässä lennokkeja ja ohjuksia käytetään vastustajan ilmatorjunnan, valvonnan ja johtamisjärjestelmien kuluttamiseen. Halpa lennokki voi samalla sitoa kalliin torjuntaohjuksen tai pakottaa vastustajan muuttamaan joukkojen sijoittelua.
3. Painostus laajenee rintamien ulkopuolelle
Venäjä käyttää miehitysalueilla koulutusta, omaisuuden haltuunottoa ja informaatiovaikuttamista. Kiina käyttää historiallisia narratiiveja, kybervakoilua ja henkilötiedustelua. Iran pyrkii vaikuttamaan Yhdysvaltojen kumppanimaihin tekemällä niiden alueella sijaitsevista tukikohdista iskujen kohteita.
4. Keskitetyn tiedustelun merkitys kasvaa
Japanin suunnittelema tiedustelu-uudistus kuvastaa ympäristöä, jossa sotilaallista uhkaa ei voida erottaa kyberoperaatioista, taloudellisesta vaikuttamisesta, vakoilusta ja informaatio-operaatioista. Sama vaatimus koskee myös Eurooppaa ja Suomea.
6. Merkitys Suomelle ja Natolle
Ilmatorjunnan riittävyys: Venäjän yhdistetyt ohjus- ja lennokkipaketit korostavat torjuntaohjusten, häirintälaitteiden ja edullisten lennokkitorjuntajärjestelmien määrällistä tarvetta.
Meriliikenteen suojaaminen: Mustanmeren ja Hormuzinsalmen tapahtumat osoittavat, kuinka lennokit, merimiinat, ohjukset ja aluksiin kohdistuvat iskut voivat nopeasti vaikuttaa energiavirtoihin ja huoltovarmuuteen.
Kaukovaikutuksen pelote: Ukrainan operaatiot osoittavat, että vastustajan syvän selustan logistiikkaan kohdistuva jatkuva uhka voi pakottaa hajauttamaan joukkoja ja ilmatorjuntaa.
Vastatiedustelu: Japanin ratkaisu ja Kiinan toiminta Taiwanissa vahvistavat tarvetta yhdistää kyber-, henkilö-, signaali- ja avointen lähteiden tiedustelu yhteiseksi tilannekuvaksi.
Kokonaismaanpuolustus: Venäjän miehitysmalli osoittaa, että väestörekisterit, koulutus, media, uskonnolliset yhteisöt ja kiinteistöomaisuus ovat osa sodankäynnin kohdejärjestelmää.
Lähteet
Institute for the Study of War: Russian Offensive Campaign Assessment, July 19, 2026.
Institute for the Study of War: Russian Offensive Campaign Assessment, July 18, 2026.
Institute for the Study of War ja Critical Threats Project: Iran Update Special Report, July 19, 2026.
Institute for the Study of War: China & Taiwan Update, July 17, 2026.
Institute for the Study of War: Russian Occupation Update, July 9, 2026.