Uusin saatavilla oleva ISW:n kokonaisarvio on 16.7.2026 julkaistu Russian Offensive Campaign Assessment. Sen keskeiset havainnot koskevat Ukrainan syväiskukampanjan vaikutuksia Krimin huoltoon, Venäjän öljynjalostuskapasiteettiin ja ilmapuolustuksen hajautumiseen. Samalla Ukrainan puolustusministerin erottamisesta syntynyt poliittinen kriisi uhkaa heikentää juuri niitä teknologisia ja organisatorisia uudistuksia, joihin Ukrainan viimeaikainen sotilaallinen menestys on perustunut.
1. Tiivistelmä
- Ukraina jatkaa Venäjän sotilas- ja energiainfrastruktuuriin kohdistuvaa pitkän kantaman iskukampanjaa.
- ISW arvioi kampanjan vaikeuttavan Venäjän polttoainekuljetuksia miehitetylle Krimille ja pakottavan Venäjän hajauttamaan jo valmiiksi kuormitettua ilmapuolustustaan.
- Venäjä jatkaa laajoja ohjus- ja drooni-iskuja Ukrainaan sekä painostaa erityisesti Mustanmeren satamia.
- Maavoimien rintamalla Ukraina eteni Oleksandrivkan suunnalla, kun taas Venäjä saavutti paikallista etenemistä Pohjois-Harkovan alueella.
- Ukrainan puolustusministeri Myh’ailo Fedorovin erottaminen on synnyttänyt poikkeuksellisen avoimen kriisin poliittisen johdon, puolustusministeriön ja asevoimien johdon välille.
2. Rintamatilanne
Oleksandrivkan suunta
ISW:n mukaan ukrainalaisjoukot etenivät jälleen Oleksandrivkan suunnalla. Tämä jatkaa viime päivinä havaittua paikallista vastahyökkäystoimintaa ja osoittaa, että Ukraina kykenee yhä toteuttamaan rajattuja taktisia etenemisiä huolimatta Venäjän miesylivoimasta ja jatkuvasta drooni- sekä tykistöpaineesta.
Etenemisen operatiivista merkitystä ei vielä pidä liioitella. Oleellista on, että Venäjä ei kykene pitämään aloitetta hallussaan yhtäjaksoisesti kaikilla painopistesuunnilla. Paikalliset ukrainalaisetenemiset pakottavat Venäjän käyttämään reservejä, droonijoukkoja ja tulenkäyttöä myös puolustuksellisiin tehtäviin.
Pohjois-Harkovan suunta
Venäläisjoukot saavuttivat ISW:n mukaan paikallista etenemistä Pohjois-Harkovan alueella. Venäjän tavoitteena on todennäköisesti ylläpitää painetta raja-alueella, laajentaa puskurivyöhykettä ja sitoa ukrainalaisia joukkoja pois Donetskin päätaistelualueilta.
Tätä ei kuitenkaan vielä voida pitää uutena suurhyökkäyksenä Harkovan kaupunkia vastaan. Toimintamalli on edelleen hajautettu: pienryhmät, FPV-droonit, liitopommit ja jatkuva tiedustelu pyrkivät löytämään aukkoja puolustuksesta.
Donetskin linnoitusvyöhyke
Kostjantynivka–Družkivka–Kramatorsk–Slovjansk pysyy Venäjän keskeisenä strategisena tavoitteena. Venäjä jatkaa kuluttavaa hyökkäystä, mutta uusin ISW-aineisto ei osoita operatiivisen puolustuslinjan murtumista.
Venäjän eteneminen perustuu edelleen paikallisiin tunkeutumisiin, ei laajaan mekanisoituun läpimurtoon. Tämä tekee hyökkäyksestä hidasta ja henkilöstöintensiivistä, mutta samalla jatkuva paine voi pakottaa Ukrainan vetäytymään yksittäisistä asemista, jos reservit tai droonitorjunta eivät riitä.
3. Venäjän ohjus- ja drooni-iskut
Venäjä laukaisi 16.7. vastaisena yönä Ukrainaan:
- kahdeksan Iskander-M- tai S-400-järjestelmästä laukaistua ballistista ohjusta
- neljä H-22/32-risteilyohjusta
- yhden H-31P-tutkantorjuntaohjuksen
- 146 droonia.
Asevalikoima osoittaa Venäjän pyrkivän samanaikaisesti:
- kyllästämään Ukrainan ilmapuolustuksen
- tuhoamaan tutkia ja sensoreita
- käyttämään raskaita H-22/32-ohjuksia satama- ja infrastruktuurikohteisiin
- kuluttamaan Patriot- ja muiden torjuntajärjestelmien ohjusvarastoja.
Venäjän iskuissa Zaporižžjaan, Odessaan, Harkovan alueelle ja Donetskin rintaman läheisyyteen kuoli 16.7. vähintään useita siviilejä. Reutersin mukaan eri iskuissa kuoli vähintään 13 ihmistä Venäjän ja Ukrainan molemmin puolin rintamaa.
4. Mustanmeren ja Azovinmeren kamppailu
Venäjä on jatkanut iskujaan Odessan ja Tšornomorskin satamiin. ISW arvioi Venäjän käynnistäneen uudelleen järjestelmällisen kampanjan Ukrainan Mustanmeren satamainfrastruktuuria vastaan. Tavoitteena on heikentää Ukrainan vientituloja, satamakapasiteettia ja sotilaallisia kuljetusreittejä.
Reutersin mukaan Venäjä iski Odessaan viidentenä peräkkäisenä päivänä. Satama-, teollisuus- ja siviili-infrastruktuuria vaurioitui, ja Ukrainan suurin viljanviejä joutui keskeyttämään toimintansa Tšornomorskissa.
Ukraina puolestaan ilmoitti iskeneensä:
- 116 alukseen Azovinmerellä heinäkuun aikana
- 20 venäläiseen alukseen Mustallamerellä yhden yön aikana
- tankkereihin, kuivarahtialuksiin ja hinaajiin, jotka tukevat Venäjän logistiikkaa.
Iskut ovat jo pakottaneet Venäjän rajoittamaan liikennettä Azovinmerellä. Reitti palvelee noin neljännestä Venäjän viljanviennistä, joten vaikutus ulottuu sotilaslogistiikan lisäksi Venäjän vientitalouteen.
5. Krimin logistinen eristäminen
ISW:n 16.7. arvion tärkein sotilaallinen havainto on, että Ukrainan drooni-iskukampanja vaikeuttaa Venäjän kykyä ylläpitää polttoainekuljetuksia miehitetylle Krimille.
Kampanjan kohteina ovat:
- jalostamot
- polttoainevarastot
- terminaalit
- tankkerit
- satamat
- rautatie- ja maantielogistiikka
- Krimin ilmapuolustus.
ISW arvioi iskujen pakottavan Venäjän siirtämään ilmapuolustusta yhä useampien hajautettujen kohteiden suojaamiseen. Tämä tuottaa uuden suojausongelman: Venäjä ei voi samanaikaisesti suojata täydellisesti Moskovaa, jalostamoja, sotateollisuutta, lentotukikohtia, Krimiä, satamia ja rintaman joukkoja.
Ukrainan tavoite ei todennäköisesti ole Krimin täydellinen saarto. Realistisempi tavoite on nostaa jokaisen Krimille toimitetun polttoainetonnin hinta, riski ja kuljetusaika niin korkeaksi, että Venäjän operatiivinen huolto hidastuu ja haavoittuu.
6. Venäjän energiatalous ja polttoainepula
ISW:n mukaan Venäjä harkitsee tai valmistelee bensiinin lisähankintoja Intiasta, koska Ukrainan iskut ovat vähentäneet jalostuskapasiteettia.
Tämä on strategisesti kiinnostava kehitys. Venäjä on yksi maailman suurimmista öljyntuottajista, mutta raakaöljyn tuottaminen ei automaattisesti tarkoita riittävää kotimaista bensiini- ja dieselkapasiteettia. Jalostamovauriot voivat synnyttää tilanteen, jossa Venäjä vie raakaöljyä mutta joutuu tuomaan jalostettuja tuotteita takaisin.
Ukrainan kampanja vaikuttaa nyt kolmeen tasoon:
- fyysinen tuotantokapasiteetti
- kotimainen polttoaineen saatavuus
- vienti- ja kuljetusjärjestelmien tehokkuus.
Venäjän sotatalous ei ole romahtamassa, mutta järjestelmästä tulee kalliimpi, tehottomampi ja vaikeammin ennakoitava.
7. Venäjän talouseliitin pääomapako
ISW viittaa raportteihin, joiden mukaan venäläiset eliitit siirtävät varojaan ulkomaille suojautuakseen:
- Venäjän talouden heikentymiseltä
- ruplan ja omaisuusarvojen riskeiltä
- Kremlin lisääntyvältä yksityisten yritysten kansallistamiselta.
Tämä ei tarkoita välitöntä poliittista kriisiä, mutta se on indikaattori luottamuksen heikkenemisestä. Jos Kremlin oma talouseliitti pyrkii aktiivisesti vähentämään Venäjä-riskiään, se kertoo ristiriidasta julkisen sotatalousnarratiivin ja sisäpiirin todellisen riskinarvion välillä.
8. Ukraina: puolustusministerikriisi
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi erotti puolustusministeri Myh’ailo Fedorovin ja nimitti SBU:n vt. johtajan Jevhenii Hmaran väliaikaiseksi puolustusministeriksi. Hmara on johtanut SBU:n Alpha-yksikköä, jolla on ollut keskeinen rooli Venäjän syvyyteen tehdyissä iskuissa.
Fedorov tunnettiin erityisesti:
- droonisodankäynnin skaalaamisesta
- hankintojen digitalisoinnista
- dataohjatusta maalittamisesta
- puolustushallinnon byrokratian vähentämisestä
- teknologiapainotteisesta henkilöstön säästämisestä.
Fedorovin erottaminen laukaisi harvinaisia sodanaikaisia protesteja. Yli tuhat ihmistä kokoontui presidentin kanslian läheisyyteen, ja Ukrainan ilmavoimien droonisodankäynnin keskeinen komentaja ilmoitti eroavansa vastalauseena.
Fedorov syytti asevoimien komentajaa Oleksandr Syrskyiä uudistusten estämisestä ja maan jakamisesta. Syrskyi puolestaan korosti sotatoimien jatkuvuutta ja omaa rooliaan Kiovan puolustuksessa.
Sotilaallinen arvio
Kriisi on todellinen operatiivinen riski. Ukrainalla ei ole varaa siihen, että poliittinen johto, puolustusministeriö, asevoimien komentaja ja droonijoukkojen johtajat toimivat keskenään kilpailevina järjestelminä.
Hmara tuo tehtävään vahvan erikoisoperaatio- ja syväiskutaustan. Suurin kysymys on kuitenkin, pystyykö hän säilyttämään Fedorovin rakentaman teknologisen uudistuslinjan ja samalla palauttamaan luottamuksen sotilasjohdon ja ministeriön välille.
9. Gripen-hanke
Britannia ilmoitti 300 miljoonan euron rahoitusosuudesta, jolla tuetaan Ukrainalle hankittavaa 16 Gripen E -hävittäjän laivuetta. Koneiden suunniteltu toimitusaikataulu ulottuu vuoteen 2029. Pakettiin sisältyvät:
- koneet
- lentäjä- ja teknikkokoulutus
- simulaattorit
- varaosat
- käyttöä tukeva infrastruktuuri.
Gripen E ei ratkaise Ukrainan välitöntä ilmapuolustusvajetta, mutta pitkällä aikavälillä se sopii hyvin Ukrainan tarpeisiin:
- hajautettu käyttö
- lyhyet ja vaatimattomat tukikohdat
- nopea huollettavuus
- vahva elektroninen sodankäyntikyky
- Meteor-ilmataisteluohjuksen integraatio.
Hanke viittaa siihen, että Ukrainan sodanjälkeistä tai pitkän sodan ilmavoimarakennetta suunnitellaan jo usean konetyypin kokonaisuutena.
10. NATO:n itäisen sivustan hybriditilanne
ISW:n mukaan Puola ja Baltian maat varoittavat Venäjän mahdollisesti suunnittelevan false flag -operaatiota NATO:a vastaan. Puolan viranomaiset ovat lisäksi havainneet Venäjän tiedustelutoimintaa NATO:n ilmapuolustuksen integraatioharjoitusten ympärillä Itämeren alueella.
ISW kuvaa tätä Venäjän niin sanotun Phase Zero -toiminnan osaksi: tiedustelu, sabotaasi, vaikuttaminen ja sotilaallisten vasteiden testaaminen valmistavat toimintaympäristöä mahdollista myöhempää konfliktia varten.
Puola ilmoitti myös venäläisen tiedustelun rekrytoineen ukrainalaisen nuoren toteuttamaan muistomerkkien häpäisyjä ja suunnittelemaan drooni-iskua Puolan presidenttiä vastaan. Tarkoituksena oli ilmeisesti lietsoa Puolan ja Ukrainan välisiä jännitteitä.
11. Rauhanneuvottelut
Kremlin mukaan Ukrainan kanssa käytävien rauhanneuvottelujen jatkumiselle ei ole tällä hetkellä välittömiä edellytyksiä. Venäjä sanoo olevansa avoin neuvotteluille, mutta torjuu Ukrainan vaatiman aselevon ja vaatii pysyvää sopimusta omilla ehdoillaan.
Käytännössä osapuolten tavoitteet ovat edelleen yhteensopimattomat:
- Ukraina tavoittelee aselepoa, turvallisuustakuita ja puolustuskyvyn säilyttämistä.
- Venäjä pyrkii rajoittamaan Ukrainan asevoimia, länsiyhteistyötä ja suvereniteettia.
- Venäjä todennäköisesti uskoo edelleen voivansa parantaa neuvotteluasemaansa jatkamalla sotaa.
Nopea diplomaattinen ratkaisu ei siksi vaikuta todennäköiseltä.
12. Arvio seuraavasta 1–4 viikosta
Todennäköinen Venäjän toimintamalli
Venäjä jatkaa:
- paikallisia hyökkäyksiä Donetskin linnoitusvyöhykkeellä
- painetta Pohjois-Harkovan ja Sumyn suunnilla
- ballististen ohjusten ja droonien yhdistelmäiskuja
- Odessan ja Mustanmeren satamien järjestelmällistä pommittamista
- hybriditiedustelua NATO:n itäisellä sivustalla.
Todennäköinen Ukrainan toimintamalli
Ukraina jatkaa:
- Krimin polttoainelogistiikan häirintää
- Azovinmeren ja Mustanmeren venäläisalusten maalittamista
- jalostamo- ja energiainfrastruktuuri-iskuja
- paikallisia vastahyökkäyksiä sopivissa rintaman kohdissa
- uusien pitkän kantaman aseiden ja autonomisten järjestelmien käyttöönottoa.
Suurin Ukrainan riski
Lyhyen aikavälin merkittävin riski ei välttämättä ole yksittäinen rintamasuunta, vaan johtamiskriisi. Jos Fedorovin erottaminen johtaa teknologiaosaajien, droonikomentajien tai hankintauudistajien laajempaan lähtöön, Ukrainan keskeinen laadullinen etu voi heikentyä.
Suurin Venäjän riski
Venäjän keskeinen riski on logistisen suojattavan pinta-alan hallitsematon kasvu. Mitä laajemmalle Ukrainan iskut yltävät, sitä enemmän Venäjän on hajautettava:
- ilmatorjuntaa
- korjauskapasiteettia
- turvallisuusjoukkoja
- polttoainevarastoja
- kuljetuksia ja reservijärjestelyjä.
Johtopäätös
17.7.2026 tilanteessa Ukraina on saavuttanut kasvavaa strategista vaikutusta Venäjän syvyydessä ja merilogistiikassa, vaikka Venäjä säilyttää paikallisen hyökkäyskyvyn maarintamalla.
Ukrainan iskujen vaikutus ei perustu yksittäiseen näyttävään tuhoon, vaan Venäjän järjestelmän pakottamiseen jatkuvaan reagointiin. Krimin huolto, öljynjalostamot, merikuljetukset, satamat ja ilmapuolustus muodostavat yhteen kytkeytyvän logistisen kokonaisuuden, jota Ukraina pyrkii kuluttamaan samanaikaisesti.
Uusi ja vakava epävarmuustekijä on Ukrainan sisäinen puolustusjohtaminen. Fedorovin erottaminen voi olla hallinnollisesti perusteltavissa vain, jos Hmara kykenee säilyttämään teknologisen uudistusvauhdin ja palauttamaan yhtenäisen johtamisen. Mikäli kriisi laajenee, Ukraina saattaa heikentää itse juuri sitä järjestelmää, jolla se on pystynyt kompensoimaan Venäjän määrällistä ylivoimaa.
Keskeiset lähteet
- ISW: Russian Offensive Campaign Assessment, 16.7.2026.
- ISW: Russian Offensive Campaign Assessment, 15.7.2026.
- Reuters: Ukrainan puolustusministerikriisi ja Jevhenii Hmaran nimitys, 16.7.2026.
- Reuters: Britannian tuki 16 Gripen E -hävittäjän hankinnalle, 16.7.2026.
- Reuters: Mustanmeren ja Azovinmeren iskuoperaatiot, 15.7.2026.
- Reuters: Rauhanneuvottelujen jatkumiselle ei ole välittömiä edellytyksiä, 16.7.2026.
- AP: Ukrainan puolustusministerin erottamisesta syntyneet protestit, 16.7.2026.
- AP: Venäjän hybriditoiminta Puolassa, 16.7.2026.