1. Rintamatilanne ja maantieteelliset kohteet: Komentoketjun vääristymät ja raskaat tappiot
Vaikka Venäjän ylin johto pyrkii ylläpitämään kuvaa vääjäämättömästä sotilaallisesta menestyksestä – ja on asettanut jo 15 eri epärealistista määräaikaa Donetskin alueen valtaamiseksi
Aluevaltausten teho on romahtanut verrattuna vuoden 2025 ensimmäiseen vuosipuoliskoon, jolloin Venäjä valtasi 2189,87 neliökilometriä;
Lymanin ja Kupjanskin suunta: Venäjän presidentti Vladimir Putin on väittänyt rintamajoukkojen puhdistaneen valtaosan Lymanista ja miltei saartaneen 5 000 ukrainalaissotilasta Oskil-joen itäpuolella Borovan suunnassa.
ISW:n varmistama tilannekuva osoittaa väitteet valheellisiksi: Venäjä ylläpitää läsnäoloa tai soluttautumisvyöhykkeitä vain 4,3 prosentissa Lymanin alueesta ja vain 2,39 prosentissa Kupjanskin alueesta. Merkkejä ukrainalaisjoukkojen saartamisesta tai venäläisten etenemisestä lähelle Oskil-jokea kyseisellä sektorilla ei ole havaittu. Ukraina vapautti Kupjanskin ja sen ympäristön onnistuneella vastahyökkäyksellä loppuvuodesta 2025. Slovjansk ja Kramatorsk: Putinin väitteistä huolimatta geolokaatiotodisteet vahvistavat Venäjän joukkojen olevan yhä noin 12 kilometrin päässä Mykolaivkasta (itään Slovjanskista),
19 kilometrin päässä Slovjanskista ja 14 kilometrin päässä Kramatorskista. Kesäkuun 30. päivänä julkaistu kuvamateriaali osoittaa taistelujen fiksautuneen H-20 Kostjantynivka–Kramatorsk-valtatiehen, jossa Venäjä iski ukrainalaista mekanisoitua kalustoa vastaan noin 12 kilometrin päässä varsinaisesta rintamalinjasta. Kostjantynivka (Kevät-kesähyökkäyksen pääsuunta): Kreml väittää Kostjantynivkan olevan täysin hallinnassaan.
ISW vahvistaa, että Venäjä on onnistunut saavuttamaan taktisissa puskuyrityksissään uutta jalansijaa, mutta se ylläpitää fyysistä läsnäoloa (mukaan lukien soluttautujat) vain 36,98 prosentissa kaupungista. Pysyviä tai vakiinnutettuja rintama-asemia venäläisillä ei suurimmalla osalla näistä alueista edelleenkään ole. Hannivkan ja Dobropilljan suunnilla Venäjä on juuttunut noin 7 kilometrin päähän kohteistaan. Sumyn rintamalohko (Pohjoinen armeijaryhmä): Venäjä pyrkii luomaan defensiivistä puskurivyöhykettä Sumyn alueen rajalle.
Venäläiset sotabloggaajat väittävät joukkojen edenneen Sopychin lounaispuolella ja Marinen pohjoisosassa, mutta Ukrainan tykistö ja lennokit pitävät asemansa Kindrativkassa ja Andriivkassa hidastaen hyökkääjän etenemistä tehokkaasti. Etelä-Ukrainan vapautus: Putin on suoraviivaisesti kieltänyt Ukrainan saavuttamat aluerynnäköt etelässä.
ISW:n data kuitenkin vahvistaa Ukrainan vapauttaneen yli 400 neliökilometriä aluetta Oleksandrivkan suunnalla tammikuun 1. päivän 2026 jälkeen, minkä lisäksi useita kyliä on palautettu Ukrainan hallintaan läntisessä Zaporižžjassa huhtikuun 2026 lopusta lähtien. Kesäkuun lopussa Venäjän offensive-yritykset Huljaipolen ja läntisen Zaporižžjan suunnilla kilpistyivät ilman varmistettua etenemistä.
2. Ukrainan syväiskut ja Venäjän raju jalostamokriisi
Ukrainan pitkän kantaman lennosto- ja ohjuskampanja Venäjän taloudellista ja sotilaallista infrastruktuuria vastaan on saavuttanut kriittisen eskalaatiopisteen.
Slavjansk-na-Kubani (Krasnodarin alue): Ukrainan General Staff vahvisti kesäkuun 30. päivänä, että aiempi isku Slavjanskin öljynjalostamolle tuhosi täysin neljä polttoainesäiliötä (yhteistilavuudeltaan 35 000 m³) ja vaurioitti vakavasti yhdeksää muuta säiliötä (30 000 m³).
Riippuvuus ulkomaisesta polttoaineesta: Ensimmäistä kertaa modernissa historiassaan öljyjätti Venäjä on pakotettu tukeutumaan bensiinin ulkomaantuloon.
Kansainväliset teollisuuslähteet vahvistavat Venäjän aloittaneen heinäkuun 1. päivänä bensiinin tuonnin Intiasta, joka on lähettänyt maahan vähintään 60 000 tonnin ensierän. Kreml suunnittelee tuovansa jatkossa jopa 400 000 tonnia gasolinea kuukausittain eri maista, mukaan lukien Valko-Venäjältä, paikatakseen Ukrainan tuhoamaa kotimaista tuotantoaan. Kalustotappiot ja selustan logistiikka: Ukrainan syväiskut ovat iskeneet tuhoisasti Venäjän polttoainelojistiikkaan.
Kesäkuussa 2026 Venäjä menetti rintamalla ja huoltolinjoillaan peräti 12 867 polttoajoneuvoa ja -säiliötä, mikä on lähes nelinkertainen määrä verrattuna kesäkuuhun 2025 (3 395 ajoneuvoa). Tykistöjärjestelmien menetykset nousivat 2 053 yksikköön ja Ukrainan ilmapuolustus sekä EW eliminoivat kesäkuun aikana huimat 60 849 venäläistä erityyppistä lennokkia. Rajojen sulkeminen luoteessa: Ilmeisenä heijastusvaikutuksena kasvaneeseen turvattomuuteen ja logistisiin paineisiin, Venäjän pääministeri Mihail Mišustin ilmoitti Venäjän sulkevan tilapäisesti seitsemän keskeistä rautatierajanylityspaikkaa Suomen, Viron ja Latvian vastaisilla rajoillaan heinäkuun 1. päivästä alkaen.
Suljettavien asemien joukossa ovat muun muassa Viipuri, Svetogorsk, Värtsilä, Lyttä ja Pietari.
3. Taktinen adaptaatio Pokrovskissa
Kupjanskin ja Pokrovskin suunnilla taistelukentän EW-häirintä ja Ukrainan lennostoylivoima ovat muuttaneet Venäjän taktista liikehdintää.
Lähteet:
Institute for the Study of War (ISW) – Russian Offensive Campaign Assessment – Raportit ja tilanneanalyysit: 29.6.2026,
30.6.2026 ja 1.7.2026. URL: https://understandingwar.org/research/