Tiivistelmä
Tuorein aineisto osoittaa kolmen kehityskaaren vahvistuvan samanaikaisesti. Ensimmäinen on Ukrainan ja Venäjän sodan muuttuminen entistä selvemmin logistiikka-, energia- ja sensorisodaksi: ISW arvioi Venäjän kevät–kesä 2026 -hyökkäyksen jääneen toistaiseksi ilman operatiivisesti merkittäviä tuloksia, samalla kun Ukraina on lisännyt keskipitkän ja pitkän kantaman iskuja Venäjän sotilaalliseen ja energiainfrastruktuuriin (ISW/Kyiv Post).
Toinen kehityskaari on merellisen painostuksen paluu strategiseksi työkaluksi. Hormuzinsalmen miinat, reittien hallinta ja Iranin pyrkimys pakottaa alukset koordinoimaan kulkuaan IRGC:n kanssa osoittavat, että salmesta on tullut paitsi energiaturvallisuuden myös diplomaattisen kiristyksen väline (Reuters; The Guardian).
Kolmas kehityskaari on asejärjestelmien kantaman ja tiedustelu-maalittamisketjun kasvu. Yhdysvaltain ilmavoimien Air Force Long Range Weapon -hanke tähtää vähintään 1 000 merimailin eli noin 1 852 kilometrin kantamaan sekä ilma- että pinta-/maamaaleja vastaan. Ratkaiseva haaste ei ole enää vain ohjuksen moottori tai taistelukärki, vaan kyky löytää, seurata ja päivittää liikkuva maali pitkän lennon aikana — eli kill chainin pitäminen ehjänä (Air & Space Forces Magazine; USNI News).
Ukraina: Venäjän eteneminen hidastuu, mutta Kostiantynivkan paine kasvaa
ISW:n 1.7.2026 tilannearvion mukaan Venäjän kevät–kesä 2026 -hyökkäys ei ole saavuttanut operatiivisesti merkittäviä tuloksia, ja Venäjän kesäkuun etenemisnopeus on vain murto-osa kesäkuun 2025 vauhdista. Samalla Venäjän joukot ovat kärsineet raskaita henkilöstö- ja kalustotappioita vähäisten alueellisten voittojen saavuttamiseksi (ISW/Kyiv Post).
Reutersin rintamaraportointi Kostiantynivkan suunnalta täydentää tätä kuvaa. Kostiantynivka on Donetskin “linnoitusvyöhykkeen” eteläisin avainkaupunki, ja Venäjän pienet ryhmät ovat pyrkineet soluttautumaan sen laitamille. ISW:n aiempi arvio on, että venäläiset voivat saavuttaa taktisia voittoja, mutta eivät toistaiseksi edellytyksiä nopeaan operatiiviseen läpimurtoon laajempaa linnoitusvyöhykettä vastaan (Reuters; ISW).
Taistelukentän mikrokuva kertoo sodan teknisestä muutoksesta. Reuters kuvaa Kostiantynivkan–Družkivkan alueen “kill zonea”, jossa kuituoptisella kaapelilla ohjatut FPV-droonit, drooniverkot ja maata pitkin kulkevat huoltorobotit määrittävät liikkumista. FPV tarkoittaa first-person view -ohjattua lennokkia, jossa operaattori näkee lennokin kamerakuvan lähes reaaliajassa. Kuituoptinen ohjaus vähentää radiohäirinnän vaikutusta, mutta jättää maastoon fyysisiä kaapelijälkiä (Reuters).
Ukrainan keskipitkän ja pitkän kantaman iskut ovat ISW:n mukaan alkaneet aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia Venäjän logistiikkaan, taistelukentän toimintaan, polttoainehuoltoon ja miehitettyjen alueiden talouteen. ISW nostaa esiin myös Ukrainan 30.6.–1.7. yön iskut Venäjän öljy-, kaasu- ja sotilaskohteisiin sekä Venäjän vastaiskut yhdellä Iskander-M-ohjuksella, yhdellä Kh-59-ohjuksella ja 151 droonilla (ISW/Kyiv Post).
Analyysin kannalta keskeistä on, että Venäjä kykenee edelleen jatkamaan hyökkäyksiä valituilla sektoreilla, vaikka sen sotakoneiston takalinjat ovat kasvavassa paineessa. Tämä ei vielä tarkoita Venäjän hyökkäyskyvyn romahtamista, mutta se nostaa hyökkäyksen hinnan ja hidastaa operatiivista tempoa. Kostiantynivkan mahdollinen menetys olisi Ukrainalle taktisesti raskas, mutta nykyisten lähteiden perusteella siitä ei voi päätellä koko Donbasin puolustusjärjestelmän välitöntä murtumista (Reuters; ISW/Kyiv Post).
Suomen johtopäätös: Koulutus 2026 tuo Ukrainan opit varusmieskoulutukseen
Suomen Puolustusvoimat aloittaa saapumiserän 2/26 palveluksen 6.7.2026 noin 12 500 alokkaalla. Samalla kesällä 2026 pilotoidaan päivitettyä Koulutus 2026 -varusmieskoulutusohjelmaa, joka otetaan laajemmin käyttöön vuonna 2027 (Puolustusvoimat).
Puolustusvoimien mukaan uudistus perustuu muuttuneeseen toimintaympäristöön, Naton jäsenyyteen, Ukrainan sodan oppeihin ja Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta irtaantumiseen. Erityisen huomionarvoista on, että lennokkikoulutusta käynnistetään laajemmin ja lennokeilta suojautuminen nostetaan osaksi taistelukoulutusta (Puolustusvoimat).
Ruotuväen taustoittava artikkeli kuvaa samaa muutosta käytännön tasolla: Koulutus 2020 -ohjelmasta siirrytään Koulutus 2026 -malliin, jossa joukko-osastoille jää enemmän toteutusvapautta ja droonit huomioidaan jatkossa kaikissa joukko-osastoissa ja kaikessa koulutuksessa. Ruotuväen mukaan loppuvuodesta käynnistyy laajemmin lennokkikoulutus, ja FPV-lennokeille tulee oma koulutushaara (Ruotuväki).
Tämä on sotilaallisesti merkittävä muutos. Se merkitsee, että Suomen asevelvollisuusjärjestelmä ei enää käsittele droonia erikoisalana tai erillisenä lisänä, vaan taistelukentän perusolosuhteena. Ukrainan sota on osoittanut, että havaittavuus, elektroninen suojaus, hajautus, naamiointi, huolto pienillä robottijärjestelmillä ja droonien vastatoimet kuuluvat jalkaväen arkeen, eivät vain erikoisjoukoille (Puolustusvoimat; Ruotuväki).
Yhdysvaltain 1 000 merimailin ohjus: kantama ei riitä ilman sensoriverkkoa
Yhdysvaltain ilmavoimien Air Force Long Range Weapon -hankkeessa tavoitellaan vähintään 1 150 mailin eli 1 000 merimailin kantamaa. Hanke sisältää sekä ilma–ilma- että ilma–pinta-/maamaaliversiot, ja ilmavoimat ei ole vielä täsmentänyt laukaisualustaa (Air & Space Forces Magazine).
USNI Newsin mukaan ohjelma liittyy Kiina-keskeisiin läntisen Tyynenmeren suunnitteluskenaarioihin, joissa yhdysvaltalaisjoukkojen on kyettävä vaikuttamaan ilma-, maa- ja merimaaleihin vastustajan A2/AD-alueen eli pääsyneston ja alueellisen torjunnan ulkopuolelta. A2/AD tarkoittaa järjestelmäkokonaisuutta, jolla vastustaja pyrkii estämään pääsyn operaatioalueelle ja vaikeuttamaan siellä toimimista pitkän kantaman ohjuksilla, ilmatorjunnalla, sensoreilla ja merivoimalla (USNI News).
Tämän ohjelman kovin tekninen ongelma on kill chain. Kill chain tarkoittaa ketjua, jossa maali havaitaan, tunnistetaan, paikannetaan, hyväksytään tulenkäytön kohteeksi, siihen laukaistaan ase, ja ase saa lennon aikana riittävän päivityksen tai oman terminaalihakeutumisen osuakseen. Jos maali on alus tai lentokone, se ei odota paikallaan yli 1 800 kilometrin päässä. Siksi ohjus tarvitsee tuekseen satelliitteja, tutkakoneita, miehittämättömiä sensoreita, datalinkkejä, hajautettua päätöksentekoa ja kykyä toimia elektronisen häirinnän alla (USNI News; Air & Space Forces Magazine).
Liitteessä mukana ollut Wes O’Donnellin analyysi korosti samaa ongelmaa: 1 150 mailin ohjuksen todellinen vaikeus ei ole pelkästään kantaman rakentaminen, vaan se, miten maali löydetään ja pidetään tulenkäyttökelpoisena koko prosessin ajan. Lähteissä ei täsmennetä vielä lopullista laukaisualustaa, moottoriratkaisua tai tuotantopolun aikataulua (Eyes Only / Wes O’Donnell).
Hormuz: miinat, vakuutukset ja IRGC:n reittikontrolli
Hormuzinsalmi pysyy globaalin energiaturvallisuuden kriittisenä solmukohtana. Reutersin mukaan salmen turvalliseksi toteaminen voi kestää 40–50 päivää, ennen kuin vakuuttajat, varustamot ja öljy-yhtiöt pitävät kulkua riittävän turvallisena. Ennen sotaa salmen kautta kulki noin 20 prosenttia maailman päivittäisestä öljy- ja LNG-tarjonnasta; kesäkuussa liikenne jäi vain murto-osaan normaalista 120–140 aluksen päiväliikenteestä (Reuters).
The Guardianin mukaan Iran torjui Omanin ja IMO:n tukeman suunnitelman evakuointireiteistä, joilla salmeen juuttuneita aluksia olisi voitu vapauttaa. IRGC piti vaihtoehtoisia reittejä “hyväksymättöminä” ja korosti, että kulku salmen läpi edellyttää koordinointia IRGC:n merivoimien kanssa (The Guardian).
Tämän merkitys on strateginen: Iran pyrkii tekemään miinoitteesta ja reittikoordinaatiosta pysyvän neuvotteluaseen. Guardianin mukaan Iranin parlamentin puhemies ja pääneuvottelija Mohammad Ghalibaf totesi, ettei Hormuzin hallinto palaa sotaa edeltäneeseen tilaan. Tämä linja sopii yhteen liitteen GeopoliticsUnplugged-aineiston kanssa, jossa Iranin väitettiin tavoittelevan käytännössä “de-mining monopoly” -asemaa salmen miinanraivauksessa ja reittien hallinnassa (The Guardian; GeopoliticsUnplugged).
Lähteissä ei täsmennetä varmuudella miinojen kokonaismäärää tai kaikkia sijainteja. Reuters kuitenkin raportoi länsimaisten meriturvallisuuslähteiden ja saksalaisen merivoimamuistion perusteella, että miinauhka on riittävä estämään normaalin liikenteen ilman vakuuttavia raivaus- ja turvatakuita (Reuters).
Itämeri: Puola ostaa A26-sukellusveneet Ruotsilta
Puola on allekirjoittanut noin 4,83 miljardin dollarin sopimuksen Ruotsin Saabin kanssa kolmesta A26-tyypin sukellusveneestä. Reutersin mukaan sopimus sisältää sukellusveneiden lisäksi asepaketin sekä koulutus- ja tukipaketin, ja lopulliset toimitukset on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2038 mennessä (Reuters).
Saabin mukaan A26-veneet vastaavat Puolan nykyisiin ja tuleviin puolustustarpeisiin ja vahvistavat Itämeren turvallisuutta. A26 on diesel-sähköinen sukellusvene, jonka AIP-järjestelmä eli air-independent propulsion mahdollistaa pidemmän vedenalaisen toiminnan ilman jatkuvaa pintautumista tai snorklausta. Tämä tekee siitä Itämeren kaltaiseen matalaan ja sensorikylläiseen toimintaympäristöön relevantin alustan (Saab; Reuters).
Itämeren sotilaallinen merkitys kasvaa, koska Naton pohjoinen ja koillinen alue muodostavat nyt yhtenäisemmän operatiivisen kokonaisuuden Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien jälkeen. Puolan A26-hankinta ei ole pelkkä merivoimien kalustopäivitys, vaan osa laajempaa Itämeren vedenalaisen valvonnan, miinasodankäynnin, erikoisjoukkotoiminnan ja Venäjän Kaliningrad–Pietari-akselin vastatoimien kokonaisuutta (Reuters; Saab).
Kiina–Venäjä: koulutusyhteistyö kaventaa Kiinan “neutraaliuden” uskottavuutta
Reuters raportoi, että Venäjän ja Kiinan salainen sotilaskoulutus hyväksyttiin Venäjällä korkealla tasolla, ja siihen osallistui vähintään neljä venäläistä ja kiinalaista kenraalia. Koulutus sisälsi Reutersin mukaan radiologista, biologista ja kemiallista suojelua sekä koulutusta kiinalaisissa PLA:n tiloissa (Reuters).
Reutersin näkemien asiakirjojen mukaan koulutuksessa opetettiin muun muassa kemiallista tiedustelua, säteilytiedustelua ja ilmanvaihtojärjestelmien suojaamista kontaminaatiolta. Kiina kiisti väitteet ja sanoi kantansa Ukrainan sotaan olevan johdonmukainen, mutta EU:n ulkopoliittinen johtaja Kaja Kallas totesi Brysselin vahvistaneen koulutuksen omia kanaviaan pitkin ja arvioivan sen vaikutuksia (Reuters).
Tämä on eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan kannalta merkittävä. Kiinan rooli ei rajoitu enää yksiselitteisesti teolliseen, kaupalliseen tai kaksoiskäyttöteknologiseen tukeen, vaan Reutersin raportointi viittaa suoraan sotilaalliseen osaamisen siirtoon. Lähteiden perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, että Kiina olisi osapuoli sodassa samalla tavalla kuin Venäjä; kyse on todennetusta koulutusyhteistyöstä, jonka strateginen painoarvo on silti suuri (Reuters).
Pohjois-Korea: taloudellinen piristyminen ja merellinen ydinkynnys
CSIS nostaa 2.7.2026 järjestämässään Korea Chair -tilaisuudessa esiin Pohjois-Korean taloudellisen piristymisen: sen mukaan keskustelun taustalla ovat arviot 3,7 prosentin kasvusta vuonna 2024, Pyongyangin rakennusbuumista, kiinalaisista autoista ja venäläisestä rahasta (CSIS).
Sotilaallisesti vielä merkittävämpi on Pohjois-Korean merivoimien modernisaatio. AP:n mukaan Pohjois-Korea on ottanut käyttöön 5 000 tonnin Choe Hyon -hävittäjän, jonka Kim Jong-un esittää osana laivaston ydinaseistamista. AP:n mukaan alus on kuvattu varustettuna ilmatorjunta-, meritorjunta- ja ydinkykyisillä risteily- ja ballistisilla ohjuksilla; eteläkorealaisten viranomaisten ja asiantuntijoiden mukaan aluksen kehityksessä on todennäköisesti ollut venäläistä apua, mutta valmiutta aktiivipalvelukseen on myös epäilty (AP).
Reutersin mukaan Kim on lisäksi ilmoittanut tavoitteesta rakentaa kaksi 5 000 tonnin sota-alusta vuodessa seuraavan viiden vuoden ajan sekä ottaa käyttöön Kang Kon -hävittäjä ja 10 000 tonnin strategisia sotalaivoja. Jos nämä tavoitteet toteutuvat edes osittain, Pohjois-Korean merivoimien rooli siirtyy rannikollisesta puolustuksesta kohti alueellista pelotetta ja mahdollisesti ydinaseiden hajautettua merellistä laukaisukykyä (Reuters).
Lähi-itä: Syyrian “kaksoisturvallisuustila” kiristää Yhdysvaltain liittolaissuhteita
FIIA:n Heidi Huuhtasen briefing paper kuvaa, kuinka Israel ja Turkki ylläpitävät Syyriassa niin sanottua kaksoisturvallisuustilaa. Israel tavoittelee ilmaherruutta ja Etelä-Syyrian hallintaa, kun taas Turkki pyrkii vaikuttamaan Syyrian valtionhallintoon ja muihin alueisiin (FIIA).
FIIA:n mukaan Yhdysvallat on useiden vuosien ajan tukenut Lähi-idän alueellisen järjestyksen muokkaamista Israelin sotilaallisen ylivoiman varaan. Tämä antaa Israelille poikkeuksellisen toimintavapauden, mutta samalla se ruokkii kilpailua Yhdysvaltain alueellisten liittolaisten välillä. Syyrian suvereniteetti heikkenee, ja poliittisen valtionrakennuksen tila kapenee (FIIA).
Tämä kytkeytyy Hormuzin ja Iranin kriisiin: Yhdysvallat pyrkii yhtä aikaa pitämään merireitit auki, hallitsemaan Israelin ja Turkin keskinäistä kilpailua sekä estämään Irania muuttamasta salmea pysyväksi neuvotteluaseeksi. Lähi-idän turvallisuusjärjestys ei ole palaamassa sotaa edeltävään normaliteettiin, vaan näyttää siirtyvän kohti rinnakkaisia vaikutusvyöhykkeitä ja sopimuskohtaisia dekonfliktiojärjestelyjä (FIIA; The Guardian; Reuters).
Puolustustalouden varoitus: Operation Epic Fury maksoi arviolta 34–42 miljardia dollaria
CSIS arvioi, että Yhdysvaltain Irania vastaan käynnistämän Operation Epic Fury -kampanjan lisäkustannukset olivat noin 40 miljardia dollaria, vaihteluvälillä 34–42 miljardia. Arvio sisältää kuusi kustannusluokkaa: joukkojen siirrot, ampumatarvikkeet, korkeamman operointitempon, kalustotappiot, tukikohtavauriot ja polttoainehinnan nousun (CSIS).
CSIS:n keskeinen huomio on, että kustannukset eivät olleet mukana FY2026-puolustusbudjetissa eivätkä presidentin FY2027-budjettipyynnössä. Tämä pakottaa kongressin rahoittamaan sodan lisämäärärahalla, budjettipyynnön muutoksella tai uudelleenkohdennuksilla (CSIS).
Tämä on tärkeä signaali myös Euroopalle. Lyhyt, korkean intensiteetin operaatio voi kuluttaa miljardiluokan määrän ohjuksia, torjunta-ammuksia, lentotunteja ja logistisia resursseja. Jos samanaikaisia kriisejä syntyy Euroopassa, Lähi-idässä ja Tyynellämerellä, länsimaiden varastot, tuotantokapasiteetti ja budjettiprosessit nousevat yhtä tärkeiksi kuin yksittäisten asejärjestelmien suorituskyky (CSIS).
Johtopäätös
Raportin pääviesti on, että sodankäynnin painopiste siirtyy entistä selvemmin järjestelmäkokonaisuuksiin. Ukrainassa tämä näkyy syväiskuina, polttoaine- ja logistiikkaketjujen häirintänä, kuituoptisina FPV-drooneina ja huoltorobotteina. Suomessa sama oppi näkyy varusmieskoulutuksen uudistuksessa, jossa droonit ja niiltä suojautuminen tuodaan peruskoulutuksen ytimeen. Tyynellämerellä sama ilmiö näkyy Yhdysvaltain pyrkimyksenä rakentaa 1 000 merimailin ohjusaseita, joiden todellinen arvo riippuu sensoriverkon ja kill chainin kestävyydestä.
Hormuzissa taas nähdään, että fyysinen este — miina — voi muuttua diplomaattiseksi aseeksi, vakuutusmarkkinoiden ongelmaksi ja globaalia energiataloutta heiluttavaksi vivuksi. Pohjois-Korea, Kiina ja Venäjä osoittavat, että autoritaaristen valtioiden sotilaallinen yhteistyö laajenee teknologia-, koulutus- ja materiaalitasolla, vaikka se ei aina näy muodollisina liittosopimuksina.
Seuraavien viikkojen tärkeimmät seurattavat indikaattorit ovat: Kostiantynivkan puolustuksen kesto, Ukrainan syväiskujen vaikutus Venäjän polttoainehuoltoon, Hormuzin todellinen laivaliikennemäärä, A26-sukellusvenekaupan eteneminen Puolan merivoimissa, Koulutus 2026 -pilotoinnin käytännön lennokkisisällöt sekä se, vastaako EU Reutersin raportoimaan Kiina–Venäjä-koulutusyhteistyöhön uusilla poliittisilla tai taloudellisilla toimilla.
Lähdeluettelo
ISW - ISW Russian Offensive Campaign Assessment, July 1, 2026 / Kyiv Post republication - 2.7.2026 - https://www.kyivpost.com/post/79400
Dan Peleschuk & Anatolii Stepanov - Russia pounds on the gates of Ukraine's “fortress belt” - Reuters - 29.6.2026 - https://www.reuters.com/world/europe/russia-pounds-gates-ukraines-fortress-belt-2026-06-29/
Reuters - Russia approved secret China military training at top level, sources say - Reuters - 1.7.2026 - https://www.reuters.com/business/aerospace-defense/russia-approved-secret-china-military-training-top-level-sources-say-2026-07-01/
Air & Space Forces Magazine - Air Force Eyes New Stand-Off Missile with 1,000-Nautical Mile Range - 25.6.2026 - https://www.airandspaceforces.com/air-force-eyes-new-stand-off-missile-1000-mile-range/
Aaron-Matthew Lariosa - Air Force Wants New 1,000-Nautical Mile Range Missile for Air, Sea Targets - USNI News - 25.6.2026 - https://news.usni.org/2026/06/25/air-force-wants-new-1000-nautical-mile-range-missile-for-air-sea-targets
Jonathan Saul - Scouring the Strait of Hormuz for mines could take weeks - Reuters - 15.6.2026 - https://www.reuters.com/world/middle-east/scouring-strait-hormuz-mines-could-take-weeks-2026-06-15/
Patrick Wintour & William Christou - Iran rejects UN-backed plan to free ships trapped in strait of Hormuz - The Guardian - 25.6.2026 - https://www.theguardian.com/world/2026/jun/25/un-backed-plan-ships-trapped-strait-of-hormuz-rejected-iran
Puolustusvoimat - Saapumiserä 2/26 aloittaa palveluksen uudessa ajassa - 30.6.2026 - https://puolustusvoimat.fi/-/saapumisera-2-26-aloittaa-palveluksen-uudessa-ajassa
Ilari Hyvärinen - “Victory starts with training” – varusmieskoulutus remonttiin - Ruotuväki - 8.5.2026 - https://ruotuvaki.fi/-/varusmieskoulutus-remonttiin
Anna Ringstrom & Johan Ahlander - Poland inks order for three submarines from Sweden’s Saab for $4.8 billion - Reuters - 29.6.2026 - https://www.reuters.com/business/aerospace-defense/saab-wins-483-billion-submarine-order-poland-2026-06-29/
Saab - Saab receives order for three submarines for Poland - Saab Press Release - 2026 - https://www.saab.com/newsroom/press-releases/2026/saab-receives-order-for-three-submarines-for-poland
Heidi Huuhtanen - Israel and Turkey in Syria: A “dual security space” amid a shifting regional power balance - FIIA Briefing Paper 06/2026 - 2026 - https://fiia.fi/julkaisu/israel-and-turkey-in-syria
Mark F. Cancian & Chris H. Park - The War May Be Ending. What Did Epic Fury Cost? - CSIS - 23.6.2026 - https://www.csis.org/analysis/war-may-be-ending-what-did-epic-fury-cost
CSIS Korea Chair - North Korea’s Surprising Economic Boom | The Capital Cable #137 - CSIS - 2.7.2026 - https://www.csis.org/events/north-koreas-surprising-economic-boom-capital-cable-137
AP - North Korea’s Kim claims progress on nuclear-armed navy - Associated Press - 24.6.2026 - https://apnews.com/article/north-korea-kim-jong-un-destroyer-nuclear-ab1896be64bd1e3e198104477b80109e
Reuters - North Korea should build two warships a year in next five years, Kim says - Reuters - 23.6.2026 - https://www.reuters.com/world/asia-pacific/north-korea-should-build-two-warships-year-next-five-years-kim-says-2026-06-23/
Modern Warfare - The Nightingale’s Tank – The T-64 - Substack - 1.6.2026 - https://modernwarfare.substack.com/p/the-nightingales-tank-the-t-64
Modern Warfare - When The Nightingale Humbled The Alliance – The Hedgehog 25 Exercise - Substack - 8.6.2026 - https://modernwarfare.substack.com/p/when-the-nightingale-humbled-the
Wes O’Donnell - The US Air Force Wants a 1,150-Mile Missile. The Hard Part is Finding the Target - Eyes Only / Substack - 1.7.2026 - https://www.wesodonnell.com/p/the-us-air-force-wants-a-1150-mile
GeopoliticsUnplugged - Oil Route Risks Rise as Iran Claims Full Hormuz De-Mining Monopoly - Substack - 30.6.2026 - https://geopoliticsunplugged.substack.com/p/oil-route-risks-rise-as-iran-claims