Maanpuolustus ja sotateknologia - uutisseuranta: Ukrainan sodan tilanneraportti 28.7.2026 – Rintamalinja vakaa, kaukovaikutus ja merisota kiihtyvät

Kokonaistilanne

ISW ei vahvistanut 27. heinäkuuta kummankaan osapuolen saavuttaneen uusia aluevaltauksia. Taistelutoiminta oli silti voimakasta erityisesti Lymanin, Slovjanskin, Kostjantynivkan ja Pokrovskin suunnilla. Operatiivinen painopiste on siirtynyt entistä selvemmin kaukovaikutukseen: Venäjä pyrkii lamauttamaan Ukrainan satamia ja vientitaloutta, kun taas Ukraina iskee Venäjän öljy-, vienti- ja varastointiinfrastruktuuriin jopa yli 1 300 kilometrin syvyydessä.

Tilanne ei siten merkitse rintaman rauhoittumista. Kyse on kulutussodan vaiheesta, jossa paikalliset hyökkäykset sitovat joukkoja mutta strategista vaikutusta tavoitellaan kasvavassa määrin drooneilla, ohjuksilla sekä taloudellisiin ja logistisiin solmukohtiin kohdistuvilla iskuilla.

Rintamatilanne ja ISW:n havainnot

Ukrainan yleisesikunta ilmoitti 27.7. kello 22.00 mennessä yhteensä 180 taistelukosketuksesta. Eniten venäläishyökkäyksiä torjuttiin Kostjantynivkan suunnalla, jossa raportoitiin 22 hyökkäystä. Pokrovskin suunnalla hyökkäyksiä oli 21, Slovjanskin suunnalla 19 ja Lymanin suunnalla 12. Huljaipolen suunnalla Ukraina ilmoitti torjuneensa kymmenen hyökkäystä.

Pohjoisella rintamalla Venäjä jatkoi hyökkäystoimintaa Sumyn alueella, mutta ISW ei havainnut vahvistettua etenemistä. Kupjanskin ja Borovan suunnilla venäläisjoukot hyökkäsivät niin ikään saavuttamatta vahvistettuja maastovoittoja.

Donetskin alueella voimakkain paine kohdistuu edelleen Ukrainan puolustusvyöhykkeeseen Slovjanskin, Kostjantynivkan ja Pokrovskin ympärillä. Venäläislähteet esittivät väitteitä Ukrainan asemien heikkenemisestä Lymanissa, mutta ISW ei ollut havainnut väitteitä tukevaa geopaikannettua todistusaineistoa.

Arvio: Venäjä kykenee ylläpitämään suurta hyökkäysten määrää, mutta hyökkäysten taktinen tuotto on tällä hetkellä vähäinen. Hyökkäysten tarkoituksena on kuluttaa Ukrainan jalkaväkeä, drooniyksiköitä ja reservejä sekä estää Ukrainan joukkojen siirtäminen muihin suuntiin. Välitöntä operatiivista läpimurtoa ei tuoreiden tietojen perusteella ole nähtävissä.

Venäjän ilma- ja droonisota

Venäjä laukaisi 26.–27.7. välisenä yönä Ukrainaan 147 Shahed-, Gerbera- ja Italmas-tyyppistä iskudroonia sekä Parodiya-valemaaleja. Ukrainan ilmavoimien mukaan 123 droonia torjuttiin tai häirittiin. Ainakin 21 droonia osui kymmeneen kohteeseen ja pudonneiden droonien osia havaittiin seitsemässä paikassa.

Iskuja kohdistui asuinrakennuksiin sekä energia-, liikenne-, kauppa- ja satamainfrastruktuuriin Mykolajivin, Dnipropetrovskin, Harkovan, Hersonin, Zaporižžjan ja Tšernihivin alueilla. Venäjä käyttää lisääntyvästi suihkumoottorilla varustettuja Geran-versioita, jotka ovat perinteisiä Shahed-drooneja nopeampia ja vaikeampia torjua. ISW nosti esiin Geran-4-droonilla tehdyn iskun Tšernihivin supermarkettiin sekä suihkumoottoridroonin iskun rautateiden korjausryhmää vastaan Donetskin alueella.

Venäjän viimeaikainen iskuvolyymi on erittäin korkea. ISW:n 26.7. julkaiseman arvion mukaan Venäjä käytti edeltäneen viikon aikana noin 1 700 droonia, yli 1 630 liitopommia ja 95 ohjusta.

Mustanmeren satamat ja Ukrainan vientiyhteydet

Venäjä jatkoi iskuja Ukrainan Mustanmeren satamiin ja kauppamerenkulkuun. Ukrainan satamaviranomaiset ilmoittivat venäläisiskujen osuneen Mykolajivin alueen satamissa oleviin siviilialuksiin. Venäjän puolustusministeriö väitti iskeneensä rahtialuksiin Dnepr–Bug-jokisuistossa ja Mykolajivissa sekä polttoaine- ja jälleenlastausinfrastruktuuriin Odesassa ja Tšornomorskissa.

ISW arvioi, että Venäjän uudelleen voimistuneen satamaiskukampanjan tavoitteena on heikentää Ukrainan taloutta ja vientikapasiteettia. Iskut ovat samalla vastaus Ukrainan viime viikkoina tekemiin iskuihin venäläisiä aluksia ja Azovanmeren sekä Mustanmeren satamatoimintoja vastaan.

Arvio: Merisodankäynti on laajentumassa alusten torjunnasta satamien, varastojen, lastausjärjestelmien ja vakuutuskelpoisuuden järjestelmälliseen tuhoamiseen. Venäjä pyrkii nostamaan Ukrainan merikuljetusten kustannuksia ja vähentämään ulkomaisten varustamoiden halukkuutta käyttää Ukrainan satamia.

Ukrainan kaukovaikutus Venäjälle

Ukraina jatkoi 26.–27.7. laajaa pitkän kantaman iskukampanjaansa. Ukrainan yleisesikunta ilmoitti iskeneensä Rostov-na-Donun vientiterminaaliin, jossa havaittiin tulipaloja. Venäläistietojen perusteella drooneja osui tai yritettiin käyttää myös Taganrogin alueella.

Iskuja ulotettiin Jaroslavlin alueen öljyinfrastruktuuriin ja Udmurtiaan yli 1 300 kilometrin päähän Ukrainan rajasta. Sarapulin kaupungissa mahdollisena kohteena oli Venäjän valtion strategisten materiaalivarantojen pitkäaikaisvarasto, jossa säilytetään polttoaineita, öljytuotteita ja sotilaallisiin poikkeustilanteisiin tarkoitettuja säiliöitä.

Venäjä reagoi kaukovaikutuksen kasvuun vahvistamalla Moskovan ilmapuolustusta. ISW:n käyttämän avoimen lähteen arvion mukaan Moskovaan ja sen ympäristöön on rakennettu kahden kuukauden aikana noin 24 uutta Pantsir-ilmatorjuntajärjestelmille tarkoitettua tornia. Järjestelmiä on sijoitettu muun muassa öljynjalostamon, Vnukovon lentoaseman ja Putinin residenssin läheisyyteen.

Arvio: Ukrainan iskujen keskeinen vaikutus ei synny ainoastaan yksittäisten laitosten vaurioista. Kampanja pakottaa Venäjän hajauttamaan rajallisia ilmatorjuntajärjestelmiään Moskovan, öljyteollisuuden, satamien, sotilastukikohtien ja logistiikkakeskusten suojaamiseen. Jokainen Venäjän sisäosiin siirretty Pantsir- tai S-400-järjestelmä on pois rintaman tai miehitettyjen alueiden suojauksesta.

Venäjän joukkojen täydentäminen ja yhteiskunnan militarisointi

ISW arvioi Putinin pyrkivän militarisoimaan venäläistä yhteiskuntaa sekä siirtämään sodan jatkamiseen liittyvää poliittista vastuuta duumalle ja Venäjän väestölle. Samalla Venäjä painostaa vuoden 2022 mobilisaatiossa palvelukseen otettuja sotilaita allekirjoittamaan puolustusministeriön määräaikaisia sopimuksia ja jatkamaan palvelustaan.

Putin allekirjoitti 27.7. asetuksen, jolla Venäjän asevoimien vahvuus nostetaan 2 426 130 henkilöön. Näistä sotilashenkilöstöä on nimellisesti 1 535 000. Sotilashenkilöstön sallittua määrää kasvatettiin 25 000:lla, ja Venäjän mukaan lisäys liittyy uusien sotilasrakennusyksiköiden muodostamiseen. Kyseessä oli jo kolmas asevoimien vahvuuden muuttaminen vuoden 2026 aikana.

Muutos ei tarkoita 25 000 uuden taistelijan välitöntä ilmestymistä Ukrainan rintamalle. Se kertoo kuitenkin Venäjän jatkavan asevoimiensa rakenteellista laajentamista, tappioiden korvaamista ja pitkäkestoiseen sotaan valmistautumista.

ISW raportoi 25.7. myös Ukrainan varoituksesta, jonka mukaan Venäjä valmistelisi reserviläisten tahdonvastaisia palvelukseen kutsumisia ja mahdollisesti noin 30 000 uuden pohjoiskorealaisen sotilaan vastaanottamista. Näitä lukuja ei ole riippumattomasti vahvistettu, mutta ne ovat yhdenmukaisia Venäjän jatkuvan henkilöstötarpeen kanssa.

Venäjän laivaston droonijoukot

ISW:n 26.7. raportin mukaan Venäjän laivasto muodostaa miehittämättömien järjestelmien rykmenttejä. Niiden tehtävänä on todennäköisesti suojata Venäjän aluksia Ukrainan meri- ja ilmasta laukaistavilta drooneilta Mustallamerellä ja Azovanmerellä.

Ratkaisu osoittaa Ukrainan meridroonien muodostaneen pysyvän operatiivisen uhan. Venäjä joutuu organisoimaan erillisiä joukkoja satamien, alusten, huoltoreittien ja rannikkoinfrastruktuurin suojaamiseen sen sijaan, että vastatoimet jäisivät yksittäisten alusten omien järjestelmien varaan.

Sotilasstrateginen arvio

Sodan tämänhetkinen kehitys voidaan tiivistää neljään havaintoon:

Rintama on taktisesti aktiivinen mutta operatiivisesti vakaa. Venäjä hyökkää laajalla rintamalla, mutta hyökkäysten määrä ei muutu vastaaviksi aluevaltauksiksi.
Taloudellinen infrastruktuuri on noussut keskeiseksi taistelukentäksi. Venäjä pyrkii katkaisemaan Ukrainan meriviennin, kun Ukraina iskee Venäjän öljytuloihin, vientiterminaaleihin ja strategisiin varastoihin.
Droonien nopeus, määrä ja toimintamatka kasvavat. Venäjä lisää nopeiden suihkumoottoridroonien käyttöä, kun Ukraina kykenee iskemään yhä syvemmälle Venäjän sisäosiin.
Venäjä varautuu pitkään sotaan. Sopimussotilaiden rekrytointi, vuoden 2022 mobilisoitujen sitominen palvelukseen, asevoimien vahvuuden kasvattaminen ja mahdollinen ulkomaisen henkilöstön käyttö osoittavat, ettei Kreml valmistaudu nopeaan sodan päättämiseen.

Seurattavat asiat seuraavien 72 tunnin aikana

Keskeisiä indikaattoreita ovat mahdolliset uudet venäläiset yhdistetyt ohjus- ja drooni-iskut, Ukrainan kaukovaikutuksen jatkuminen Jaroslavlin ja Udmurtian kaltaisilla syvillä alueilla sekä meriliikenteeseen kohdistuvien iskujen laajeneminen.

Rintamalla huomio kohdistuu erityisesti Lymanin, Slovjanskin, Kostjantynivkan ja Pokrovskin suuntiin. Todennäköisin lyhyen aikavälin kehitys on paikallisten hyökkäysten ja soluttautumisten jatkuminen ilman välitöntä operatiivista läpimurtoa.