Sotateknologian ja geopolitiikan tilannekatsaus 2025: Kiinan saartoharjoitus, Yhdysvaltain puolustusteollisuuden murros ja Ukrainan droonisota

Vuosi 2025 päättyy poikkeuksellisen jännitteisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Kiinan kansanarmeija (PLA) on toteuttanut massiivisen saartoharjoituksen Taiwanin ympärillä, Yhdysvallat on ajanut läpi historiallisen puolustushankintojen uudistuksen ja Ukrainan rintamalla käydään kulutussotaa uuden sukupolven robotiikalla.

Kiinan "Justice Mission 2025" – Oppitunti yhteisoperaatioista

Kiinan kansanarmeija (PLA) on toteuttanut joulukuun lopulla 2025 laajan sotaharjoituksen koodinimellä Justice Mission 2025. Harjoitus on merkittävä paitsi laajuutensa, myös sen strategisen viestin vuoksi: se on suora voimannäyttö Taiwanin saartamiskyvystä ja varoitus "ulkoisille voimille".

Analyytikoiden mukaan harjoitus tarjoaa länsimaisille tiedustelupalveluille ainutlaatuisen tilaisuuden arvioida PLA:n kehitystä. Keskeisiä havaintoja ovat:

• Yhteisoperaatioiden (Joint Operations) syvyys: Harjoitus ei ole vain eri aselajien (maavoimat, laivasto, ilmavoimat, ohjusjoukot) samanaikaista toimintaa, vaan niiden saumatonta integraatiota, jota PLA kutsuu "monialueiseksi tarkkuussodankäynniksi" (Multi-Domain Precision Warfare, MDPW).

• Logistiikka ja huolto: Harjoitus testaa Kiinan kykyä ylläpitää pitkäkestoista operaatiota, mikä on ollut aiemmin PLA:n heikkous. Analyytikot seuraavat tarkasti, kuinka tehokkaasti Kiina kykenee huoltamaan joukkojaan merellä.

• Uudet taistelujoukot: Harjoituksessa on havaittu uusia, teknologisesti edistyneitä yksiköitä, joita Kiina kutsuu "uuden laadun taistelujoukoiksi" (New Quality Combat Forces). Nämä integroivat tekoälyä ja autonomisia järjestelmiä perinteiseen sodankäyntiin.

Harjoituksen ajoitus ja luonne viittaavat siihen, että presidentti Xi Jinping valmistelee asevoimiaan paitsi sotilaalliseen väliintuloon, myös vuoden 2026 neuvotteluasetelmiin Yhdysvaltain hallinnon kanssa.

Yhdysvaltain puolustushankintojen "sota-ajan jalansija"

Vuotta 2025 kuvataan Yhdysvaltain puolustushankintojen (defense acquisition) käännekohdaksi. Pentagon, kongressi ja Valkoinen talo ovat yhteistuumin ajaneet läpi uudistuksia, joiden tavoitteena on siirtää puolustusteollinen pohja "rauhanajan asennosta sota-ajan jalansijalle".

Keskeiset muutokset vuonna 2025:

• Yksityisen pääoman vyöry: Puolustussektoriin on virrannut ennätysmäärä yksityistä rahoitusta. Esimerkkeinä mainitaan autonomisia järjestelmiä kehittävä Anduril Industries, joka keräsi 2,5 miljardia dollaria Series G -rahoituskierroksella, sekä merellisiin drooneihin erikoistunut Saronic Technologies 600 miljoonan dollarin rahoituksellaan.

• SHIELD-hanke: Ohjuspuolustusvirasto (MDA) on valinnut 2 100 toimittajaa massiiviseen 151 miljardin dollarin Scalable Homeland Innovative Enterprise Layered Defense (SHIELD) -hankkeeseen, joka pyrkii luomaan monikerroksisen puolustusjärjestelmän.

• Byrokratian purku: Vuosikymmeniä käytössä ollut, hitaaksi moitittu JCIDS-vaatimusmäärittelyjärjestelmä on lakkautettu, ja tilalle on tuotu ketterämpiä malleja, jotka suosivat kaupallisia teknologioita ja nopeaa käyttöönottoa.

Ukrainan sota: Droonit iskevät strategiseen syvyyteen

Vuoden 2025 päättyessä Ukrainan sota on muuttunut yhä enemmän teknologiseksi kilpajuoksuksi. Ukrainan sodankäynti nojaa nyt vahvasti erikoistuneisiin drooniyksiköihin, jotka eivät toimi vain taktisen tuen roolissa, vaan strategisena aseena.

"Systems of Systems" -taktiikka: Ukrainan salainen drooniyksikkö on siirtynyt yksittäisistä iskuista koordinoituihin operaatioihin, joissa hyökätään Venäjän tykistön ammusvarastoja ja lentotukikohtia vastaan syvällä selustassa. Tavoitteena on tuhota Venäjän pääohjus- ja tykistöhallinnon (GRAU) keskusvarastot, jotka ovat peruja Neuvostoliiton ajalta.

Rintamatilanne on jumiutunut kulutussodaksi, jossa Venäjä puskee "keskiaikaisella" massalla Ukrainan "linnoitusketjuja" vastaan. Vaikka Venäjä on onnistunut murtamaan osan toisesta puolustuslinjasta etelässä, kolmas ja vahvin linja on yhä murtamatta. Analyytikot arvioivat, että sota ei lopu neuvotteluihin lähiaikoina, sillä Venäjän johto on sitoutunut tavoitteisiinsa valtavista tappioista huolimatta.

Geopolitiikka ja energia: Yhdysvaltain kauppasaarrot ja Venäjän kaasun romahdus

Kansainvälisessä politiikassa vuosi 2025 on ollut voimapolitiikan paluun aikaa. Yhdysvaltain presidentti Trumpin hallinto on kiristänyt otettaan Venezuelasta, ja Yhdysvallat on iskenyt Venezuelan satamarakenteisiin estääkseen laittoman kaupan. Samaan aikaan Iranin ja Venezuelan välinen drooniyhteistyö on johtanut uusiin pakotteisiin.

Energiamarkkinoilla näkyy geopoliittisten jännitteiden vaikutus:

• Venäjän kaasuvienti: Venäjän kaasuputkivienti Eurooppaan on pudonnut alimmalle tasolle 50 vuoteen, mikä kertoo energiasiteiden lopullisesta katkeamisesta.

• OPEC+: Öljyntuottajamaat ovat jäädyttäneet tuotannonkasvun suunnitelmat vuoden 2026 ensimmäiselle neljännekselle vastatakseen markkinoiden ylitarjontaan.

• Arktinen alue: Suomi ja Yhdysvallat ovat tiivistäneet yhteistyötään arktisella alueella vastapainona Venäjän jäänmurtajalaivastolle. Suomi on luvannut toimittaa jäänmurtajia Yhdysvalloille parantamaan sen läsnäoloa pohjoisessa.

Koulutus ja simulaatiot

Sotilaallisen koulutuksen saralla digitaalinen simulaatio on nousemassa keskeiseksi keinoksi opettaa strategista ajattelua. Uudet "Earth Forces" -tyyppiset simulaattorit pyrkivät kouluttamaan upseereita hahmottamaan kokonaisuuksia (holistic understanding) ja tekemään päätöksiä epävarmuuden vallitessa, siirtyen pois pelkästä ulkoa opettelusta.

---

Lähdeluettelo

1. Earth Forces Bulletin: Education Through Digital Simulation (Dec 30, 2025)

2. Rogue Systems Recon: Ukraine War: 2025 Ends (Dec 30, 2025)

3. Geopolitics Unplugged: Rapid Read: Geopolitical Must-Knows for Today (Dec 31, 2025)

4. Futura Doctrina: Justice Mission 2025 is a Golden Opportunity to Learn about PLA Joint Planning and Capabilities (Dec 31, 2025)

5. Russia Analyzed: Inside Ukraine's Secret Drone Unit (Dec 30, 2025)

6. Tekoäly-uutiskirje: Tekoäly ryhtyi kommunistiksi -- Open AI etsii uutta huippujohtajaa (Dec 30, 2025)

7. War on the Rocks: Daily Newsletter (Dec 31, 2025)

8. Defense Tech and Acquisition: 2025 The Pivotal Year for Defense Acquisition (Dec 31, 2025)
   
   

   
   
   
   

Venäjän Ukraina-offensiivi kiihtyy, Iranin vaikutusvalta horjuu Lähi-idässä

Venäjän joukot jatkavat hyökkäyksiään Ukrainassa useilla rintamilla, saavuttaen pieniä alueellisia edistysaskeleita huolimatta raskaita tappioista. Institute for the Study of War (ISW) raportoi Venäjän täyttäneen vuoden 2025 värväystavoitteensa, mutta menettäneen yli 410 000 sotilasta. Samanaikaisesti Iranin sisäiset levottomuudet ja sotilaalliset liikkeet heijastavat laajempaa geopoliittista jännitettä.

​Venäjän edistysaskeleet Ukrainan rintamilla

Venäjän joukot ovat vallanneet joulukuussa 2025 yli 700 neliökilometriä ja 32 asutusta Ukrainassa, mikä vastaa vuoden kokonaistennettä noin 6640 neliökilometriä ja 334 asutusta. ISW:n geolokoitu analyysi osoittaa edistystä muun muassa Dobropillyan alueella, jossa Venäjä on ottanut haltuun Nove Shakhoven itäpuolelta, sekä Hulyaipolen suunnalla etelässä. Ukrainan joukot ovat kuitenkin torjuneet useita mekaanisia hyökkäyksiä, kuten Boikivkan luoteispuolella, ja edenneet paikoin Oleksandrohradin pohjoisosassa.​

Venäjä suoritti 29.–30.12. massiivisen ohjus- ja droonihyökkäyksen Ukrainaan, käyttäen kahta Iskander-M -ballistista ohjusta ja noin 60 Shahed- ja Gerbera-tyypin dronea. Hyökkäykset kohdistuivat logistiikkaan ja puolustusasemiin, tukien Venäjän tavoitetta ylläpitää rintamalinjoja ja edetä tykistöaluettaan laajentaen Harkovan, Donetskin ja Zaporizhzhian suuntaan.​

Ukrainan vastarinta ja Venäjän resurssit

Ukrainan asevoimien komentaja Oleksandr Syrskyi vahvisti Venäjän värvänneen 406 000 sotilasta vuonna 2025, mutta tappiot ylittävät tämän luvun selvästi – ISW arvioi Venäjän toimineen 4899,75 kilometriä rintamalla, mikä tarkoittaa vähintään 83 kaatunutta neliökilometriä kohti. Venäjän strategiana on kulutus sodankäynti (attrition warfare), jossa yritetään uuvuttaa Ukrainan puolustus ilmapommituksilla ja tunkeutumisoperaatioilla.​

Rintamojen tavoitteet kattavat pohjoisakselin Belgorodin rajalla, itäisen Ukrainan Luhanskin ja Donetskin valtauksen sekä eteläakselin Zaporizhzhian uhkauksen. Ukraina on edennyt Venäjän puolella Kurskissa ja muualla, mutta Venäjä priorisoi puolustuslogistiikan turvaamista.​

Iranin sotilaallinen toiminta ja sisäiset haasteet

Iranin vallankumouskaarti (IRGC) jatkaa ohjus- ja laivaharjoituksia Persianlahdella, Hormuzinsalmella ja Omaninlahdella, testaten Ghadr-110- ja muita ballistisia ohjuksia sekä anti-laivaohjuksia. Harjoitukset viestivät pelotetta Yhdysvalloille ja liittolaisille, samalla kun Iran korostaa rooliaan Shanghain yhteistyöjärjestössä (SCO) "Sahand 2025" -terrorisminvastaisessa harjoituksessa, johon osallistuivat Venäjä, Kiina ja muut.​

Iranin sisällä protestit riallisen devalvaatiota ja inflaatiota vastaan ovat levinneet maantieteellisesti ja demografisesti toista päivää. Presidentti Pezeshkian lupaa dialogia, kun taas ex-komentaja Mohsen Rezaei varoittaa ohjelman "neuvottelettomista" ohjuskyvyistä. Nämä kehitykset heikentävät Iranin proxy-verkostoja, kuten huthien ja Assad-lojalistien tukea Syyriassa.​

Lähteet

• Institute for the Study of War (ISW): Russian Offensive Campaign Assessment, 30.12.2025​

• ISW: Russian Offensive Campaign Assessment, 29.12.2025​

• ISW: Iran Update, 29.12.2025​

• Critical Threats / ISW: Iran Update, 5.12.2025​

• Muut web-haun lähteet: Geopolitiikka ja analyysit
  
  

  
  
  
  ​

Chuck Pfarrerin viimeisin "Indications and Warnings" -kartta Ukrainan tilanteesta

Viimeisin kartallinen päivitys (julkaistu 31. joulukuuta 2025, klo 01:04 GMT):

Pfarrerin tuorein kartta keskittyy Huliaipolen alueeseen Zaporizhzhjan oblastissa. Analyysissa korostuu venäläisten tilapäinen menestys 25.12. (vallattiin ukrainalainen pataljoonan komentopiste keskustassa), mutta ukrainalaiset vastahyökkäykset ovat vallanneet takaisin yli 55 % kaupungista. Taistelut jatkuvat kiivaina kaduilla, tilanne on fluidi ja venäläiset väitteet täydellisestä vallasta liioiteltuja.

Päähavainnot kartasta ja analyysistä:

• Venäläisten eteneminen: Tilapäinen valloitus keskustassa 25.12., mutta vastahyökkäykset ovat palauttaneet suuren osan alueesta.
• Ukrainalaisten puolustus: Yli 55 % kaupungista takaisin; katutaistelut ja vastahyökkäykset jatkuvat.
• Laajempi näkökulma: Tilanne fluidi, venäläiset väitteet liioiteltuja (samoin kuin aiemmin Kupianskissa).
  
  
  
  
  
  

Lockheed sai silti 1,7 miljardin dollarin maksun – F-35-hävittäjien valmiusaste vain 50 prosenttia

Yhdysvaltain puolustusministeriön uusi tarkastus paljastaa hätkähdyttävän yksityiskohdan maailman kalleimmasta asehankkeesta: Lockheed Martin sai vuonna 2024 lähes 1,7 miljardin dollarin maksun F-35-hävittäjien huoltosopimuksesta, vaikka koneiden lentokelpoisuus oli vain 50 prosenttia. Toisin sanoen puolet Yhdysvaltojen F-35-laivastosta oli suurimman osan ajasta lentokelvotonta – ja silti urakoitsijalle maksettiin täysi korvaus.

Tarkastajien moitteet: valvonta petti

Puolustusministeriön tarkastusvirasto (Office of Inspector General, OIG) totesi joulukuussa 2025 julkaistussa raportissa, että F-35 Joint Program Office ei valvonut Lockheed Martinin suoriutumista riittävästi. Sopimuksesta puuttuivat selkeät mittarit, joilla olisi voitu seurata lentokoneiden käytettävyyttä, huollon laatua tai varaosien hallintaa.

Raportin mukaan projektihallinta ei myöskään käyttänyt tehokkaasti ns. contracting officer’s representatives -valvojia, joiden tehtävä olisi ollut tarkistaa Lockheedin työtä ja raportoida todellisesta tilanteesta lentotukikohdissa.

Jättihankkeen haasteet eivät lopu

F-35-ohjelma on Yhdysvaltain historian suurin sotilasprojekti: sen arvioidaan maksavan yhteensä yli 2 biljoonaa dollaria (2 000 miljardia) koko käyttöikänsä aikana. Yksittäisen F-35A-hävittäjän elinkaari on suunniteltu noin 8 000 lentotunniksi, mutta testien perusteella kesto saattaa venyä jopa kolminkertaiseksi. Koneen suorituskyky on huippuluokkaa, mutta järjestelmä on kärsinyt vuodesta toiseen huolto-ongelmista, ohjelmistopulmista ja osapulasta.

Mitä nyt?

OIG suosittaa sopimuksiin uusia tulospohjaisia kannustimia: Lockheed Martinin maksut pitäisi tulevaisuudessa sitoa koneiden todelliseen suorituskykyyn ja valmiuteen. Valvontahenkilöstön roolia myös halutaan selkeyttää. Raportin seitsemästä suosituksesta kuusi on jo ”ratkaistu” mutta ei vielä toimeenpantu, ja yksi odottaa puolustusministeriön vastausta.

Vaikka Lockheed ja F-35-ohjelmatoimisto ilmoittivat olevansa pääpiirteittäin samaa mieltä suosituksista, OIG vaatii nyt konkreettisia toimenpiteitä – ennen kuin seuraavat miljardit siirtyvät maksuun.

Johtopäätös

Tapaus korostaa, kuinka vaikeaa on hallita globaaleja asekauppoja, joissa teknologia, politiikka ja raha kietoutuvat toisiinsa. F-35-hanke on tekninen ihme, mutta hallinnollinen varoitus: ilman tiukkaa valvontaa ja mitattavia tavoitteita kalliinkin ohjelman arvo voi haihtua ilmaan – kirjaimellisesti.

Lähde: Cristina Stassis, Lockheed still paid $1.7 billion despite F-35’s poor readiness rate, Defense News, 30.12.2025. Saatavilla: https://www.defensenews.com/news/your-military/2025/12/30/lockheed-still-paid-17-billion-despite-f-35s-poor-readiness-rate