Yhdysvallat, Ukraina ja Eurooppa ovat esitelleet uuden 20-kohtaisen rauhansuunnitelman, mutta Venäjän johdon taipumattomuus ja sotilaalliset vastatoimet varjostavat diplomaattisia yrityksiä. Samaan aikaan Lähi-idästä kantautuu huolestuttavia tietoja Iranin ydinaseohjelman etenemisestä.
Geopolitiikka: Lännen 20-kohtainen suunnitelma vs. Kremlin vaatimukset
Presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi 23. joulukuuta liittouman uuden 20-kohtaisen rauhansuunnitelman, joka pyrkii löytämään ratkaisun pitkittyneeseen konfliktiin. Suunnitelma eroaa merkittävästi aiemmasta, marraskuun 28-kohtaisesta ehdotuksesta, joka oli Ukrainalle huomattavasti epäedullisempi.
Rintamalinjojen jäädyttäminen: Uusi suunnitelma ehdottaa konfliktin jäädyttämistä nykyisille rintamalinjoille Luhanskin, Donetskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueilla sopimuksen allekirjoitushetkellä. Aiempi ehdotus olisi vaatinut Ukrainaa vetäytymään koko Donbasin alueelta.
Sotilaallinen kapasiteetti: Ukrainan rauhanajan armeijan vahvuudeksi ehdotetaan 800 000 sotilasta, mikä on 200 000 enemmän kuin aiemmassa suunnitelmassa.
NATO-kysymys: Julkinen 20-kohtainen asiakirja ei mainitse suoraan NATO-jäsenyyttä, mutta Zelenskyi on viitannut julkaisemattomiin lisäasiakirjoihin, jotka käsittelevät turvatakuita.
Venäjän reaktio on ollut odotetun torjuva. Presidentti Putin on toistanut kesäkuun 2024 vaatimuksensa, joihin kuuluvat Ukrainan täydellinen vetäytyminen neljältä alueelta, demilitarisointi ja puolueettomuus. Kremlin sisäpiirilähteiden mukaan Moskova vaatii takeita NATO:n laajenemisen pysäyttämisestä ja pakotteiden purkamisesta. Yhdysvaltain NATO-suurlähettiläs Matt Whitaker on todennut "pallon olevan nyt Venäjällä", mutta Kremlin haluttomuus kompromisseihin pitää rauhansopimuksen todennäköisyyden matalana.
Sotatilanne: "Linnakevyöhyke" ja informaatiosota
Itä-Ukrainassa Venäjän hyökkäysoperaatiot jatkuvat, mutta ne kohtaavat merkittäviä haasteita erityisesti Donetskin alueen linnoitetulla vyöhykkeellä (Fortress Belt).
Kupjanskin rintaman valheet: Venäläiset sotabloggaajat (milbloggers) ovat avoimesti kritisoineet Venäjän sotilasjohtoa vääristeltyjen rintamaraporttien antamisesta Putinille. Todellisuudessa Ukraina on onnistunut vastahyökkäyksissä Kupjanskin pohjois- ja luoteispuolella, vallaten takaisin asemia Oskil-joen länsirannalla. Sotilasjohdon valheelliset raportit "voitoista" ovat johtaneet reservien ennenaikaiseen siirtämiseen pois alueelta, mikä on jättänyt venäläisjoukot haavoittuviksi.
Donetskin "Linnakevyöhyke": Venäjän kyvyttömyys edetä Kupjanskissa ja Lymanissa viittaa siihen, ettei sillä ole riittävästi miesvoimaa tai kalustoa murtaakseen Ukrainan pääpuolustuslinjaa (Slovjansk, Kramatorsk, Družkivka, Kostjantynivka) lähitulevaisuudessa. Tämä selittää osaltaan Kremlin pyrkimyksen saada nämä alueet haltuunsa neuvottelupöydässä sotilaallisen voiman sijaan.
Sotateknologia ja strategiset iskut
Molemmat osapuolet ovat tehostaneet iskujaan syvälle vastustajan selustaan hyödyntäen pitkän kantaman asejärjestelmiä.
Venäjän energiaterrori: Venäjä iski joulukuun 23.–24. välisenä yönä Ukrainan energiainfrastruktuuriin 116 lennokilla (pääosin Shahed-tyyppisiä). Iskut aiheuttivat sähkökatkoja viidellä alueella, ja Harkovassa lämpövoimalaan osunut isku pakotti kaupungin siirtymään varajärjestelmiin ("energiasaarekkeisiin").
Ukrainan vastaiskut: Ukraina on kohdistanut iskuja Venäjän sotateollisuuteen ja ilmavoimiin. Tuore raportti vahvistaa iskun Tulan alueella sijaitsevaan Efremovin synteettistä kumia valmistavaan tehtaaseen, joka tuottaa komponentteja räjähteisiin ja kiinteään rakettipolttoaineeseen.
Il-38N ja sukellusvenejahti: Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU on raportoinut tuhonneensa venäläisen Il-38N-merivalvontakoneen Jeiskin lentotukikohdassa. Kyseinen kone oli alueen ainoa, joka kykeni havaitsemaan Ukrainan käyttämiä Sea Baby -meridrooneja, jotka uhkaavat Venäjän sukellusveneitä.
Oreshnik-ohjusjärjestelmä: Valko-Venäjän puolustusministeri on ilmoittanut "Oreshnik"-keskimatkan ballistisen ohjusjärjestelmän käyttöönotosta ja aktivoinnista Valko-Venäjän alueella, mikä kiristää turvallisuustilannetta pohjoisella rintamalla.
Lähi-itä: Iranin ydinaseohjelman epäilty kiihtyminen
Italian kansainvälisen politiikan instituutin (ISPI) raportin mukaan Iranin korkein johtaja Ali Khamenei on lokakuussa 2025 valtuuttanut miniatyrisoitujen ydinkärkien alustavan kehitystyön.
Tekninen haaste: Vaikka kehitystyö on valtuutettu, asiantuntijat huomauttavat, että Iranilla ei tällä hetkellä ole hallussaan miniatyrisointiin vaadittavaa 90-prosenttisesti rikastettua uraania, vaan rikastusaste on rajoitettu 60 prosenttiin.
Vaihtoehtoiset reitit: Aiemmat tiedustelutiedot viittaavat siihen, että Iranin aseteknologian "salainen ryhmä" tutkii mahdollisuutta rakentaa nopealla aikataululla vanhemman teknologian ydinase, joka ei vaatisi yhtä kehittynyttä miniatyrisointia, mutta jota ei voisi asentaa ballistiseen ohjukseen.
Lähdeluettelo
[1] Institute for the Study of War (ISW): Russian Offensive Campaign Assessment, December 24, 2025.
[2] Institute for the Study of War (ISW): Iran Update, December 24, 2025.
[3] Oreshnik- ja Il-38N-järjestelmien tekniset taustatiedot: Web Search (Janes / Naval Technology / GlobalSecurity).
