Ukraina: Venäjän “talviase” osuu sähköverkkoon – ja ilmatorjunnan muutos näkyy tuloksissa
Venäjä toteutti 22.–23. joulukuuta 2025 laajan yhdistetyn ohjus- ja drooni-iskun, jonka painopiste oli Ukrainan energia- ja kriittisessä infrastruktuurissa erityisesti lännessä. Ukrainan ilmavoimien mukaan isku sisälsi satoja Shahed/Geran-tyyppisiä lennokkeja sekä risteily- ja ballistisia ohjuksia; merkittävä osa torjuttiin, mutta läpimenot ja pudonneet kappaleet aiheuttivat vahinkoja ja sähkökatkoja useissa alueissa. Samalla korostui Ukrainan ilmapuolustuksen “kerroksellistuminen”: hävittäjät, maasta-ammunta ja elektroninen sodankäynti (ES) täydentävät toisiaan, ja raporteissa F-16-hävittäjien roolin kerrotaan kasvaneen risteilyohjusten torjunnassa. Reuters+2ft.com+2
Iskun sotilaallinen logiikka on tuttu: sähköntuotannon ja siirron häirintä pakottaa Ukrainan käyttämään niukkoja resursseja korjauksiin, hajauttaa ilmapuolustusta ja lisää painetta väestöön pakkaskaudella. Operatiivisesti tämä voi heikentää teollisuuden tuotantoa ja rautatiekuljetuksia – mutta vaikutus riippuu siitä, kuinka nopeasti Ukraina kykenee paikkaamaan vahingot ja kuinka tehokkaasti se pystyy suojaamaan sähköverkon “solmupisteitä” (muuntamot, kytkinlaitokset, varavoima).
Mekanisoidun manööverin kriisi: FPV- ja tykistötiheys pakottaa jalan eteneviin “infiltraatioihin”
Rintamatilannekuvassa näkyy toinen, laajempi kehityslinja: Venäjän yritykset palauttaa mekanisoitua läpimurto- ja koukkauskykyä törmäävät droonien ja tykistön aiheuttamaan tappovyöhykkeeseen. ISW:n mukaan Venäjän merijalkaväki teki 22. joulukuuta Dobropilljan suunnalla pataljoonatasoisen mekanisoidun rynnäkön ja Kostjantynivkan suunnalla pienemmän mekanisoidun hyökkäyksen, mutta tappiot olivat tuntuvat ja hyökkäykset torjuttiin. Samassa aineistossa korostuu venäläisten sotabloggaajien oma kritiikki: ajoneuvokolonnat ovat “liian näkyviä” jatkuvassa droonivalvonnassa, mikä suosii pienryhmien jalkainfiltraatiota ja kulutussotaa.
Tämä on sotateknologisesti olennainen signaali: kun FPV-droonit, sensorit ja tulenjohtoketjut tihenevät, panssaroidun liikkeen “klassinen etu” (nopeus + suoja) murenee ilman laajaa vastatoimipakettia. Sellainen paketti tarkoittaisi käytännössä (1) drooniryhmien systemaattista lamauttamista (ES, vastadroonit, tiedustelu–isku), (2) syvää vastapatteritoimintaa sekä (3) yhteistoimintaa laajalla kaistalla – eli juuri sitä, mitä Venäjä ei ole kyennyt johdonmukaisesti toteuttamaan ilman erittäin korkeita tappioita.
Droonien “kill zone” laajenee: emolennokit ja kuituohjatut FPV:t muuttavat logistiikan matematiikkaa
Ukrainalaislähteisiin tukeutuvissa raporteissa todetaan, että Venäjän Geran/Shahed-, Lancet- ja Molniya-tyyppiset järjestelmät yltävät noin 30 km syvyyteen ja osa muunnelmista toimii “emolennokkeina”, jotka kuljettavat FPV-droonin lähemmäs maalia. Lisäksi esiin nousee kuituoptisesti ohjattujen FPV-droonien noin 25 km ulottuvuus, mikä tekee häirinnästä vaikeampaa ja siirtää riskivyöhykettä kauemmas rintamasta. Käytännön seuraus on logistiikan koventunut kuluminen: huoltoajo ja evakuointi vaikeutuvat jo useita kilometrejä ennen etulinjaa, mikä syö puolustajan kykyä pitää asemat “täynnä” ja korvata tappioita ajoissa. understandingwar.org
Lähi-itä: “vyöhykepolitiikka” palaa Etelä-Libanoniin – ja Iran rakentaa uudelleen ohjuspelotettaan
ISW:n Iran-päivityksessä nostetaan esiin väite, että Israel harkitsee suunnitelmaa, jossa Etelä-Libanon jaetaan useaan vyöhykkeeseen (sinisen rajan lisäksi “punainen” ja “intressilinja”), ja jonka ytimessä olisi valvottu puskurialue sekä taloudellinen vyöhyke tiukoin liikkumisrajoituksin. Taustalla vaikuttavat kaksi keskenään jännitteistä tavoitetta: (1) estää Hizbollahin uudelleenaseistautuminen ja (2) välttää laajamittainen uusi sotilasoperaatio – mutta diplomatian onnistuminen riippuu siitä, hyväksytäänkö alueelle pysyviä turvallisuusjärjestelyjä ja millä aikataululla Hizbollahin aseistus sekä Israelin vetäytyminen kytketään toisiinsa. understandingwar.org+2L'Orient Today+2
Iranin puolella raportti painottaa pelotteen palauttamista nimenomaan ohjus- ja ilmapuolustuskyvykkyyksien kautta. Iranilaisten lähipiirilähteiden mukaan Teheran korostaa “kovaa voimaa” ja on sodan jälkeisessä tilanteessa tehnyt konkreettisia toimia ohjusohjelman elvyttämiseksi (mm. infrastruktuurin korjaamista ja hankintoja). Tämä viittaa siihen, että Israel–Iran-asetelma pysyy korkeajännitteisenä: kun pelote rakennetaan takaisin, myös ennaltaehkäisevän iskun houkutus kasvaa molemmin puolin, etenkin jos tiedustelutieto antaa kuvan “ikkunasta”, jossa vastapuolen kykyjä voidaan vielä rajoittaa. Critical Threats+1
Taiwan ja Indopasifi: Yhdysvaltain jättipaketti tukee epäsymmetristä puolustusta – mutta politiikka ja toimitusjonot ovat pullonkaula
Yhdysvallat ilmoitti 17. joulukuuta kaikkien aikojen suurimmaksi kuvatusta Taiwan-asepaketista (noin 11,1 mrd USD), joka sisältää muun muassa HIMARS-raketinheittimiä, ATACMS-järjestelmän pitkän kantaman ohjuksia, M109A7-panssarihaupitseja sekä Altius-kierteleviä ampumatarvikkeita (loitering munitions) ja panssarintorjuntaohjuksia. Paketin sotilaallinen logiikka on selvä: se nojaa “epäsymmetriseen puolustukseen”, jossa edullisemmat ja liikkuvat täsmäaseet pyrkivät tekemään maihinnoususta kalliimman ja epävarmemman – erityisesti iskemällä hyökkäyskalustoon ja kokoamisalueisiin jo ennen rantautumista. Al Jazeera+1
Kaksi riskitekijää nousee kuitenkin samasta aineistosta:
-
Toimitusviiveet ja “backlog” – Taiwanin puolustus nojaa siihen, että järjestelmät tulevat ajoissa, ja aiemmat viivästykset ovat ruokkineet sisäpoliittista kritiikkiä.
-
Kotimainen poliittinen lukko – raportissa kuvataan perustuslaillisen kriisin mahdollisuus, joka voi viivyttää erityisbudjettia ja siten heikentää uskottavuutta. (Sotateknologisesti tämä on keskeistä: tuotantokapasiteetti ja hankintapäätökset ovat osa pelotetta yhtä lailla kuin yksittäiset asejärjestelmät.)
Euroopan turvallisuusympäristö: droonipuolustus siirtyy rajavalvonnan peruskyvykkyydeksi
Ukrainan sodan “droonivaikutus” heijastuu myös Naton itäreunaan. Raportoidusti Puola otti käyttöön ensimmäisiä elementtejä rajaseudun vastadroonijärjestelmästä Valko-Venäjän suunnassa (mm. tutkakomponentti korkean havaintotornin päällä). Tämä on pieni, mutta symbolisesti tärkeä askel: miehittämättömät ilma-alukset eivät ole enää vain rintaman ase, vaan rajaturvallisuuden ja kriittisen infrastruktuurin suojauksen arkipäiväinen uhka. hromadske+1
Strategiset merireitit: Panama-kanavan satamat ja suurvaltakilpailun logistiikka
Kiina pyrkii raporttien mukaan varmistamaan vahvemman määräysvallan satamakaupassa, joka koskee myös Panama-kanavan satamia (COSCO:n enemmistöosuusvaatimus CK Hutchisonin ja BlackRockin/MSC:n järjestelyssä). Kyse ei ole vain kaupasta: satamat ovat kriittisiä solmukohtia merikuljetuksille, huollolle ja mahdolliselle sotilaalliselle liikkuvuudelle. Jo pelkkä epävarmuus omistuksesta ja hallinnasta voi muuttaa riskilaskentaa – ja se on geopoliittinen vaikutus itsessään. ft.com+2Wall Street Journal+2
Lähteet
Uutiskirjeaineisto (liite):
-
Institute for the Study of War (ISW): Russian Offensive Campaign Assessment, December 23, 2025; Iran Update, December 23, 2025; China & Taiwan Update, December 23, 2025 (kooste tiedostossa).
Verkkolähteet (linkit avattu ja taustoitettu):
-
Reuters: Venäjän ilmaisku Ukrainaan 23.12.2025; COSCO/Panama-satamat 16.12.2025. Reuters+1
-
Financial Times: Venäjän “massive” isku Ukrainaan 23.12.2025; Panama-satamakaupan jumiutuminen 23.12.2025. ft.com+1
-
The Guardian: iskujen vaikutus sähkökatkoihin 23.12.2025. Guardian
-
ISW/UnderstandingWar: alkuperäraportit (Ukraina; Iran). understandingwar.org+1
-
L’Orient-Le Jour: Etelä-Libanonin “sininen/punainen/vihreä” -vyöhykekuvaus 20.12.2025. L'Orient Today
-
Al Jazeera: Taiwan-asepaketti 18.12.2025. Al Jazeera
-
AP / Axios / Reuters / The Verge: TikTok US -järjestely (konteksti kansalliseen turvallisuuteen). The Verge+3AP News+3Axios+3
-
Hromadske / Censor.net: Puolan vastadroonijärjestelmä Valko-Venäjän rajalla. hromadske+1
-
Wall Street Journal: Panama-satamakaupan COSCO-vaatimus. Wall Street Journal
