Venäjän ydinase- ja Ukraina-disinformaation uusi aalto
Ukrainan kansallisen turvallisuus- ja puolustusneuvoston alainen disinformaation torjuntakeskus (CCD) varoittaa, että Venäjän propaganda levittää tekaistua ”ISW-raporttia”, jonka mukaan vain 30% Ranskan ydinaseista olisi käyttökelpoisia. ISW ei ole koskaan julkaissut tällaista teknistä arviota Ranskan ydinvoimasta, eikä se tee Naton ydinaseiden sotateknisiä auditointeja, mikä paljastaa väitteen osana koordinoitua psykologista operaatiota, joka tähtää Naton uskottavuuden horjuttamiseen.
CCD:n mukaan Venäjä yhdistää tähän kampanjaan tekoälyllä tuotettuja valevideoita Ukrainasta, joissa ”ukrainalaiset sotilaat” väittävät puolustuksen romahtaneen, rintamalinjojen murtuneen ja komentoketjujen ajautuneen kaaokseen. Videoihin on joissain tapauksissa jäänyt näkyviin generointityökalujen vesileimoja, mikä osoittaa generatiivisen tekoälyn järjestelmällisen hyödyntämisen sotilaallisen mielialan murentamiseen ja länsimaisten yleisöjen hämmentämiseen.
Ukrainalaisviranomaisten mukaan Venäjä tuottaa vastaavia tekoälyvideoita myös väitetystä ”joukkokarkuruudesta” Donetskin alueen Pokrovskin suunnalla sekä levittää valhetta, että presidentti Volodymyr Zelenskyi ei olisi vieraillut Kupjanskin rintama-alueella. Kampanjan strateginen tavoite on kylvää epäluottamusta Naton ja EU‑maiden instituutioita kohtaan sekä luoda kuva ”Naton heikkoudesta”, johon kytketään erityisesti Ranskan roolin ja presidentti Emmanuel Macronin maineen horjuttaminen ennen vuoden 2026 kunnallisvaaleja.
Ranskaa vastaan suuntautuvan laajemman vaikuttamisoperaation yhteydessä on paljastettu yli 200 valemedia‑sivuston verkosto, joista yli 140 esiintyy tunnettuina ranskalaisina medioina ja muokkaa niiden sisältöä Kremlin narratiiveja tukevaksi. Verkoston taustalla on ukrainalaislähteiden mukaan niin sanottu Operation Storm‑1516 (”Doppelgänger”), joka hyödyntää tuhansia tekoälyllä generoituja artikkeleita ja pyrkii lumetun ”paikallisuuden” avulla kiertämään perinteisiä mediansisäisiä tarkastusmekanismeja.
Iran kiristää merellistä painetta ja neuvottelee aseellisten liittolaistensa asemasta
Iranin vallankumouskaartin (IRGC) merivoimat kaappasivat 24. joulukuuta ”ulkomaisen” tankkerin Gheshmin saaren läheisyydessä Hormuzinsalmessa väittäen aluksen salakuljettaneen neljä miljoonaa litraa öljyä. Iranilaiset viranomaiset pidättivät 16 ei‑iranilaista miehistön jäsentä, mutta aluksen nimeä tai kansallisuutta ei ole julkistettu, eikä tapausta ole voitu riippumattomasti varmistaa kaupallisen meriliikenneseurannan avulla.
CTP–ISW:n arvion mukaan on mahdollista, että kaappaus oli vastatoimi Yhdysvaltain suorittamille ”pimeän laivaston” tankkeritakavarikoille Karibianmerellä, muun muassa Bella 1 ‑aluksen pysäyttämiselle joulupäivänä Atlantilla. IRGC:n X‑tili viittasi kaappauksen aikaan islamilaiseen opetukseen ”palauttaa vihollisen kivi samaan suuntaan”, mikä peilaa retorisesti marraskuussa toteutettua Talara‑öljytankkerin haltuunottoa ja korostaa Iranin pyrkimystä symmetriseen peloteviestintään meriyhteyksistä.
Teheran reagoi Yhdysvaltain Venezuelan edustalla suorittamiin takavarikkoihin lähettämällä 21. joulukuuta Iranin säännöllisen armeijan (Artesh) 103. ja 104. laivasto-osaston kaukomeripalvelukseen saatesanoilla, että toinen niistä saa tehtäväkseen kauppalaivojen saattamisen. Iranin ulkoministeriön edustajat ja Teheranin suurlähetystö Caracasissa kuvasivat Skipper‑tankkerin pysäyttämistä ”merirosvoudeksi”, mikä vahvistaa narratiivia, jossa Iran määrittelee Yhdysvaltain merivalvonnan hyökkäykselliseksi ja oikeuttaa oman harmaan vyöhykkeen toiminnan Hormuzissa ja globaalissa öljykaupassa.
Samaan aikaan Iran pyrkii muokkaamaan Irakissa toimivien liittolaismilitiansa roolia vastauksena Yhdysvaltain vaatimuksiin aseistuksen rajoittamisesta ja Iranin vaikutusvallan leikkaamisesta. Irakilaislähteiden mukaan osa Iran‑mielisistä joukoista luonnostelee ”yhdeksän kohdan tiekarttaa”, jossa ne olisivat valmiita keskustelemaan aseiden riisunnasta, mikäli Yhdysvallat poistaisi pakotteita militialehtoreilta, sitoutuisi olemaan iskemättä joukkoihin, asettaisi takarajan joukkojensa vetämiselle ja löysentäisi otettaan Irakin hallitusmuodostuksesta.
Militiakenttä on kuitenkin jakautunut: osa ryhmistä hyväksyy periaatteessa aseiden rajaamisen valtiolle, osa pyrkii hämärtämään suhdettaan valtiokoneistoon ja kovimman linjan järjestöt, kuten Kataib Hezbollah, torjuvat täydellisen aseistariisunnan. Iranin suurlähettiläs Bagdadissa, Mohammad Kazem al Sadegh, korostaa militiaryhmien muodollista päätösvaltaa omaan asemaansa mutta viittaa samalla Teheranin huoliin ratkaisujen seurauksista, mikä tukee analyysiä, jonka mukaan Iran pyrkii pitkällä aikavälillä siirtämään suurimmat liittolaisensa politiikan puolelle ja rakentamaan rinnalle pienempiä, ideologisesti tiukemman kontrollin alaisia iskujoukkoja.
Syyrian jälki-Assad‑järjestys: yhteisoperaatioita ISISiä vastaan ja uusi sisällissodan riski
CTP–ISW:n mukaan Syyrian sisäministeriön joukot toteuttivat 24.–25. joulukuuta useita operaatioita yhteistyössä ISISin vastaiseen globaaliin koalitioon Rif Dimashqin alueella, joissa muun muassa pidätettiin ISISin ”Damaskoksen kuvernööri”, surmattiin Houranin alueen johtaja sekä lamautettiin solun toimintaa. Yhdysvallat on tukenut operaatioita ilmaiskuilla, jotka tuhosivat yli 70 ISIS‑kohdetta Syyrian keskisissä autiomaissa sen jälkeen, kun ISIS‑henkinen sisäpiiri-isku tappoi kaksi yhdysvaltalaissotilasta ja tulkin Palmyrassa 13. joulukuuta.
ISW huomauttaa, että tällainen kattava koordinaatio Syyrian hallituksen joukkojen kanssa ei ollut mahdollista ennen Bashar al‑Assadin hallinnon kaatumista joulukuussa 2024, jolloin Yhdysvallat rajoittui yksittäisiin korkean profiilin iskuihin kalifien kaltaisia johtajia vastaan. Uusi turvallisuusjärjestys mahdollistaa nyt ISISin organisaation järjestelmällisen kuluttamisen läpi Syyrian hallitsemien alueiden, mutta samalla se avaa tilaa uusille paikallisille jännitteille erityisesti sektaarisesti jakautuneissa kaupungeissa.
Homsissa ISIS‑linjainen salafijihadistiryhmä Saraya Ansar al Sunnah otti vastuun 26. joulukuuta tehdyistä räjähde‑iskusta alaviittimoskeijaan alaviitti-enemmistöisessä kaupunginosassa, vain kymmenen päivää aiemman, ainakin kahdeksan kuolonuhria vaatineen hyökkäyksen jälkeen. Ryhmä kertoo tavoittelevansa sunnien ja alaviittien välisten jännitteiden uudelleensytyttämistä, mikä nojautuu vuoden 2025 alusta lähtien dokumentoituun alaviittiväestöön kohdistuneeseen väkivaltaan ja aiempiin Homsin alueen kostokierteisiin.
Saraya Ansar al Sunnahin toiminta oli pitkään julkisesti hiljaista – ryhmä ei väittänyt iskuja heinäkuun ja joulukuun 2025 välillä – mutta sen mukaan syy hiljaisuuteen oli turvallisuuspalveluiden ja koalition yhteiset pidätysoperaatiot, jotka rajoittivat toimintakykyä. Joulukuun isku osoittaa kuitenkin, että järjestöllä on yhä käytössään salainen verkosto, joka kykenee toteuttamaan merkittäviä iskuja urbaanissa ympäristössä, mikä kasvattaa sisällissodan uudelleensytyttämisen riskiä alueella, jossa sektaarinen väkivalta on historiallisen matalalla sytytyskynnyksellä.
Jemen, strateginen merikulku ja Iranin laaja vaikutusverkosto
Arabian niemimaalla Saudi‑Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat (UAE) hakevat CTP–ISW:n mukaan kompromissia Jemenin eteläosassa, jossa UAE:n tukema Southern Transitional Council (STC) on laajentanut alueellista kontrolliaan Hadramautin ja Mahran maakunnissa. Riadin ulkoministeriö syytti 25. joulukuuta STC:tä ”perusteettomasta eskalaatiosta” ja vaati joukkojen vetäytymistä, mutta tunnusti samalla etelän separatistisen ”oikeutetun asian”, mikä kertoo tasapainoilusta Houthi‑kapinallisten vastaisen rintaman koossa pitämisen ja liittolaisen kunnianhimon rajaamisen välillä.
Saudi‑ilmavoimat toteuttivat 26. joulukuuta ensimmäisen ilmaiskunsa STC‑tukikohtaa vastaan Wadi Nahbin alueella, mutta isku ei aiheuttanut tappioita ja näyttäytyy ennen kaikkea voimannäytönä, jolla Riad pyrkii asettamaan pelisääntöjä ilman täysimittaisen liittolaiskonfliktin riskiä. UAE ilmaisi lausunnossaan tukensa Saudi‑Arabian pyrkimyksille ”turvallisuuden ja vakauden” edistämiseksi Jemenissä, mutta ei maininnut itse iskua, mikä viittaa haluun välttää julkinen vastakkainasettelu ja neuvotella STC:n liikkumatilasta kulissien takana.
CTP–ISW arvioi, että tällainen ”hyväksytty kurinpalautus” voi olla osa laajempaa työnjakoa, jossa Saudi‑Arabia säilyttää johtavan roolin poliittisessa prosessissa ja meriturvallisuudessa Punaisellamerellä ja Adeninlahdella, kun taas UAE hallinnoi vaikutusvaltaansa eteläisen rannikkovyöhykkeen satamissa ja miliiseissä. Iranin näkökulmasta eteläisen Jemenin ja Punaisenmeren reittien hallinta on keskeinen väline sekä Houthi‑liikkeen tukemisessa että kyvyssä uhata kriittisiä merikuljetuslinjoja, mikä tekee Saudi–UAE‑linjauksista osan laajempaa Iranin ja lännen välistä merellisen pelotteen peliä.
Venäjän hyökkäysoperaatio ja poliittinen umpisolmu Ukrainassa
ISW:n tuoreessa Venäjän hyökkäyskampanjaa koskevassa arviossa korostetaan, että Venäjä jatkaa kuluttavia hyökkäysoperaatioita useilla rintamalohkoilla, mutta kyky saavuttaa nopeita operatiivisia läpimurtoja pysyy rajallisena. Sumyn suunnalla Venäjän joukot pyrkivät luomaan ”puolustettavan puskurivyöhykkeen” Ukrainan pohjoisrajalle, mutta edistys on ollut hidasta ja hyökkäykset torjutaan pääosin ilman merkittäviä aluevoittoja, samalla kun Ukraina toteuttaa paikallisia vastahyökkäyksiä ja häiritsee hyökkääjän huoltoreittejä.
Donetskin ja Zaporižžjan rintamilla Venäjä yhdistää tykistö- ja drooni‑iskuja Ukrainan huoltolinjoihin tavoitteena pakottaa puolustaja siirtämään reserviä ja hyväksymään vaiheittaisia vetäytymiä, mikä heijastaa kulutukseen perustuvaa, teollisen sodankäynnin logiikkaa. ISW arvioi edelleen, että Venäjä ei ole lähiaikoina kykenevä ylittämään Dnipro‑joen laajamittaisesti tai etsimään suoraa reittiä Odessaan, mutta pitkittynyt kulutussota koettelee Ukrainan teollista ja henkilöstöreserviä ja tekee lännen pitkäjänteisestä materiaalituesta keskeisen tekijän sodan lopputuloksen kannalta.
Diplomaattisella tasolla Venäjän varapääministeri Sergei Rjabkov on todennut, ettei Moskova aio ”tällä hetkellä” allekirjoittaa yhtäkään rauhansopimusta, mikä sulkee pois lyhyen aikavälin poliittisen ratkaisun ja tukee arviota, jonka mukaan Kreml pyrkii pitkittämään konfliktia kuluttaakseen Ukrainan ja lännen resursseja. Tähän strategiaan liittyy kiinteästi myös mainittu disinformaatiokampanja Natoa vastaan, jossa sotilaallinen painostus rintamalla ja informaatio‑operaatiot eurooppalaisia yleisöjä kohtaan muodostavat yhtenäisen, monidomainisen vaikuttamiskokonaisuuden.
Lähteet
– Critical Threats Project / Institute for the Study of War: Iran Update, December 26, 2025.
– Institute for the Study of War: Russian Offensive Campaign Assessment ‑tuotelinja ja päivittäisarvioita joulukuussa 2025.
– New Voice of Ukraine: ”Russia spreads fake ISW report on France’s nukes, pushes AI hoaxes on Ukraine, says watchdog”.
– RBC‑Ukraine: ”Russian propaganda fabricates fake ISW report on France's nuclear forces”.
– Mezha / muihin medioihin pohjautuva analyysi: ”Russian Propaganda Falsely Claims Low Readiness of French Nuclear Forces”.
– Odessa Journal: ”Over 200 Russian Disinformation Sites Target France”.
– CTP–ISW taustaraportit Iranin Red Sea‑ ja öljyverkostoista 2025.
