28/12/2025

Venäjä kiristää talvisodan painetta Ukrainassa – kulutussota, monisuuntainen hyökkäys ja informaatio-operaatiot kietoutuvat yhteen

Talvisodan kulutustrategia ja uusi hyökkäysdesign

Institute for the Study of War (ISW) kuvaa Venäjän vuoden 2025 talvisodan strategian ytimessä olevan kulutussodan logiikan: tavoitteena ei ole nopea läpimurto vaan Ukrainan ja sen tukijoiden asteittainen uuvuttaminen, samalla kun Moskova pyrkii osoittamaan kykenevänsä jatkamaan sotaa lähes rajattomasti. (ISW, Ukraine Today, Kyiv Post, ecoi.net)

Venäjä yhdistää sotilaallisen kulutuksen poliittiseen painostukseen väittäen, että pitkällä aikavälillä se kykenee ”voittamaan ajan” lännen tuki-ikkunan kaventuessa. Tähän kytkeytyy myös viesti siitä, että Venäjä kestää pitkää sotaa paremmin kuin Ukrainan taloudellisesti ja poliittisesti haavoittuva tukikoalitio. (ISW, Ukraine Today, Kyiv Post)

ISW:n syksyn ja talven arvioissa kuvattu uusi hyökkäyskampanjan malli perustuu laajamittaiseen battlefield air interdiction (BAI) -toimintaan eli taistelukentän ilmatilanne-eristämiseen, jossa ilmavoimien ja pitkän kantaman aseiden iskukampanjat kohdistuvat Ukrainan huoltoyhteyksiin, tykistöasemiin ja puolustuslinjojen syvyyteen ennen jalkaväen etenemistä. (ISW) Tavoitteena on murtaa puolustuksen selustaa niin, että venäläinen jalkaväki voi hivuttautua eteenpäin pienin askelin – ISW kuvaa etenemisnopeuden jäävän ”jalanmitan” tasolle niilläkin rintamalohkoilla, joilla Kreml julistaa näyttäviä menestyksiä. (ISW)

Rintamatilanne: Pokrovsk, Siversk, Zaporižžja ja Kurskin akseli

Donetskin alueella Venäjä keskittää kalustoa ja tulivoimaa erityisesti Pokrovskin suuntaan, jota ISW pitää esimerkkinä siitä, miten BAI-kampanja voi mahdollistaa asteittaiset maavoimien edistymiset, kun riittävä määrä ilma- ja ohjusjoukkoja voidaan keskittää yhdelle operatiiviselle alueelle. (ISW) Venäjä ei kuitenkaan ole kyennyt toistamaan Pokrovskin suunnan hyötyjä muilla rintamalohkoilla, mikä paljastaa rajoitukset sen kyvyssä tukea useaa suurhyökkäysaluetta yhtä aikaa. (ISW)

Siverskin suunnalla sekä Donetskin ja Zaporižžjan rajamailla raportoidaan jatkuvista venäläisistä hyökkäys- ja infiltraatioyrityksistä, joissa pienet ryhmät hakeutuvat Ukrainan asemien taakse tai sisään ilman, että rintamalinja muodollisesti siirtyy. (ISW) Maastosta geopaikannettu kuvamateriaali osoittaa venäläisten lippujen nostamista Siverskin keskustassa ja iskuja Ukrainalle tärkeisiin maantieyhteyksiin, mutta nämä toimet eivät ole johtaneet nopeisiin maastonvaihdoksiin, vaan pikemminkin syvään, paikallisesti kuluttavaan lähitaisteluun. (ISW)

Zaporižžjan länsiosassa Venäjä jatkaa pyrkimyksiä työntää Ukrainan joukkoja taaemmas Oleksandrivkan ja naapurikylien suunnissa, mutta edistyminen on epävarmaa ja osin vain venäläislähteiden omien ilmoitusten varassa. (ISW) Samaan aikaan Kurskin alueen ja muiden Venäjän rajaseutujen kautta käynnistetyt operaatiot – mukaan lukien rajan molemmin puolin suuntautuvat iskut ja tiedustelu – näyttäytyvät osana monisuuntaista kampanjaa, jolla pyritään sitomaan Ukrainan joukkoja laajalle rintamalle. (ISW, ISW sosiaalisen median päivitykset)

Ohjus- ja drooni-iskut: infrastruktuuri maalitauluna

Talven 2025–2026 aikana Venäjä on laajentanut ohjus- ja lennokki-iskujaan sekä määrällisesti että laadullisesti, mikä tukee pyrkimystä lamauttaa Ukrainan kriittistä infrastruktuuria ja ilmapuolustusta. (ISW, Ukraine Today) Yksittäisissä aalloissa on käytetty kerralla yli 200 miehittämätöntä järjestelmää, muun muassa Shahed-tyyppisiä kamikaze-lennokkeja, joilla pyritään kuluttamaan Ukrainan ohjus- ja ilmatorjuntaresursseja ja luomaan tilaa myöhemmille tarkkuusiskuille. (ISW)

Iskujen kohteina ovat järjestelmällisesti sähköverkko, logistiikkasolmukohdat, ammus- ja polttoainevarastot sekä puolustusteollisuuden kohteet, mikä heikentää Ukrainan kykyä ylläpitää korkean intensiteetin taistelua rintamalla. (ISW, Ukraine Today, taustakoosteet) Samalla Venäjä käyttää pitkiä kantalentoja ja eri ilmansuunnista suoritettuja laukaisuja – esimerkiksi Kurskin, Oryolin, Rostovin, Krasnodarin ja Krimin alueelta – monivektorisen uhkan luomiseksi, joka vaikeuttaa Ukrainan ilmapuolustuksen tulenjakoa. (ISW)

Kognitiivinen sodankäynti ja poliittinen painostus

ISW korostaa, että sotilaallista kulutusta täydentää järjestelmällinen kognitiivinen sodankäynti: Kreml rakentaa narratiivia vääjäämättömästä venäläisestä voitosta ja Ukrainan ”väistämättömästä romahduksesta”, vaikka rintama ei tue väitettä nopeasta läpimurrosta. (ISW, Ukraine Today, taustakoosteet) Tämä näkyy sekä sisäisessä propagandassa että kansainväliselle yleisölle suunnatuissa viesteissä, joissa alleviivataan lännen tuen ”väsymistä” ja kyseenalaistetaan Ukrainan hallinnon legitimiteetti. (ISW)

Venäjän poliittinen johto hyödyntää julkisia tapaamisia upseeriston ja virkamiesten kanssa rakentaakseen kuvaa sarjasta ”suuriakin” taktisia voittoja, vaikka analyysien mukaan kyse on usein liioitelluista tai osittaisista menestyksistä. (ISW, taustakoosteet) Samanaikaisesti Venäjä vaatii neuvotteluissa turvavyöhykkeitä (buffer zones) ja alueellisia myönnytyksiä erityisesti Pohjois-Ukrainassa, mutta Putin pitää kiinni maksimaalisista sodanpäämääristä, jotka sisältävät joko koko Ukrainan hallinnan tai ainakin sen poliittisen suvereniteetin murtamisen. (ISW, ISW:n kommentit neuvottelunarratiiveista)

Kansainvälinen ympäristö ja lännen tuen merkitys

ISW:n ja muiden analyysien mukaan sodankäynnin strateginen ydin pysyy muuttumattomana: sota on juuttunut kuluttavaan pattitilanteeseen, jossa kumpikaan osapuoli ei lyhyellä aikavälillä kykene saavuttamaan ratkaisevaa sotilaallista läpimurtoa ilman merkittävää muutosta resurssi- ja tukiympäristössä. (ISW, taustakoosteet) Venäjä kamppailee jatkuvan henkilöstö- ja kalustokulutuksen kanssa, vaikka se on mukauttanut taktiikkaansa hyödyntämään heikommin koulutettuja ”ensiaaltoja” ja paremmin varustettuja iskuosastoja; Ukraina puolestaan nojaa syvenevään mutta poliittisesti ailahtelevaan ulkoiseen tukeen. (ISW, analyysikoosteet ISW:n arvioista)

Lännen sotilaallisella ja taloudellisella tuella on suora vaikutus rintamatilanteeseen, erityisesti ilmapuolustuksen, tykistön ammuslogistiikan ja pitkän kantaman täsmäaseiden saatavuuden kautta. (ISW, Kyiv Post, ecoi.net) Mikäli ulkoinen apu heikkenisi merkittävästi, Venäjä voisi ajan mittaan muuttaa nykyisen jalanmitan etenemisen operatiiviseksi eduksi; jatkuva tuki taas ylläpitää Ukrainan kykyä torjua venäläishyökkäyksiä ja pakottaa Moskovan jatkamaan kallista ja tuloksiltaan rajallista talvisotaa. (ISW, Ukraine Today, taustakoosteet)

Lähteet (linkit)



Lähettänyt klo