Tiivistelmä
ISW viimeisimmät päivitykset muodostavat kuvan turvallisuusympäristöstä, jossa Lähi-idän merellinen eskalaatio, Ukrainan rintaman kulutussota, Venäjän sotateollinen kasvu ja Korean niemimaan turvallisuusasetelma kehittyvät samanaikaisesti. Päivän painopiste on selvästi Iranissa ja Hormuzinsalmessa, mutta Ukrainan sota säilyy operatiivisesti keskeisenä ja Korean niemimaa täydentää kuvaa laajemmasta Indo-Tyynenmeren turvallisuuspaineesta.
Yhteinen nimittäjä on järjestelmäkestävyys. Hormuzissa kyse on merireittien, energialogistiikan ja alueellisen pelotteen hallinnasta. Ukrainassa kyse on Venäjän sotateollisen massan, Ukrainan drooni- ja ilmatorjuntakyvyn sekä rintaman hajautetun paineen välisestä kilpailusta. Korean niemimaalla kyse on Pohjois-Korean uhasta, Etelä-Korean vastatoimista ja Yhdysvaltain laajemmasta Indo-Tyynenmeren strategiasta.
Lähi-itä: Hormuzinsalmi on jälleen kriisin keskipiste
ISW Iran Update Special Report -kokonaisuus nostaa Hormuzinsalmen takaisin alueellisen kriisin ytimeen. Karttasivujen perusteella ISW seuraa Yhdysvaltojen iskuja Iraniin 25.–26. toukokuuta 2026, Iranin väitettyä valvonnan laajentamista Hormuzinsalmessa sekä öljytankkeriin kohdistunutta hyökkäystä Omanin edustalla 26. toukokuuta.
Hormuzinsalmi on strategisesti poikkeuksellisen herkkä alue, koska sen kautta kulkee merkittävä osa maailman öljy- ja kaasukuljetuksista. Siksi Iranin mahdollinen pyrkimys vahvistaa valvontaansa salmessa ei ole vain alueellinen merivoimakysymys, vaan globaali energiaturvallisuusongelma. Jos tankkeriliikenne joutuu pysyvämmin sotilaallisen painostuksen, tarkastusten, saattotarpeiden tai vakuutusriskien kohteeksi, vaikutus näkyy nopeasti energiavirroissa, rahtihinnoissa ja liittolaisten päätöksenteossa.
ISW aineisto ei täsmennä, onko Hormuzissa kyse pysyvästä merellisen kontrollin muutoksesta vai lyhytaikaisesta eskalaatiovaiheesta. Varovainen arvio on, että Iran testaa toimintavapauttaan ja Yhdysvallat puolestaan pyrkii osoittamaan, ettei se hyväksy Hormuzin muuttamista Iranin yksipuolisesti säätelemäksi kulkuväyläksi.
Israel, Libanon ja Iranin liittolaisverkostot
Iran-päivitysten yhteydessä ISW käsittelee myös Israelin iskuja Libanoniin. Tämä viittaa siihen, että ISW pitää Israelin ja Iranin liittolaisverkostojen välistä dynamiikkaa edelleen keskeisenä osana Lähi-idän turvallisuustilannetta.
Libanonin suunta on tärkeä, koska Hizbollahin ja muiden Iranin tukemien toimijoiden toiminta voi laajentaa kriisin nopeasti Persianlahden ja Hormuzinsalmen ulkopuolelle. Jos Iranin, Israelin ja Yhdysvaltojen välinen paine kasvaa, Libanon voi toimia rinnakkaisena eskalaatiokanavana, jossa osapuolet testaavat toistensa rajoja ilman välitöntä täysimittaista alueellista sotaa.
Tässä kokonaisuudessa täsmäiskut, meriliikenteeseen kohdistuvat uhat, droonit, ohjukset ja alueelliset liittolaisverkostot muodostavat yhden turvallisuuspoliittisen verkon. Yksittäinen isku merellä, Libanonissa tai Iranin alueella voi muuttaa nopeasti koko alueen riskitasoa.
Ukraina: rintama pysyy hajautettuna, eikä yhtä ratkaisevaa läpimurtoa näy
Ukrainan osalta ISW tuorein julkaisu on Russian Offensive Campaign Assessment, May 27, 2026. Sen rinnalla julkaistut kartat kattavat useita rintamasuuntia, kuten Sumyn, Harkovan, Kupjanskin, Borovan, Donetskin, Slovjanskin, Pokrovskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueet.
Kartta-aineiston laajuus kertoo, että rintama säilyy hajautettuna. Sotaa ei tällä hetkellä määritä yksi selvä ratkaisutaistelu, vaan useiden samanaikaisten painopisteiden, paikallisten etenemisten, kuluttavien hyökkäysten ja alueellisen kontrollin jatkuva muutos. Tämä tukee kuvaa sodasta, jossa operatiivinen dynamiikka rakentuu asteittain eikä yksittäisen suuren läpimurron kautta.
ISW aiemman 26. toukokuuta katsauksen mukaan Venäjä jatkoi painetta useilla suunnilla, mutta vahvistettuja merkittäviä etenemisiä oli rajallisesti. Kupjanskin koillispuolella Petropavlivkan suunnalla havaittiin etenemistä, mutta esimerkiksi Harkovan, Siverskin, Tšasiv Jarin, Toretskin ja Avdijivkan suunnilla taistelut jatkuivat ilman laajoja varmistettuja läpimurtoja.
Venäjän taktiikka: pienryhmät, kulutus ja elektroninen sodankäynti
ISW mukaan Venäjän hyökkäystaktiikassa korostuvat pienissä ryhmissä toteutetut jalkaväkihyökkäykset. Ukrainalaislähteiden mukaan venäläiset hyökkäävät useilla sektoreilla ryhmäkoon osastoilla, usein ilman merkittävää panssaritukea. Joissakin tapauksissa hyökkäyksiä tuetaan elektronisen sodankäynnin järjestelmillä, joiden tarkoitus on vaikeuttaa ukrainalaisten droonien käyttöä.
Tämä kertoo taktisesta sopeutumisesta. Venäjä ei kykene kaikilla suunnilla käyttämään suuria mekanisoituja hyökkäyksiä ilman korkeita tappioita, joten se pyrkii kuluttamaan Ukrainan puolustusta hajautetummalla, jatkuvalla jalkaväkitoiminnalla. Tällainen taktiikka ei välttämättä tuota nopeita läpimurtoja, mutta se sitoo Ukrainan joukkoja, kuluttaa ampumatarvikkeita ja pakottaa ylläpitämään jatkuvaa valmiutta useilla rintamalohkoilla.
Ukrainan kannalta tämä korostaa droonien, sensorien, viestiyhteyksien, liikkuvan tulenkäytön ja paikallisen tilannekuvan merkitystä. Jos Venäjä hyökkää pieninä, hajautettuina ryhminä, puolustajan on kyettävä havaitsemaan ja tuhoamaan ne nopeasti ennen kuin ne pääsevät pesiytymään asemiin.
Venäjän sotateollinen mittakaava kasvaa
ISW nostaa esiin RUSI raportin, jonka mukaan Venäjä on kasvattanut ammustuotantoaan erityisesti 152 millimetrin ja 122 millimetrin tykistöammuksissa sekä raketinheitinjärjestelmien ampumatarvikkeissa. Lisäksi tuotantoa on kasvatettu Kh-101-risteilyohjuksissa ja Iskander-M-ballistisissa ohjuksissa.
Tämä on yksi tärkeimmistä strategisista havainnoista. Venäjä pyrkii rakentamaan pitkän sodan kestävää teollista perustaa. Vaikka osa tuotannosta perustuu varastoista kunnostettuun kalustoon eikä täysin uuteen valmistukseen, kokonaiskuva osoittaa, että Moskova valmistautuu jatkamaan kulutussotaa pitkään.
Ukrainan ja lännen näkökulmasta tämä tarkoittaa, ettei Venäjän sotakykyä voi arvioida vain rintamatappioiden perusteella. Olennaista on, kuinka nopeasti Venäjä kykenee korvaamaan menetyksiä, kuinka hyvin se pystyy kiertämään pakotteita ja kuinka kauan sen teollinen pohja kestää nykyistä tuotantotahtia.
Ukraina institutionalisoi droonisodan
Ukrainan puolella merkittävä kehitys on miehittämättömien järjestelmien aseman vahvistuminen. Presidentti Volodymyr Zelenskyi on allekirjoittanut asetuksen, jolla Unmanned Systems Forces perustetaan erilliseksi puolustushaaraksi. Tämä on selvä merkki siitä, että droonisodankäynti ei ole enää tilapäinen lisä perinteisiin joukkoihin, vaan oma institutionaalinen suorituskykyalueensa.
ISW mukaan Ukraina kehittää myös Magura V5 -meridrooneja, joista on muokattu versioita R-73-ilmataisteluohjusten laukaisuun. Lisäksi ukrainalainen johto pyrkii rakentamaan useista drooneista koostuvia ryhmiä, joilla voitaisiin suorittaa tehtäviä, jotka aikaisemmin olisivat edellyttäneet yksittäistä sota-alusta.
Tämä on merisodankäynnin kannalta merkittävä muutos. Jos miehittämättömät pinta-alukset kykenevät kuljettamaan aseita, toimimaan ryhminä ja uhkaamaan ilma- tai merimaaleja, ne muuttavat rannikkosodankäynnin kustannussuhdetta. Halpa ja vaikeasti havaittava järjestelmä voi pakottaa kalliin sota-aluksen varovaiseksi tai sitoa merkittäviä torjuntaresursseja.
Ilmatorjunta pysyy Ukrainan kriittisenä pullonkaulana
Ukrainan ilmatorjuntatilanne on edelleen vaikea. ISW mukaan DTEK johto on arvioinut, että Venäjällä on käytössään selvästi enemmän iskuaseita kuin Ukrainalla sieppausohjuksia. Tämä heikentää Ukrainan kykyä suojata kriittistä infrastruktuuria, erityisesti sähköverkkoa ja energiakohteita.
Tämä on kulutussodan ytimessä. Venäjä voi yrittää pakottaa Ukrainan käyttämään kalliita ilmatorjuntaohjuksia halvempiin drooneihin tai suuria määriä laukaistuihin ohjuksiin. Jos torjuntavälineitä ei ole riittävästi, osa iskuista pääsee läpi, vaikka torjuntaprosentti olisi korkea.
Siksi Ukrainan tuleva puolustuskyky riippuu paitsi länsimaisten ilmatorjuntajärjestelmien määrästä myös halvemmista torjuntaratkaisuista, elektronisesta sodankäynnistä, liikkuvista torjuntaryhmistä ja kyvystä suojata vain kaikkein kriittisimmät kohteet silloin, kun kaikkia kohteita ei voida suojata.
Venäjän kumppanit: Pohjois-Korea ja Iran osana sotataloudellista verkostoa
ISW mukaan Venäjä jatkaa yhteyksien rakentamista valtioihin, jotka voivat tukea sen sotataloutta tai geopoliittista asemaa. Pohjois-Korean mahdollinen insinööri- ja rakennusjoukkojen lähettäminen miehitettyyn Donetskiin sekä Venäjän ja Iranin energiayhteistyötä koskevat muistiot viittaavat laajempaan verkostoon, jonka tarkoituksena on kiertää länsimaista painetta.
Pohjois-Korea tarjoaa Venäjälle työvoimaa, ammuksia, teknistä osaamista tai poliittista tukea. Iran puolestaan tarjoaa Venäjälle kumppanuutta energiassa, drooniteknologiassa ja lännen vastaisessa alueellisessa vaikuttamisessa. Nämä suhteet eivät vielä muodosta yhtenäistä sotilasliittoa länsimaisessa mielessä, mutta ne muodostavat käytännöllisen selviytymisverkoston.
Tämä on lännelle keskeinen haaste. Pakotteet voivat heikentää Venäjän kykyä hankkia teknologiaa, mutta ne eivät automaattisesti katkaise kaikkia vaihtoehtoisia kanavia. Venäjä pyrkii kehittämään, ostamaan, salakuljettamaan ja poliittisesti vaihtamaan tarvitsemiaan resursseja sieltä, mistä niitä on saatavilla.
Venäjän painostus länteen: uhkaviestintä ja reflexive control
ISW mukaan Venäjän uusi puolustusministeri Andrei Belousov käytti keskusteluaan Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austinin kanssa osana laajempaa painostuskampanjaa, jonka tavoitteena on horjuttaa lännen aseapua Ukrainalle. Tätä voidaan tulkita osana venäläistä reflexive control -ajattelua.
Reflexive control tarkoittaa vaikuttamismallia, jossa vastustaja pyritään ohjaamaan tekemään päätöksiä, jotka näyttävät sen omilta johtopäätöksiltä mutta palvelevat todellisuudessa Venäjän tavoitteita. Tässä tapauksessa Venäjä pyrkii käyttämään eskalaatiouhkia, diplomaattista painetta ja epävarmuutta saadakseen lännen rajoittamaan Ukrainan tukemista.
ISW huomauttaa, ettei Venäjä ole tähän mennessä vastannut länsiaseapuun niin voimakkaalla sotilaallisella eskalaatiolla kuin sen uhkaviestintä antaa ymmärtää. Tämä ei tarkoita, että eskalaatioriski olisi olematon, mutta se tarkoittaa, että Venäjän viestintä on myös psykologinen ja poliittinen työkalu.
Korean niemimaa ja Indo-Tyynenmeren laajempi paine
ISW Korean Peninsula Update -tuotelinjassa julkaistiin uusi päivitys 27. toukokuuta 2026. ISW kuvaa tämän tuotelinjan käsittelevän Korean niemimaan poliittisia, sotilaallisia ja turvallisuuskehityksiä, Pohjois-Korean uhkaa sekä Etelä-Korean vastatoimia.
Tämän vuorokauden koontisivun perusteella Korean niemimaan päivityksestä ei nouse yhtä selkeää yksittäistä kriisikäännettä kuin Iranin tai Ukrainan suunnalta. Sen merkitys on kuitenkin laajempi: Korean niemimaa on osa Yhdysvaltain Indo-Tyynenmeren strategiaa, jossa Kiina, Pohjois-Korea, Etelä-Korea, Japani ja Taiwan muodostavat toisiinsa kytkeytyvän turvallisuuskokonaisuuden.
Pohjois-Korean mahdollinen tuki Venäjälle Ukrainassa vahvistaa tätä yhteyttä. Korean niemimaa ei ole enää vain erillinen alueellinen kriisipiste, vaan osa Venäjän, Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean välille muodostuvaa käytännöllistä vastapainoverkostoa.
Venäjän sisäinen turvallisuus: Dagestanin varjo
ISW nostaa esiin myös Venäjän sisäisen haavoittuvuuden Pohjois-Kaukasiassa. Dagestanin terrori-iskut ovat lisänneet Venäjän informaatiotilassa pelkoa uusista iskuista ja alueellisesta epävakaudesta. Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrov pyrkii hyödyntämään tilannetta vahvistaakseen omaa kovan johtajan profiiliaan.
Tämä muistuttaa, että Venäjän turvallisuusympäristö ei rajoitu Ukrainan rintamaan. Pohjois-Kaukasian epävakaus, etnisten vähemmistöjen asema, sisäinen turvallisuus ja sotaponnistelujen aiheuttama kuormitus voivat muodostaa Moskovalle rinnakkaisen riskin. Ne eivät todennäköisesti yksin muuta Ukrainan sodan kulkua, mutta ne sitovat huomiota ja paljastavat Venäjän sisäisen järjestelmän haavoittuvuuksia.
Lännen tuki ja puolustusteollinen kilpailu
ISW mukaan Ukrainan tukeminen jatkuu myös teollisella ja valtioiden välisellä tasolla. Liettua on päättänyt kohdentaa vähintään 0,25 prosenttia BKT Ukrainan turvallisuus- ja puolustusmenoihin. Tanska on luvannut uuden tukipaketin, ja puolustusteollisuuden toimijat, kuten Thales, Rheinmetall ja Northrop Grumman, ovat mukana vahvistamassa ilma- ja ammuskapasiteettia.
Tämä kertoo sodan muuttumisesta pitkän aikavälin teolliseksi kilpailuksi. Ukrainan kohtalo ei ratkea pelkästään tämänhetkisessä rintamatilanteessa, vaan siinä, kykenevätkö Ukraina ja sen liittolaiset rakentamaan tuotanto-, huolto- ja hankintajärjestelmän, joka kestää Venäjän teollisen massan.
Kokonaisarvio
ISW tuore tilannekuva osoittaa, että turvallisuusympäristö on samanaikaisesti alueellistunut ja globalisoitunut.
Lähi-idässä Hormuzinsalmi, Iran, Yhdysvaltojen iskut ja Israelin toiminta Libanonissa muodostavat merellisen ja alueellisen eskalaatioketjun. Yksittäinen tankkeri-isku tai valvontatoimi voi vaikuttaa energiavirtoihin, vakuutusmarkkinoihin ja sotilaalliseen pelotteeseen.
Ukrainassa sota jatkuu hajautettuna kulutussotana, jossa Venäjä kasvattaa sotateollista mittakaavaansa ja Ukraina institutionalisoi droonisodankäyntiä. Rintamalla ei näy yhtä ratkaisevaa läpimurtoa, mutta taustalla käydään yhä kovempaa kilpailua tuotannosta, ilmatorjunnasta, drooneista, ohjuksista ja liittolaisten kestävyydestä.
Korean niemimaalla näkyvä päivitys täydentää kuvaa siitä, että Indo-Tyynenmeren turvallisuus ei ole irrallinen Ukrainasta tai Lähi-idästä. Pohjois-Korean ja Venäjän yhteydet, Kiinan alueellinen asema ja Yhdysvaltain liittolaisverkosto sitovat kriisit samaan laajempaan turvallisuusjärjestelmään.
Johtopäätös on selvä: vuoden 2026 turvallisuusympäristössä voima ei ole vain rintamalla näkyvää etenemistä. Se on kykyä pitää merireitit auki, tuottaa ammuksia, torjua ohjuksia ja drooneja, rakentaa liittolaisverkostoja, kestää sisäisiä paineita ja estää vastustajaa muokkaamasta omaa päätöksentekoa uhkaviestinnällä.
Lähteet
Institute for the Study of War – Research Library – 27.5.2026
https://understandingwar.org/research/
Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment – 27.5.2026
https://understandingwar.org/analysis/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment/
Institute for the Study of War – Iran Update – 27.5.2026
https://understandingwar.org/analysis/middle-east/iran-update/
Institute for the Study of War – Korean Peninsula Update – 27.5.2026
https://understandingwar.org/analysis/china-taiwan/korean-peninsula-update/
Institute for the Study of War – Research Library – 26.5.2026
https://understandingwar.org/research/
Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment – 26.5.2026
https://understandingwar.org/analysis/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment/