Strateginen yleiskuva
Kokonaiskuva ei ole yksittäinen kriisi, vaan rinnakkaisten painopisteiden järjestelmä. Hormuzissa sotilaallinen paine, vakuutusmarkkina ja energialogistiikka sanelevat todellista liikkumatilaa nopeammin kuin diplomatia. Ukrainassa Venäjä jatkaa laajamittaista kaukovaikutuskampanjaa, mutta samalla Ukraina näyttää käyttävän drone-, sensorointi- ja ohjelmistopohjaista sodankäyntiä tavalla, joka pakottaa Venäjän maksamaan yhä suurempaa kitkahintaa jokaisesta liikkeestä. Euroopassa Baltian ja Suomen suunnan tapahtumat kertovat samasta ilmiöstä: Venäjän paineen vuoksi puolustusratkaisut siirtyvät aiempaa lähemmäs käytännön sotilaallista valmiutta.
Hormuz: sotilaallinen kriisi muuttuu vakuutus- ja logistiikkasodaksi
Persianlahden tilanne on edelleen strategisesti vaarallisin yksittäinen kokonaisuus. Reutersin mukaan Yhdysvallat teki uusia iskuja Iranin sotilaskohteisiin ja pudotti neljä iranilaista kertakäyttöistä hyökkäysdroonia Hormuzin lähialueella; kohteena oli myös Bandar Abbasin alueella sijainnut droonien maaohjausasema. Iskut kuvattiin Yhdysvaltojen puolelta puolustuksellisiksi, mutta ne tapahtuivat tilanteessa, jossa tulitauko ja diplomaattiset neuvottelut ovat jo valmiiksi hauraita.
Hormuzin ydinkysymys ei ole vain se, kulkeeko yksittäinen tankkeri salmen läpi, vaan se, millä riskihinnalla liikenne kulkee. Aineistossa toistuva havainto vakuutusmaksujen ohjaavasta vaikutuksesta on uskottava: merikuljetusten todellinen pullonkaula ei välttämättä ole fyysinen saarto, vaan sotariskivakuutuksen, saattosuojan, miinantorjunnan ja satamalupien muodostama kokonaiskustannus. Reutersin ja AP:n raportointi vahvistaa, että Yhdysvallat on samanaikaisesti käyttänyt sekä sotilaallista voimaa että talouspakotteita Iranin pyrkimyksiä vastaan kontrolloida salmen liikennettä.
Operatiivisesti tämä tarkoittaa, että Hormuz on muuttunut merellisestä kapeikosta taloudellis-sotilaalliseksi vipupisteeksi. Iran ei tarvitse täydellistä sulkua tuottaakseen strategista vaikutusta. Riittää, että riskipreemio, miehistöjen turvallisuusehdot, vakuutusten saatavuus ja varustamojen päätökset muodostavat pullonkaulan. Tämä on myös syy, miksi Kanadan LNG-hankkeet, Euroopan energiantuonnin hajauttaminen ja vaihtoehtoiset merireitit ovat osa samaa turvallisuuskokonaisuutta.
Ukraina: Venäjän kaukovaikutus kiihtyy, mutta vaikutus jää osin symboliseksi
Ukrainan osalta keskeinen tapahtuma on Venäjän 23.–24.5. tekemä massiivinen isku, jossa Ukrainan ilmavoimien mukaan käytettiin noin 90 ohjusta ja 600 droonia. ISW:n mukaan Venäjä teki tuolloin tuhoisan ohjus- ja drooni-iskun Ukrainaa vastaan, mukaan lukien Oreshnik-välitason ballistinen ohjus.
Oreshnikin käyttö on sotilaallisesti kaksijakoinen signaali. Fyysinen vaikutus voi jäädä rajoitetuksi, jos kohteet ovat hajautettuja, kovennettuja tai siirretty maan alle. Poliittis-strateginen vaikutus on toinen: Venäjä käyttää ydinasekykyiseksi luokiteltavaa järjestelmää muistuttaakseen länsimaita eskalaatiosta ja murtaakseen päätöksentekoa pelotevaikutuksella. Tässä mielessä Oreshnik ei ole vain asejärjestelmä, vaan psykologisen ja refleksiivisen kontrollin väline.
Ukrainan kannalta tärkeämpi kehitys on kuitenkin taktis-operatiivisen sodankäynnin muutos. Aineistossa esiin noussut teema Ukrainan “techno-warista” on linjassa laajemman avoimen raportoinnin kanssa: sensorit, droonit, taistelukentän datan yhdistäminen, tulenkäytön sovellukset ja pienet miehittämättömät maa-ajoneuvot muuttavat etenkin puolustusta, tiedustelua ja tulenkorjausta. Defense One nostaa samassa uutisvirrassa esiin sekä erikoisjoukkojen AI-tarpeet että tapauksen, jossa ukrainalainen maadrooni puolusti asemaa venäläistä hyökkäystä vastaan.
Taktinen johtopäätös: Ukrainan mahdollinen menestys ei todennäköisesti perustu vuoden 2023 kaltaiseen syvään panssaroituun läpimurtoon, vaan toistuviin rajattuihin onnistumisiin, joissa tiedustelu, droonit, tykistö, elektroninen sodankäynti ja nopea tulenkäyttö kuluttavat Venäjän kykyä pitää aloite. Venäjän etuna on massa; Ukrainan etuna on adaptiivinen verkottunut sodankäynti.
Eurooppa ja pohjoinen ulottuvuus: drooniraja, ydinpelote ja tykistön paluu
Latvia vahvistaa droonintorjuntaansa Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisella rajalla luvattomien drooniloukkausten jälkeen. Reutersin mukaan Latvia aikoo sijoittaa rajalle torjuntatiimejä, joilla on tappajadroonikyky noin 10 kilometrin vaikutusetäisyydelle. Tämä on merkittävä signaali: Baltian alueella droonipuolustus ei ole enää vain Ukrainan sodan oppi, vaan kotimaan aluepuolustuksen arkinen osa.
Suomen osalta ydinaselainsäädäntö on noussut turvallisuuspoliittiseksi signaaliksi. Suomen hallitus on esittänyt ydinenergialain ja rikoslain muuttamista niin, että ydinaseiden tuontia, kuljettamista, hallussapitoa tai luovuttamista koskeva ehdoton kielto ei estäisi Suomen omaa puolustusta, Naton kollektiivista puolustusta tai puolustusyhteistyötä. Valtioneuvoston mukaan nykyinen sääntely kieltää ydinlaitteiden maahantuonnin, kuljetuksen, luovutuksen ja hallussapidon Suomessa; muutoksen tarkoitus on vahvistaa Naton pelotetta ja puolustusta.
Tätä ei pidä tulkita suoraksi päätökseksi sijoittaa ydinaseita Suomeen rauhan aikana. Reutersin mukaan presidentti Alexander Stubb totesi maaliskuussa, ettei Suomella ole aikomusta isännöidä ydinaseita rauhan aikana, vaan kyse on Naton pelotteen mahdollistavasta lainsäädännöllisestä yhteensopivuudesta.
Samalla tykistö palaa Euroopan puolustuksen kovaan ytimeen. Britannian päätös hankkia 72 RCH 155 -haupitsia noin miljardin punnan kokonaisuudessa kertoo samasta kehityksestä: Ukrainan sota tuottaa reaaliaikaista taistelukokemusta järjestelmistä, joita Nato-maat ovat vasta tilaamassa. Ensimmäisiä toimituksia Britannialle odotetaan vuodesta 2028 alkaen.
Valko-Venäjä ja Venäjän ydinharjoitukset: pelotteen normalisointi
Valko-Venäjä–Venäjä-akselilla ydinpelotteen näkyvyys kasvaa. OSW:n mukaan Venäjän asevoimat toteutti 19.–21.5. laajat harjoitukset, jotka koskivat sekä strategisia että taktisia ydinasekomponentteja, mukaan lukien yhteistoiminta Valko-Venäjän asevoimien kanssa taktisten ydinaseiden valmistelussa ja simuloidussa käytössä.
Tällä on kaksi vaikutusta. Ensinnäkin Venäjä pyrkii tekemään ydinaseulottuvuudesta jatkuvan osan normaalia sotilaallista painostusta. Toiseksi se pakottaa Naton itäisen ja pohjoisen sivustan ottamaan ydinpelotteen, ilmatorjunnan, väestönsuojelun ja kriittisen infrastruktuurin suojauksen entistä käytännöllisempänä kokonaisuutena.
Indo-Pacific: merireitit, mineraalit, tekoäly ja avaruus samaan koriin
Indo-Pacificin osalta aineisto nostaa esiin Kiinan, Korean niemimaan, merireittien, kriittisten mineraalien ja tekoälyhallinnan yhteenkytkennän. Tämä on oikea kehys: alueella turvallisuus ei rajoitu Taiwaninsalmeen tai Etelä-Kiinan mereen, vaan ulottuu satamainfrastruktuuriin, kaapeliyhteyksiin, puolijohteisiin, harvinaisiin maametalleihin, tekoälyyn ja avaruusjärjestelmiin.
Yhdysvaltain avaruusvoimien vuoden 2026 uhkafakta korostaa, että Kiina on Yhdysvaltain “pacing challenge” avaruudessa ja kehittää kykyjä seurata ja maalittaa Yhdysvaltain sotilaallisia voimia; sekä Kiina että Venäjä kehittävät vastasatelliittikykyjä Yhdysvaltain avaruuskykyjen häiritsemiseksi ja heikentämiseksi.
Tekoälyn osalta kehitys on kaksijakoinen. Toisaalta sääntely- ja hallintamallit kehittyvät, toisaalta sotilaallinen ja taloudellinen kilpailu pakottaa toimijat etenemään nopeasti.
Sotilaallisesti tämä tarkoittaa, että AI ei ole enää vain komentokeskusten päätöksenteon tuki, vaan osa koko sensorista laukaisimeen -ketjua: tiedustelu, luokittelu, priorisointi, elektroninen sodankäynti, drooniparvet, logistinen optimointi ja informaatiovaikuttaminen.
Etelä-Aasia ja Afganistan: sivurintama, jossa Venäjä, Iran ja Pakistan kohtaavat
Pakistanin, Afganistanin ja Iranin suunnassa aineistossa korostuu Balochistanin epävakaus, Talibanin mahdollinen diplomaattinen vahvistuminen ja ISIS-K:n uhka. Iranin mahdollinen Taliban-hallinnon tunnustaminen on toistaiseksi käsiteltävä indikaattorina, ei varmistettuna lopputuloksena. Afghanistan International raportoi 26.5., että Afganistanin entinen tiedustelupäällikkö Rahmatullah Nabil arvioi Iranin liikkuvan kohti Talibanin virallista tunnustamista.
Jos Iran etenisi tähän, vaikutus olisi merkittävä: se vahvistaisi ei-länsimaista käytännön tunnustusrintamaa Afganistanissa, lisäisi Iranin vaikutusvaltaa itärajallaan ja antaisi Talibanille uutta diplomaattista hengitystilaa. Venäjän aiempi Taliban-tunnustus tekee tästä kehityksestä erityisen kiinnostavan, koska Moskova ja Teheran etsivät molemmat vaikutusvaltaa Keski- ja Etelä-Aasian turvallisuusarkkitehtuurissa.
Johtopäätös
Olennaisin viesti on, että sodankäynnin, energian, teknologian ja diplomatian rajat hämärtyvät. Hormuzissa vakuutusmaksu voi vaikuttaa enemmän kuin virallinen neuvottelulausunto. Ukrainassa drooni, sensorifuusio ja tulenkäytön ohjelmisto voivat muuttaa rintaman paikallista dynamiikkaa enemmän kuin yksittäinen panssariprikaati. Euroopassa drooniraja, ydinpelote ja tykistön tuotantokyky palaavat konkreettisiksi puolustussuunnittelun muuttujiksi. Indo-Pacificissa tekoäly, avaruus, kriittiset mineraalit ja merireitit muodostavat saman strategisen kilpailun eri kerrokset.
Suurvaltakamppailu ei enää etene yhtenä kriisinä kerrallaan, vaan rinnakkaisina painopisteinä, joissa energialogistiikka, teknologinen tuotantokyky, informaatioympäristö ja sotilaallinen valmius vaikuttavat toisiinsa lähes reaaliaikaisesti.
Lähteet:
Reuters. US carries out new strikes in Iran against a military site and drones, official says. 27.5.2026.
Reuters. US strikes Iran again, official says, after Trump denies deal on Strait of Hormuz. 27.5.2026.
Reuters. Oil surges after Iran and US trade air strikes. 27.5.2026.
Reuters. US military strikes Iranian boats, missile launch sites: CENTCOM. 25.5.2026.
Reuters. Latvia to strengthen anti-drone defences along its Russia and Belarus border. 27.5.2026.
Reuters. Drone incursions sow fear, chaos along NATO’s Baltic and Finnish borders. 27.5.2026.
Reuters. UK to spend $1.35 billion on new howitzers for the British Army. 13.5.2026.
Reuters. Finland does not intend to host nuclear weapons in peace time, president says. 13.3.2026.
Valtioneuvosto. Finnish Government proposes to amend Nuclear Energy Act and Criminal Code to strengthen NATO’s deterrence and defence. 27.5.2026.
Breaking Defense. Tim Martin: All guns blazing: The UK sets up $1.35 billion RCH 155 artillery order. 14.5.2026.
OSW — Centre for Eastern Studies. Nuclear force exercises in Russia and Belarus. 25.5.2026.
U.S. Space Force. Space Threat Fact Sheet. U.S. Space Force fact sheet.
Defense One. Patrick Tucker: A Ukrainian ground robot defended a position from Russian assault for six weeks. 19.5.2026.
Business Insider. Western arms makers are lining up to test their weapons on Ukraine’s battlefields. 28.5.2026.
Business Insider. Ukraine’s war robots are carrying a new type of payload: the elderly. 22.5.2026.
Afghanistan International. Iran Moving Towards Taliban Recognition, Says Former Afghan Intelligence Chief. 26.5.2026.
AP News. Russia holds nuclear drills on land, sea and air, joined by its ally Belarus. 22.5.2026.
ABC News. Russia launches severe, deadly missile attack on Kyiv, Zelenskyy says. 24.5.2026.