Strateginen tilannekuva
Viimeisen 24 tunnin aikana ISW:n aineisto painottuu kahteen turvallisuuspoliittisesti merkittävään kokonaisuuteen: Venäjän mittava isku Ukrainaan sekä Iranin ja Yhdysvaltojen mahdollisen muistion ympärillä jatkuva epäselvyys. Molemmissa tapauksissa korostuu, että sotilaallinen paine, poliittinen viestintä ja neuvotteluasema limittyvät tavalla, joka vaikuttaa myös laajempaan alueelliseen turvallisuuteen.
Ukrainan osalta ISW kuvaa Venäjän toteuttaneen poikkeuksellisen laajan ohjus- ja drooni-iskun 23.–24. toukokuuta välisenä yönä, ja painopiste oli Kiovassa. Iran-osiossa taas ISW raportoi, että Yhdysvaltojen, Iranin ja alueellisten toimijoiden viestit viittaavat siihen, ettei mahdollisen muistion sisältö ole vielä ratkennut, vaikka julkisuudessa on puhuttu edistymisestä.
Ukrainaan kohdistunut isku
ISW:n mukaan Venäjä laukaisi Ukrainaan 90 ohjusta, joista 36 oli ballistisia, sekä 600 droonia, mikä teki iskusta vuoden 2026 raskaimman tähän asti. Ukrainan ilmavoimien mukaan osa aseista saatiin torjuttua, mutta isku osui useisiin kohteisiin, ja jälkiä jäi useille alueille. ISW:n kuvaus korostaa, että Venäjä käyttää edelleen massamittaista ilma-aseen käyttöä ilmapuolustuksen ylikuormittamiseen, minkä jälkeen tarkempia ohjuksia voidaan käyttää läpimurron tapaan.
Raportin mukaan mukana oli myös Oreshnik-keskimatkan ballistinen ohjus, jota käytettiin nyt ensimmäistä kertaa Kiovaa vastaan. Tämä herättää kysymyksiä asejärjestelmän tarkoituksesta, koska analyysin perusteella käyttö voi liittyä גם Venäjän ydinasekuljetuskyvyn testaukseen eikä vain tavanomaiseen taistelukäyttöön. Lähteissä ei täsmennetä, mitä teknisiä johtopäätöksiä Venäjän asevoimat tästä itse vetävät.
Aseteknologia ja taktiikat
ISW:n mukaan Venäjä käytti iskussa useita eri ohjus- ja droonityyppejä, mukaan lukien Kinzhal-, Zircon-, Iskander-M- ja Kh-101/Kh-55-luokan aseita sekä Shahed-, Gerbera- ja Italmas-droonit. Tämä viittaa monikerroksiseen iskuasetelmaan, jossa pyritään sekä kyllästämään Ukrainan ilmatorjunta että lisäämään läpäisyä eri nopeus- ja lentoprofiileilla. Ukrainan puolen mukaan suuri osa drooneista torjuttiin, mutta iskujen määrä riitti aiheuttamaan vahinkoa 54 kohteessa.
ISW:n kuvauksen mukaan Venäjän toiminta nojaa edelleen kulutukseen ja kyllästämiseen, ei pelkästään yksittäisten kohteiden tarkkaan tuhoamiseen. Tämä on merkittävä havainto sotateknologian kannalta, koska se osoittaa droonien ja ohjusten yhteiskäytön vakiintuneen Venäjän operatiiviseksi malliksi. Raportissa todetaan myös, että venäläiset nationalistiset sotabloggaajat pitivät iskua osin symbolisena ja epäilevät sen sotilaallista tehokkuutta.
Poliittinen ja alueellinen viesti
ISW tulkitsee iskun myös poliittiseksi viestiksi, ei vain sotilaalliseksi operaatioksi. Raportin mukaan isku osui hallintorakennuksiin ja kulttuurikohteisiin Kiovassa, ja näin Venäjä pyrki osoittamaan kykyä vaikuttaa myös valtion symbolisiin keskuksiin. Venäjän perustelut iskulle nojasivat väitteisiin Ukrainasta lähteneistä “terroriteoista”, mutta näitä väitteitä ei vahvisteta raportissa.
Lähteiden mukaan isku rikkoi myös Venäjän omaa aiempaa kolmen päivän aselepoa, jonka Ukraina oli raportin mukaan noudattanut. Tapaus korostaa ISW:n mukaan sitä, että Moskova käyttää aselevot ja rauhoituskaudet ensisijaisesti omien etujensa mukaan. Kokonaisuutena isku vahvistaa kuvaa sodasta, jossa operatiivinen ja strateginen vaikuttaminen kietoutuvat toisiinsa.
Iranin neuvottelulinja
Iranin tilanteessa ISW raportoi, että Yhdysvaltojen ja Iranin mahdollisen sopimusmuistion ympärillä on ristiriitaisia viestejä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kuvasi keskusteluja julkisesti edenneiksi, mutta samalla korosti, ettei sopimus ole vielä täysin valmis eikä Iranille voida antaa avointa tietä ydinaseeseen. ISW:n mukaan Trump on myös viestinyt, ettei Yhdysvaltojen merisaarto ole päättymässä ennen kuin sopimus on saavutettu, varmennettu ja allekirjoitettu.
Iranilaislähteet ja Iranin IRGC:hen kytkeytyvät tiedotusvälineet kuvaavat neuvotteluja toisin. Niiden mukaan Iranin punaiset linjat liittyvät erityisesti jäädytettyihin varoihin, pakotepurkuun, Hormuzin salmen hallintaan ja Libanonin aselepoon. Tämä viittaa siihen, että Iran pyrkii sitomaan mahdollisen sopimuksen alueelliseen turvallisuusasetelmaan, ei vain ydintekniseen kysymykseen.
Hormuz ja alueellinen turvallisuus
ISW:n mukaan Hormuzin salmi on noussut neuvottelujen keskeiseksi vipuvarreksi. Raportissa kuvataan, että Iranin johto puhuu käytännössä mallista, jossa alusten liikkuminen edellyttäisi Iranin hyväksyntää. Tämä on merkittävä geopoliittinen kysymys, koska salmen kautta kulkeva meriliikenne on olennainen osa energian ja kaupan globaalia turvallisuutta.
ISW nostaa esiin myös Libanonin, jossa Israelin ja Hezbollah’n välinen jännite kytkeytyy osaksi laajempaa neuvotteluasetelmaa. Raportin mukaan iranilaislähteet väittävät muistion edellyttävän vihollisuuksien loppumista kaikilla rintamilla, mukaan lukien Libanon. Samalla ISW huomauttaa, että Israelin kerrotaan painottaneen Yhdysvalloille operatiivisen liikkumatilan säilymistä Libanonissa.
Turvallisuusympäristö
Viimeisen vuorokauden ISW-aineisto osoittaa, että sekä Euroopan että Lähi-idän turvallisuusympäristö on edelleen vahvasti asejärjestelmien, viestinnän ja alueellisen painostuksen muovaama. Ukrainassa massaiskut ja ilmapuolustuksen kuormittaminen pysyvät keskeisenä sodankäynnin mallina. Lähi-idässä taas neuvottelujen, meriliikenteen ja aselepojen ympärille rakentuu monitasoinen paine, jossa sotilaallinen ja diplomaattinen vaikutus käyvät rinnakkain.
Lähteissä ei täsmennetä, millä aikataululla tai millä ehdoilla mahdollinen Iran-muistio voisi konkretisoitua. Samoin Ukraina-analyysissa ei anneta lopullista arviota siitä, onko Venäjän Oreshnik-käyttö puhtaasti operatiivinen, kokeellinen vai signaaliluonteinen. ISW:n viimeisen vuorokauden julkaisut kuitenkin vahvistavat, että molemmat kehityskulut nostavat turvallisuusympäristön epävakautta entisestään.
Lähdeluettelo
Institute for the Study of War – Research Library – 24.5.2026 – https://understandingwar.org/research/
Institute for the Study of War – Iran Update Special Report, May 24, 2026 – 24.5.2026 – https://understandingwar.org/research/middle-east/iran-update-special-report-may-24-2026/
Institute for the Study of War – Russian Offensive Campaign Assessment, May 24, 2026 – 24.5.2026 – https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-may-24-2026/