Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on nostanut Grönlannin haltuunoton – jopa sotilaallisin keinoin – keskusteluksi, joka rikkoo Naton ja liittolaissuhteiden peruslogiikkaa. Ajoitus on poikkeuksellinen: vain kaksi päivää sen jälkeen, kun hänen hallintonsa alainen sotilaallinen operaatio kaatoi Venezuelan presidentti Nicolás Maduron, Trump viestitti julkisesti Grönlannin olevan Yhdysvalloille välttämätön.
Liike avaa liittokunnalle kriittisen geostrategisen kysymyksen: voisiko Yhdysvaltojen aggressio liittolaistaan vastaan murtaa Nato-sopimusten perustan ja käynnistää allianssin hajoamisen – ja mitä se merkitsisi Suomelle, jonka puolustuskyky rakentuu yhä vahvemmin amerikkalaisen teknologian, erityisesti F-35-järjestelmän, varaan?
Sotilaallinen väliintulo ja Grönlannin uhka
Tammikuun 3. päivänä 2026 Yhdysvallat käynnisti Operation Absolute Resolve -operaation Caracasissa. Operaatiossa erikoisjoukot, laajan ilmatukikomponentin tukemina, ottivat Maduron hallintaansa ja kuljettivat hänet pois. Sotilaallisesti toteutus näyttäytyi äärimmäisen teknisenä ja tarkasti mitoitettuna: minimoitu sivullisvahinko, nopea läpivienti, vähäinen vastarinta.
Poliittinen merkitys oli kuitenkin rajaton. Päivää myöhemmin Trump kommentoi asiasta medialle ja liitti saman uutisvirran yhteyteen Grönlannin: “We do need Greenland, absolutely.”
Yhdysvallat ei tuolloin käynnistänyt sotilaallista toimintaa Grönlannissa, mutta Trump ei myöskään sulkenut mahdollisuutta pois. Hän on viitannut Monroe-doktriiniin ja sen tulkintaan läntisen pallonpuoliskon hegemonian perusteluna. Viimeaikaiset lausunnot – joissa hän kuvasi Grönlantia “Venäjän ja Kiinan laivojen ympäröimäksi” – sekä hänen nimittämänsä erityislähettiläs, Louisianan kuvernööri Jeff Landry, joka lupasi edistää Grönlannin liittämistä Yhdysvaltoihin, viestivät samaa: Trump pitää aihetta strategisena ja valmiina eskaloitavaksi.
“Kaikki pysähtyy”: Naton eloonjäämiskysymys
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen vastasi poikkeuksellisen suoraviivaisesti. Hän kohdisti viestinsä suoraan siihen, mitä Yhdysvaltojen sotilaallinen painostus tai hyökkäys Tanskaa vastaan merkitsisi Natolle.
“Jos Yhdysvallat hyökkää toiseen Nato-maahan sotilaallisesti, niin kaikki pysähtyy”, Frederiksen sanoi tammikuun 5. päivänä Tanskan TV2:lle. “Se koskee myös Natoa ja siten turvallisuutta, joka on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen.”
Frederiksenin viesti oli historiallinen juuri siksi, että se ei jättänyt asiaa tulkinnanvaraiseksi: jos liittokunnan sisällä tapahtuu sotilaallinen hyökkäys jäsenvaltiota vastaan, liiton perusolettama – liittolaisten keskinäinen luottamus – romahtaa.
Naton artikla 5 nojaa periaatteeseen, että hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan, mutta käytännön toimeenpano jättää jäsenille harkintaa siitä, millaisin keinoin apua annetaan. Frederiksenin painotus oli toisenlainen: jos hyökkääjä olisi Yhdysvallat itse, artikla 5:n logiikka hajoaisi. Tilalle tulisi jakautuminen, erkaantuminen – ja käytännössä Naton toimintakyvyn loppu.
F-35 ja “tappokytkin”: myytti, jonka tilalla on järjestelmäriippuvuus
Tanskan F-35-hankinta on kahden vuoden sisällä kasvanut merkittävästi. Tanska tilasi alun perin 27 F-35A-konetta ja teki myöhemmin päätöksen 16 lisäkoneesta, jolloin kokonaismäärä nousisi 43:een. Ensimmäisiä koneita on jo käytössä, ja loppuerien toimitusten on tarkoitus jatkua vuoden 2026 loppuun.
Suomi puolestaan esitteli ensimmäisen F-35A-koneensa Fort Worthissa tammikuun 16. päivänä 2025. Suomi rakentaa 64 koneen (joissain puheenvuoroissa 66:n) laivaston, jonka on tarkoitus muodostaa Pohjoismaiden suurin F-35-kokonaisuus. Ensimmäiset suomalaiset koneet saapuvat koulutus- ja käyttöönottojärjestelyihin Yhdysvaltoihin keväällä 2026; operatiivisen suorituskyvyn tavoite on 2027 loppuun mennessä ja täyden suorituskyvyn tavoite noin vuoteen 2030.
F-35:n ympärille on syntynyt “kill switch” -keskustelu, jossa väitetään, että Yhdysvallat voisi halutessaan “sammuttaa” koneet etänä. Fyysistä kytkintä, joka pudottaisi koneen taivaalta, ei ole – mutta todellinen huolenaihe on käytännössä vakavampi: järjestelmäriippuvuus.
F-35 on ohjelmisto- ja datavetoisesti toimiva järjestelmä, jonka suorituskyky nojaa jatkuvaan ylläpitoon, diagnostiikkaan, varaosalogistiikkaan ja ennen kaikkea operatiiviseen dataan. Järjestelmän tukirakenteita ovat olleet ALIS (Autonomic Logistics Information System) ja sitä korvaava ODIN (Operational Data Integrated Network).
Operatiivisesti kriittinen osa on Mission Data Files (MDF) – koneen “uhkakirjasto” ja tehtävädata, joka sisältää tietoa tutka-aaltomuodoista, ilmatorjuntajärjestelmistä, ohjuskäyttäytymisestä ja elektronisen sodankäynnin ympäristöstä. Ilman ajantasaisia MDF-paketteja koneen sensorifuusio, häirintä- ja itsepuolustuskyky sekä tunnistuslogiikka heikkenevät olennaisesti.
MDF-kokonaisuuksien hallinta ja reprogrammointi on keskitetty Yhdysvaltojen ja liittolaisten järjestelmiin; käytännössä päivitysten hallinnassa Yhdysvalloilla on ratkaiseva rooli. Tämä tarkoittaa, että Tanska, Suomi ja muut F-35-operaattorit ovat riippuvaisia siitä, että päivitykset, hyväksynnät ja logistinen tuki jatkuvat.
Ohjelmisto- ja datavirran katkaisu ei tee koneesta välittömästi lentokelvotonta, mutta se voi tehdä siitä nopeasti epäoptimaalisen ja riskialttiin modernissa korkean uhan ympäristössä – käytännössä järjestelmä, joka lentää, mutta jonka taistelukyky rapautuu.
Lisäksi Yhdysvallat rajoittaa tietyin osin ulkomaisten operaattorien mahdollisuuksia tehdä täysin itsenäistä testaus-, integraatio- ja reprogrammointityötä Yhdysvaltojen hyväksyntäkehyksen ulkopuolella. Israelille on myönnetty poikkeuksia ja laajempaa kansallista liikkumatilaa, mutta useimmille muille operaattoreille riippuvuus on rakenteellinen.
Suomelle asetelma on “tappavampi”
Suomelle tilanne on erityisen herkkä. F-35-hankinnan tarkoitus on nostaa suorituskyky uuteen tasoon, mutta samalla se sitoo Suomen yhä tiukemmin Yhdysvaltojen teknologia-, ohjelmisto- ja huoltoriippuvuuksiin. Suomessa F-35:t muodostavat tulevaisuudessa keskeisen osan ilmapuolustuksen pelotteesta Venäjän pitkää rajaa vasten. Toimitukset käynnistyvät 2026–2027 aikajänteellä.
Jos Yhdysvallat ajautuisi konfliktiin Naton sisällä – esimerkiksi Tanskaa vastaan Grönlannin vuoksi – syntyisi ennennäkemätön tilanne, jossa liittolaissuhteiden poliittinen perusta horjuu. Tällöin myös käytännön kysymykset – päivitykset, huoltoketjut, varaosien saatavuus, järjestelmäpalvelut ja hyväksynnät – voisivat muuttua geopoliittisen kiristyksen välineiksi.
Suomi, joka investoi järjestelmään miljardiluokassa ja rakentaa siihen tulevan ilmapuolustuksen ytimen, joutuisi pahimmillaan tilanteeseen, jossa vaihtoehdot ovat strategisesti huonoja: ylläpitää järjestelmää heikkenevällä tuella tai hakea korvaavaa ratkaisua, jota ei ole nopeasti saatavilla.
Naton murenemisen logiikka
Frederiksenin varoitus paljastaa Naton sisäisen perusparadoksin: jos Yhdysvallat käyttäisi sotilaallista voimaa toista jäsenmaata vastaan, se tekisi juuri sen, mitä artikla 5:n ajatus oli alun perin estämään.
Tällaisessa tilanteessa Naton kollektiivinen puolustus ei aktivoituisi “USA:ta vastaan” klassisella tavalla, vaan liiton sisäinen päätöksentekokyky halvaantuisi. Jäsenmaat joutuisivat valitsemaan puolensa – Yhdysvaltojen, Tanskan tai neutraalin linjan – ja yhteiset mekanismit murtuisivat. Tämä olisi käytännössä liiton funktionaalinen loppu, vaikka juridinen purkautuminen tapahtuisi myöhemmin tai jäisi tekemättä.
Käännekohta ja seuraavat liikkeet
Trump ei ole sulkenut pois taloudellisia, poliittisia tai kaupallisia painostuskeinoja Grönlannin suhteen. Hänen viestinsä ja erityislähettiläsnimityksensä viittaavat siihen, että aihetta viedään eteenpäin määrätietoisesti. Venezuelan-operaation jälkeinen nopea siirtymä Grönlanti-retoriikkaan korostaa, että riskit eivät ole teoreettisia.
Suomelle tämä merkitsee poliittista ja sotilaallista sudenkuoppaa: teknologia- ja huoltoriippuvuus on rakenteellista, eikä sitä pureta nopeasti ilman merkittäviä kansallisia investointeja, vaihtoehtoisten suorituskykyjen rakentamista ja liittolaissuhteiden monipuolistamista. Samalla aikajänne on armoton: vaihtoehtoisten järjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto vie vuosia – ja turvallisuusympäristö on jatkuvassa paineessa.
Grönlanti ei ole enää vain kartalla näkyvä saari. Se on Naton tulevaisuuden stressitesti.
LÄHTEET
BBC News. "'We need Greenland': Trump repeats threat to annex Danish territory". 4. tammikuuta 2026. https://www.bbc.com/news/articles/c4g0zg974v1o
Al Jazeera. "Danish PM says US attack on Greenland would be the end of NATO". 6. tammikuuta 2026. https://www.aljazeera.com/news/2026/1/6/danish-pm-says-us-attack-on-greenland-would-be-the-end-of-nato
Deutsche Welle. "NATO could end if US takes over Greenland — Danish PM". 5. tammikuuta 2026. https://www.dw.com/en/nato-could-end-if-us-takes-over-greenland-danish-pm/a-75401270
The Aviationist. "The F-35 'Kill Switch': Separating Myth from Reality". 10. maaliskuuta 2025. https://theaviationist.com/2025/03/10/f-35-kill-switch-myth/
CNN. "Trump renews threat of military force to annex Greenland". 4. toukokuuta 2025. https://www.cnn.com/2025/05/04/world/greenland-annexation-threat-trump-nbc-interview-intl-hnk
Fortune. "After Venezuela raid, Trump says 'We do need Greenland, absolutely'". 4. tammikuuta 2026. https://fortune.com/2026/01/04/venezuela-raid-greenland-minerals-arctic-china-russia-denmark-nato/
Forsvarsministeriet. "Denmark to acquire 16 additional F-35 fighter jets". 9. lokakuuta 2025. https://www.fmn.dk/en/news/2025/denmark-to-acquire-16-additional-f-35-fighter-jets/
Defense News. "Denmark to buy more F-35 jets, ships in $13.7 billion spending plan". 13. lokakuuta 2025. https://www.defensenews.com/global/europe/2025/10/13/denmark-to-buy-more-f-35-jets-ships-in-137-billion-spending-plan/
F-35 Flight Data: A Strategic Asset but a Source of Dependence on Washington. https://www.flyajetfighter.com/f-35-flight-data-a-strategic-asset-but-a-source-of-dependence-on-washington/
Market Chameleon. "Finland's F-35A Debut Marks Largest Nordic Fleet". 16. joulukuuta 2025. https://marketchameleon.com/articles/b/2025/12/17/finland-f-35a-debut-largest-nordic-fleet-lockheed-martin-nato-integration
Suomen Puolustusvoimat. "Suomen ensimmäinen F-35A-monitoimihävittäjä esiteltiin yleisölle rollout-seremoniassa". 16. joulukuuta 2025. https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/suomen-ensimmainen-f-35a-monitoimihavittaja-esiteltiin-yleisolle-rollout-seremoniassa
19FortyFive. "66 Brand New F-35A Stealth Fighters Will Soon Be Based in Russia's Backyard". 23. joulukuuta 2025. https://www.19fortyfive.com/2025/12/66-brand-new-f-35a-stealth-fighters-will-soon-be-based-in-russias-backyard/
NATO. "Collective defence and Article 5". 11. marraskuuta 2025. https://www.nato.int/en/what-we-do/introduction-to-nato/collective-defence-and-article-5
Bloomberg. "Denmark Says US Attack on Greenland Would Mean End...". 5. tammikuuta 2026. https://www.bloomberg.com/news/articles/2026-01-05/danish-premier-says-us-attack-on-greenland-would-mean-nato-over
Wikipedia. "2026 United States strikes in Venezuela". 2. tammikuuta 2026. https://en.wikipedia.org/wiki/2026_United_States_strikes_in_Venezuela
CNBC. "Denmark tells Trump to stop threatening to seize Greenland". 4. tammikuuta 2026. https://www.cnbc.com/2026/01/04/trump-denmark-greenland-frederiksen-venezuela.html
