Viime päivien merkittävimpien kansainvälisten uutisten joukosta nousevat esiin Moskovan ja Talibanin väliset turvallisuusneuvottelut, joiden tavoitteena on Afganistanin ja Tadžikistanin raja-alueiden turvallisuustilanteen vahvistaminen. Samanaikaisesti Venäjän sotatalous vaikuttaa yhä hauraammalta, ja Yhdysvaltain puolustuspolitiikan viimeisimmät linjaukset herättävät asiantuntijapiireissä kasvavaa kritiikkiä.
Moskova–Taliban-sopimus: uusi strateginen kytkös Keski-Aasiassa
Venäjän puolustusministeriön delegaatio kävi Moskovassa 28.–29. tammikuuta neuvottelut korkean tason Taliban-delegaation kanssa. Keskustelut järjestettiin Tadžikistanin aloitteesta Venäjän suurlähetystön välityksellä. Neuvottelujen keskiössä olivat Afganistanin ja Tadžikistanin raja-alueiden turvallisuusuhat sekä Ansarullah Tadžikistanin ja Tehrik-i-Taliban Tadžikistanin lisääntynyt toiminta.
[Counterintelligence & Counterterrorism, 28.–29.1.2026]
Kyse ei ole tavanomaisesta diplomaattisesta yhteydenpidosta, vaan merkittävästä strategisesta muutoksesta alueellisessa voimatasapainossa. Venäjä pyrkii vahvistamaan asemiaan Keski-Aasiassa ja säilyttämään alueen omalla vaikutusalueellaan samalla estäen länsimaiden paluun Afganistaniin. Lisäksi Moskova pyrkii rajoittamaan Keski-Aasiaan levinnyttä jihadistista uhkaa, jota pidetään suorana turvallisuusriskinä Venäjän eteläisille raja-alueille.
[Counterintelligence & Counterterrorism, 28.–29.1.2026]
Venäjän sotatalous lähestyy kriittistä rajaa
Venäjän taloudellinen tilanne vuonna 2026 näyttäytyy poikkeuksellisen heikkona. Energiatulojen arvioidaan laskeneen noin viidenneksellä verrattuna vuoteen 2024. Öljyn maailmanmarkkinahinta on selvästi alemmalla tasolla kuin Kremlin budjettioletuksissa, mikä heikentää merkittävästi valtion tulopohjaa.
[Russia Analyzed, 29.1.2026]
Sotamenojen kasvu, korkea korkotaso ja lisääntyvä velkaantuminen heikentävät yritystoiminnan kannattavuutta ja painavat julkista taloutta. Samalla Ukraina jatkaa iskuja Venäjän kriittiseen energiainfrastruktuuriin, kuten öljynjalostamoihin, mikä heikentää maan tuotantokykyä entisestään. Budjettivajeen paikkaamiseksi Venäjällä harkitaan sekä veronkorotuksia että uusien verojen käyttöönottoa.
[Russia Analyzed, 29.1.2026]
Länsimaiden puolustusstrategiat kriittisessä tarkastelussa
Yhdysvaltain uutta kansallista puolustusstrategiaa on asiantuntijakommenteissa kuvattu jopa “paperille painamisen arvoa vailla olevaksi”. Kritiikki kohdistuu erityisesti strategian Kiina-linjaan, sotilaallisen voiman rakentamiseen ja pitkän aikavälin prioriteetteihin.
[Defense One, 29.1.2026]
Samaan aikaan Kanada ja Saksa pyrkivät lisäämään puolustuspanostuksiaan, mutta epäselväksi jää, kuinka kestävää tämä kehitys on ilman johdonmukaista ja ennakoitavaa Yhdysvaltain tukea.
[War on the Rocks, 29.1.2026]
Yhdysvallat säilyttää edelleen poikkeuksellisen vahvan taloudellisen ja sotilaallisen aseman, mutta selkeä strateginen suunnitelma tämän voiman pitkäjänteisestä käytöstä vaikuttaa puutteelliselta. Taloudellinen valtio-ohjaus on palaamassa keskeiseksi politiikan välineeksi, mutta Yhdysvallat ei ole vielä muotoillut johdonmukaista pitkän aikavälin toimintamallia.
[War on the Rocks, 29.1.2026]
Kyberhyökkäykset ja Venäjän vaikuttaminen
Sota on korostanut kyberhyökkäysten merkitystä osana nykyaikaista konfliktia. Asiantuntijat huomauttavat kuitenkin, että monet vakavista kyberhaavoittuvuuksista eivät johdu kehittyneistä hyökkäysmenetelmistä, vaan perusluonteisista ja korjaamattomista tietoturvapuutteista.
[CSIS / War on the Rocks, 29.1.2026]
Venäjän pitkäaikainen ja laaja-alainen vaikuttaminen Suomeen on ollut 2000-luvulla koordinoitua ja systemaattista, hyödyntäen maiden historiallisia ja poliittisia erityispiirteitä. Suomen poliittisen kulttuurin konsensushakuisuus ja varovaisuus Venäjä-suhteissa ovat osaltaan vaikeuttaneet epäsuoran vaikuttamisen tunnistamista, vaikka vahva kansallinen turvallisuuskonsensus on myös toiminut suojaavana tekijänä.
[FIIA, 29.1.2026]
Energia ja geopolitiikka: pitkän aikavälin haasteet
Globaali nettienergiakriisi on hitaasti etenevä mutta rakenteellisesti vakava ilmiö. Energian hinta ja saatavuus muodostavat yhä geopolitiikan perustan: riippuvuus fossiilisista polttoaineista synnyttää konflikteja ja taloudellista painetta. Venäjä hyödyntää energiaa geopoliittisena välineenä samaan aikaan, kun sen oma energiatalous on heikkenemässä.
[Earth Forces Bulletin, 26.1.2026]
Hajautetun energiantuotannon ja uusien energialähteiden kehittäminen voivat pitkällä aikavälillä vahvistaa kansallista taloudellista kestävyyttä ja parantaa turvallisuuspoliittista liikkumavaraa.
[Earth Forces Bulletin, 26.1.2026]
Johtopäätökset
Keski-Aasian uudet liittoumat, Venäjän pitkittyneen sodankäynnin aiheuttama taloudellinen rasitus, länsimaisten puolustusstrategioiden epäselvyydet sekä globaalit energiahaasteet muodostavat entistä monimutkaisemman turvallisuusympäristön. Venäjän ja Talibanin välinen sopimus voi avata uuden vaiheen alueellisessa valtakamppailussa samaan aikaan, kun Venäjän oma kyky ylläpitää pitkää ja kuluttavaa sotaa näyttää heikkenevän.
Lähdeluettelo
-
Counterintelligence & Counterterrorism, The Moscow Convergence: A Covert Axis Emerges on the Afghan–Tajik Frontier, 28.–29.1.2026
-
Russia Analyzed, Putin’s War Economy Is Fracturing, 29.1.2026
-
Defense One (Meghann Myers), The New National Defense Strategy? Experts Have Questions, 29.1.2026
-
War on the Rocks Daily Newsletter, How Does Canada’s Military Fare Without the United States?; Transforming a Generation: How to Strengthen German Defense, 29.1.2026
-
War on the Rocks Daily Newsletter, Is America’s Cyber Weakness Self-Inflicted?; Economic Statecraft Is Back. Is America Ready?, 29.1.2026
-
FIIA Newsletter, Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen Suomeen 2000-luvulla, 29.1.2026
-
Earth Forces Bulletin, The Global Net Energy Gain Crisis, 26.1.2026
