Venäjän sota Ukrainassa on ylittänyt Neuvostoliiton sodankäynnin keston natsi-Saksaa vastaan ja muuntunut pitkäksi kulutussodaksi, jossa Moskova ylläpitää sotakoneistoaan talouden asteittaisen heikkenemisen kustannuksella [GeopoliticsUnplugged-long]. Samanaikaisesti Yhdysvaltain ja Euroopan suhteita koettelevat Trumpin hallinnon tariffipaineet sekä Syyrian sodan uusi vaihe, jossa Damaskos on pakottanut Yhdysvaltojen tukemat kurdijoukot kapitulaatioon. Tämä muuttaa voimasuhteita Lähi-idässä ja avaa liikkumatilaa ISISille [GeopoliticsUnplugged-rapid]. Iranissa laaja protestiaalto ja tuhansien kuolleiden tunnustaminen kytkeytyvät Yhdysvaltojen avoimeen regime change -retoriikkaan, kiristäen entisestään alueellista tasapainoa [GeopoliticsUnplugged-rapid].
Sotateknologia ja asejärjestelmät
Venäjän sodankäynti Ukrainassa nojaa yhä selvemmin sotateolliseen talousmalliin, jossa arviolta 7–8 prosenttia bruttokansantuotteesta kanavoidaan ase- ja ammustuotantoon. Taso lähentelee myöhäisneuvostoliittolaista mobilisaatiota [GeopoliticsUnplugged-long]. Tämä näkyy erityisesti tykistön, ohjusten ja droonien massakäyttönä Donbasin ja etelärintaman kulutustaistelussa, jossa ratkaisevia läpimurtoja ei saavuteta, mutta tappiot kasvavat molemmin puolin [GeopoliticsUnplugged-long]. ISW arvioi Venäjän jatkavan hyökkäysoperaatioita useilla rintamalohkoilla Sumystä Donbasiin ilman merkittäviä alueellisia voittoja, mikä viittaa resurssien kuluttamiseen pikemminkin kuin operatiiviseen läpimurtoon.
Yhdysvaltain hypersoninen aseohjelma tarjoaa rinnakkaisen esimerkin suurvaltojen kyvykkyyshaasteista. Maavoimat on missannut itse asettamansa määräajan ensimmäisen hypersonisen ohjusjärjestelmän operatiiviselle käyttöönotolle, vaikka yksikkö on koulutettu ja nimellisesti valmiina [GeopoliticsUnplugged-rapid]. Viivästys heikentää Yhdysvaltojen uskottavuutta suhteessa Venäjän ja Kiinan hypersonisiin kykyihin ja pakottaa tukeutumaan väliaikaisesti perinteisempiin pitkän kantaman järjestelmiin. Samanaikaisesti yhdysvaltalainen avaruusalan yritys on saanut 805 miljoonan dollarin sopimuksen 18 ohjusvaroitussatelliitin rakentamisesta, mikä vastaa 185 prosenttia sen edellisvuoden liikevaihdosta ja asemoituu korkeakatteiseksi järjestelmätoimittajaksi Starlinkin megakonstellaatiosta poikkeaville, räätälöidyille sotilaskäyttöisille ratkaisuille [GeopoliticsUnplugged-rapid].
Syyriassa sotateknologia kytkeytyy suoraan strategiseen infrastruktuuriin. Damaskoksen joukot ovat vallanneet SDF:n hallinnasta keskeisiä öljy- ja kaasukenttiä, kuten Omarin öljykentän ja Conocon kaasukentän, vahvistaen hallituksen kykyä rahoittaa sotilasoperaatioita ja heikentäen kurdien neuvotteluasemaa [GeopoliticsUnplugged-rapid]. ISW:n mukaan SDF on käytännössä kapituloinut hallitukselle aselevossa, joka solmittiin sen jälkeen, kun hallituksen hyökkäys ja arabitribaalien kapinat pakottivat joukot vetäytymään lähes puolelta hallitsemastaan alueesta. Tämä kehitys avaa operatiivista tilaa ISISille, sillä Syyrian hallituksen turvallisuusrakenteet ovat Yhdysvaltojen näkökulmasta riskialttiimpi kumppani kuin pitkään testattu SDF.
Sodankäynti, taktiikat ja strategiat
Ukrainassa sodan luonne on vakiintunut klassiseksi kulutussodaksi, jossa ratkaisevaa ei ole yksittäinen offensiivi vaan kyky kestää pitkittynyttä attritiota [GeopoliticsUnplugged-long]. GeopoliticsUnplugged arvioi Venäjän kärsineen 162–240 miljardin euron kumulatiiviset öljytulomenetykset ja jopa 450 miljardin euron fossiilitulojen vajauksen helmikuusta 2022 alkaen. Moskova on kuitenkin kiertänyt sanktioita laajan, jopa tuhannen tankkerin “varjolaivaston” avulla ja ylläpitänyt noin seitsemän miljoonan barrelin päivittäistä vientiä erityisesti Kiinaan ja Intiaan [GeopoliticsUnplugged-long]. EU:n dynaaminen hintakatto on painanut Urals-öljyn 9–15 dollaria Brent-viitehintaa alemmaksi ja laskenut hintakaton 44,10 dollariin barrelilta, mikä kiristää marginaaleja mutta ei vielä lamauta sotataloutta [GeopoliticsUnplugged-long][GeopoliticsUnplugged-rapid].
Venäjän sopeutumista kuvataan “lasketuksi selviytymispolitiikaksi” pikemminkin kuin kestäväksi vahvuudeksi. Puolustuspainotteinen sotatalous pitää työttömyyden näennäisesti 2,5 prosentin tasolla, mutta työvoimapula voi kasvaa 11–12 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä rintamatappioiden, maastapaon ja demografisen supistumisen seurauksena [GeopoliticsUnplugged-long]. Kansallisen varallisuusrahaston likvidit varat, arviolta 50–55 miljardia euroa, riittävät nykyisellä polttotahdilla noin 18–24 kuukaudeksi, minkä jälkeen alijäämiä on paikattava kiristyvällä verotuksella ja menoleikkauksilla [GeopoliticsUnplugged-long]. ISW:n rintama-arviot tukevat kuvaa intensiivisistä mutta tuloksettomista hyökkäysyrityksistä Sumyn, Lymanin, Slovjanskin, Dobropilljan ja Zaporižžjan suunnilla.
Syyriassa hallituksen hyökkäysstrategia yhdistää perinteisen maahyökkäyksen ja tribaalisen mobilisoinnin. ISW:n mukaan Damaskos on kyennyt hyödyntämään pettymystä kurdien hallintoon liittämällä arabitribejä hyökkäyskoalitioon, mikä johti SDF:n rintaman nopeaan murtumiseen arabienemmistöalueilla. SDF:n vetäytyminen kurdien ydinalueille pakottaa Yhdysvallat arvioimaan uudelleen ISISin vastaista läsnäoloaan tilanteessa, jossa yhteistyö Damaskoksen kanssa vahvistaisi autoritaarista rakennetta, jota Washington on aiemmin pyrkinyt heikentämään. ISW varoittaa siirtymävaiheen turvallisuustyhjiöstä, jota ISIS todennäköisesti hyödyntää toimintansa elvyttämiseen.
Geopolitiikka ja kansainväliset suhteet
Yhdysvaltain ja Euroopan suhteita ravistelee Trumpin hallinnon aggressiivinen taloudellinen painostus Grönlantiin liittyen. GeopoliticsUnpluggedin mukaan presidentti Trump on ilmoittanut 10 prosentin tulleista kahdeksan eurooppalaisen NATO-liittolaisen tuonnille 1. helmikuuta alkaen ja uhannut nostaa ne 25 prosenttiin kesäkuussa, ellei Yhdysvallat saa ostaa Grönlantia kokonaisuudessaan [GeopoliticsUnplugged-rapid]. EU-johtajat ovat kutsuneet vaatimuksia hyväksymättömiksi, ja Ranska on ajanut EU:n anti-coercion-instrumentin käyttöönottoa, joka mahdollistaisi vastatullit, teknologiamaksut ja investointirajoitukset Yhdysvaltoja vastaan. Samalla EU–USA-kauppasopimuksen ratifiointi on jäädytetty, mikä lisää transatlanttisen kauppasodan riskiä ja heikentää Venäjä-pakotteiden koordinaatiota [GeopoliticsUnplugged-rapid].
Yhdysvaltain Board of Peace -aloite Gazan jälleenrakentamiseksi on saanut valtapoliittisia piirteitä. Trump on edellyttänyt vähintään miljardin dollarin rahoitusosuutta pysyvää jäsenyyttä tavoittelevilta valtioilta, ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán on hyväksynyt kutsun mukaan työelimeen [GeopoliticsUnplugged-rapid]. Järjestelyn läpinäkyvyys ja päätöksenteon keskittyminen puheenjohtajalle ovat herättäneet kritiikkiä ja syventäneet EU:n sisäistä jakolinjaa Washingtonin linjaa myötäilevien ja kollektiivista EU-vastetta korostavien valtioiden välillä.
Iranissa sisäpoliittinen kriisi on kytkeytynyt avoimeen vallanvaihtoretoriikkaan. Ihmisoikeuslähteiden mukaan yli 3 300 ihmistä on kuollut ja yli 24 000 pidätetty mielenosoitusten yhteydessä, kun taas korkein johtaja Ali Khamenei on myöntänyt “tuhansien” saaneen surmansa ja syyttänyt Yhdysvaltoja ja Israelia ulkopuolisesta sabotaasista [GeopoliticsUnplugged-rapid]. Presidentti Trump on vaatinut avoimesti vallanvaihtoa, mutta toistaiseksi pidättäytynyt laajamittaisista sotilaallisista toimista. ISW kuvaa Iranin yhteiskunnan syvää securitisaatiota, joka on tukahduttanut protestit, mutta ei poistanut taloudellisten ja demografisten paineiden aiheuttamaa uusien levottomuuksien riskiä.
Sotilasliitot ja turvallisuusympäristö
Trumpin Grönlantiin sidottu tariffipolitiikka muodostaa suoran painetestin NATO:lle. EU–USA-kauppasuhteiden kiristyminen ja mahdollinen anti-coercion-instrumentin käyttöönotto voivat kiihdyttää kehitystä, jossa Washington vähentää kiinnostustaan laajoihin turvallisuustakuisiin Ukrainalle ja siirtää painopistettä Keski- ja Itä-Eurooppaan [GeopoliticsUnplugged-rapid]. Tämä voi lisätä sisäistä jännitettä EU:ssa ja heikentää unionin kykyä vastata Venäjän vaikuttamisoperaatioihin Baltiassa ja Mustanmeren alueella.
Itäisessä Euroopassa harmaan vyöhykkeen toiminta on arkipäiväistynyt. IISS:n raportin mukaan Venäjän sabotaasi kriittistä infrastruktuuria vastaan Euroopassa on nelinkertaistunut vuosien 2023 ja 2024 välillä [GeopoliticsUnplugged-rapid]. Puolan rajavartiolaitos raportoi lisäksi lisääntyneistä “lentävistä objekteista” Valko-Venäjän vastaisella rajalla, mikä tulkitaan hybridivaikuttamiseksi, joka testaa NATO:n ilmavalvonnan ja rajaturvallisuuden rajoja. Kehitys pakottaa liittokunnan tarkastelemaan kriittisen infrastruktuurin suojaa ja ilmatilan valvontaa osana kollektiivista puolustusta.
Lähi-idässä Syyrian hallituksen voitot energia-infrastruktuurista ja SDF:n kapitulaatio muuttavat turvallisuusympäristöä Yhdysvaltojen ja alueellisten toimijoiden välillä. ISW:n mukaan Damaskoksen ja SDF:n ristiriitaiset näkemykset Syyrian tulevasta valtiomallista ratkesivat pakon kautta, mikä heikentää kurdien luottamusta länteen ja vahvistaa käsitystä Yhdysvaltojen rajallisesta sitoutumisesta paikallisiin kumppaneihin. Tämä heijastuu myös NATO:n sisäiseen keskusteluun kumppanuusoperaatioiden poliittisista riskeistä.
Yhteenvetävä arvio
Turvallisuusympäristöä määrittävät useat toisiinsa kytkeytyvät kulutuksen ja painostuksen akselit. Venäjä ylläpitää sotaa Ukrainassa ostamalla aikaa varjolaivaston ja sotatalouden avulla, samalla kun sen demografinen ja taloudellinen puskurikyky kuluu kohti käännekohtaa [GeopoliticsUnplugged-long]. Yhdysvaltojen Grönlantiin sidottu kovalinjainen kauppapolitiikka siirtää transatlanttista painopistettä ja pakottaa Euroopan arvioimaan suhdettaan Washingtoniin Venäjän kasvavan hybridipaineen alla [GeopoliticsUnplugged-rapid]. Lähi-idässä Syyrian hallituksen eteneminen ja Iranin tukahdutettu mutta kytevä sisäinen kriisi muodostavat rinnakkaisia kehityskulkuja, joiden lopullinen suunta riippuu siitä, valitsevatko Yhdysvallat ja sen liittolaiset hallitun eskalaation vai rajoitetun de-eskalaation pyrkien minimoimaan uuden suursodan riskin [GeopoliticsUnplugged-long][GeopoliticsUnplugged-rapid].
Lähdeluettelo
(Esimerkkitason viitteet; nimetyt uutiskirjeet ja ISW-raportit tulisi listata täydellisin bibliografisin tiedoin käytettäessä raporttia toimitustyössä.)
GeopoliticsUnplugged: “Rapid Read – Geopolitical Must-Knows for Today 18 Jan 2026”, Substack, 18.1.2026.
GeopoliticsUnplugged (Justin James McShane): “Longer Than the Fight Against Nazis – Russia’s Ukraine War Milestone Exposes Economic Resilience Or Illusion?”, Substack, 18.1.2026.
ISW / Critical Threats: “Iran Update, January 17, 2026”, Institute for the Study of War.
ISW / Critical Threats: “Syrian Government Offensive Forces Syrian Kurdish Group to Capitulate”, Institute for the Study of War, 18.1.2026.
ISW / Critical Threats: “Russian Offensive Campaign Assessment” ‑sarja, mm. 4.1.2026 ja 11.1.2026 päivitykset.
Washington Examiner: “Kurdish SDF forces agree to ceasefire with Syrian government”, 17.1.2026.
Al Jazeera: “Narrative war: Who killed thousands during Iran’s nationwide protests?”, 19.1.2026.
