27/01/2026

Venäjä kiristää neuvottelupainetta ja laajentaa droonisodankäyntiä – Lähi-itä ajautuu uuteen eskalaatioriskiin

Turvatakuut Ukrainalle ja Venäjän neuvottelunarratiivin kiristyminen

Yhdysvallat ja Eurooppa viimeistelevät Ukrainalle turvallisuus- ja taloustakuita, joiden tavoitteena on estää Venäjän uusi aggressio ja tukea sodanjälkeistä jälleenrakennusta. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 25. tammikuuta, että Yhdysvaltojen kanssa laadittu turvallisuustakuudokumentti on valmis allekirjoitettavaksi ja etenee tämän jälkeen Ukrainan parlamentin ja Yhdysvaltain kongressin ratifioitavaksi [ISW]. Eurooppalaiset takuut muodostaisivat toisen turvakerroksen, johon sisältyvät ”halukkaiden koalitio” sekä Ukrainan EU-jäsenyys, jota Kiova pitää myös taloudellisena turvallisuustakuuna tavoitevuodenaan 2027 [ISW].

Kreml pyrkii samanaikaisesti muokkaamaan neuvottelukuvaa edukseen hyödyntämällä epäselvyyksiä elokuun 2025 Alaska-huippukokouksen tuloksista. Venäläisedustajat väittävät yhteisymmärryksen syntyneen ilman julkisia asiakirjoja ja esittävät Ukrainan neuvottelujen jarruttajana, koska Kiova ei hyväksyisi alueellisia myönnytyksiä [ISW; Reuters]. Lähteiden mukaan Venäjän hahmottelema niin sanottu ”Anchorage-kaava” sisältäisi koko Donbasin luovuttamisen ja rintamalinjojen jäädyttämisen muualla, vaikka Venäjän joukot eivät miehitä kaikkia vaadittuja alueita [Reuters]. ISW arvioi, että Donetskin alueen täydellinen valtaus olisi sotilaallisesti mahdollista aikaisintaan elokuussa 2027 nykyisellä etenemistahdilla, mikä selittää poliittisen painostuksen pyrkimyksenä säästää aikaa ja resursseja [ISW]. Lähteissä ei täsmennetä Venäjän vastaavia myönnytyksiä.

Ydinasekontrollipuhe painostuskeinona

Kreml on palauttanut ydinasekontrolliretorikan osaksi painostusstrategiaa. Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev kytki New START -sopimuksen (voimassa 5.2.2026 saakka) jatkon Yhdysvaltojen myönnytyksiin Ukrainassa ja kahdenvälisten suhteiden ”normalisointiin” [ISW]. Samalla Medvedev viittasi Venäjän uusiin strategisiin asejärjestelmiin (Burevestnik, Oreshnik, Poseidon), vihjaten eskalaatioriskeihin, jos Venäjän tavoitteita ei huomioida [ISW]. ISW arvioi, että tavoitteena on saada Yhdysvallat irtautumaan Ukrainan rauhanprosessista strategisten asepuheluiden nimissä ilman Venäjän substantiivisia myönnytyksiä [ISW].

Droonisodankäynnin laadullinen hyppäys: Starlink-kytketty BM-35

Venäjä on laajentanut keskimatkan iskuja ottamalla käyttöön Starlink-satelliittiyhteyksillä varustetun BM-35-iskudroonin. Ensimmäinen dokumentoitu isku Dniproon (n. 86 km rintamasta) raportoitiin 26. tammikuuta [ISW]. BM-35 on polttoainetaloudellinen ja sen arvioitu toimintasäde on jopa 500 km, mikä tuo suuren osan Ukrainaa sekä osia Moldovasta, Puolasta, Romaniasta ja Liettuasta kantaman piiriin, mikäli laukaisut tapahtuvat Venäjältä tai miehitetyiltä alueilta [ISW]. Lähteet viittaavat Rubikon-keskuksen rooliin käyttöönotossa ja iskujen tihentymiseen tammikuussa 2026 [ISW].

ISW korostaa, että Starlink-kytkentä lisää droonien häiriönsietokykyä ja kiertää osin Ukrainan elektronista sodankäyntiä, mikä nostaa piste-ilmapuolustuksen kiireellisyyttä erityisesti kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa [ISW]. Lähteissä ei täsmennetä Starlink-järjestelmien hankintakanavia tai käyttöä koskevia valvontamekanismeja.

Rintamatilanne: hidas eteneminen ja poliittinen ”puskuristrategia”

Venäjän joukot ovat edenneet rajatusti Sumyn ja Harkovan suunnilla sekä Slovjanskin ympäristössä, mutta merkittäviä läpimurtoja ei ole vahvistettu [ISW]. Harkovan pohjoisessa useiden armeijakuntien sitominen on venyttänyt joukkoja ja rajoittanut etenemistä viime kuukausina [ISW]. ISW arvioi, että ”puskurivyöhykkeiden” tavoittelu palvelee ennen kaikkea poliittisia neuvottelutavoitteita, ei sotilaallista läpimurtoa [ISW].

Ukraina jatkaa pitkän ja keskimatkan iskuja Venäjän ja miehitettyjen alueiden sotilaallisiin kohteisiin, mukaan lukien Krasnodarin alueen öljynjalostamo ja logistiikkavarastot Donetskissa ja Zaporižžjassa [ISW]. Venäjä vastasi 25.–26. tammikuuta laajalla droonihyökkäyksellä, jossa Ukrainalaiset alas ampuivat valtaosan lennokeista, mutta osumia raportoitiin siviili- ja energiakohteisiin useissa oblastissa [ISW].

Sodan taloudelliset kustannukset Venäjällä

Venäjän kotitaloudet kantavat kasvavaa taloudellista taakkaa. Arvonlisäveron korotus 22 prosenttiin vuoden 2026 alussa on kiihdyttänyt perushyödykkeiden hintojen nousua, joka ylittää virallisen inflaation [Meduza; 7×7]. RFE/RL:n mukaan sotilasmenot, pakotteet, logistiikka ja valmisteverot ovat nostaneet polttoaineen, energian ja arjen hyödykkeiden hintoja 10–25 prosenttia vuoden 2025 aikana [RFE/RL]. Miehitettyjen alueiden, erityisesti Krimin, inflaatiotaso on raportoitu poikkeuksellisen korkeaksi, millä on suoria vaikutuksia palveluihin ja asumiseen [ISW].

Lähi-itä: Irakin hallituskriisi ja ”vastarinta-akselin” pelote

Irakissa shiialainen koordinaatiokehys nimesi Nouri al-Malikin pääministeriehdokkaaksi, vaikka osa jäsenistä ja useat sunnipuolueet vastustavat nimitystä ja voivat pyrkiä estämään presidentinvaalin kvorumin [ISW]. Yhdysvaltojen suhtautuminen Malikiin on lähteiden mukaan kielteinen hänen aiempien kausiensa turvallisuusvaikutusten vuoksi [AFP]. Lähteet esittävät ristiriitaisia tietoja siitä, ketkä täsmällisesti vastustavat Malikia ja millä ehdoilla tukensa antavat.

Samalla Iranin tukemat ryhmät – mukaan lukien Hizbollah, irakilaiset miliisit ja huthit – ovat esittäneet uhkauksia vastatoimista, mikäli Yhdysvallat iskisi Iraniin, pyrkien ennaltaehkäisevään pelotteeseen [ISW]. ISW kuitenkin arvioi, että sisäiset poliittiset ja sotilaalliset rajoitteet voivat hillitä laajamittaista vastetta, toisin kuin kesän 2025 Israel–Iran-sodassa [ISW].

Iranin ydinkohteet ja Syyrian dynamiikka

Iran on peittänyt Natanzin polttoaineen rikastuslaitoksen droonisuojausrakenteen paneeleilla, minkä Institute for Science and International Security on arvioinut mahdollistavan vaurioiden tarkastelun huomaamattomammin; korjausten valmistumisesta ei ole varmistusta [ISW]. Syyriassa hallituksen ja SDF:n väliset taistelut jatkuivat tulitauosta huolimatta, mutta eivät keskeyttäneet ISIS-vankien siirtoja Irakiin [ISW]. Venäjä evakuoi Qamishlin tukikohtansa taisteluiden seurauksena, siirtäen osan joukoista Hmeimimiin ja osan takaisin Venäjälle [Reuters].


Lähteet

Lähettänyt klo