Globaali turvallisuustilanne on kokenut dramaattisen käänteen Yhdysvaltojen toteutettua iskun Venezuelaan, mikä on jättänyt Venäjän diplomaattisesti ahtaalle. Samaan aikaan Ukrainan rintamalla informaatiosodankäynti kiihtyy Venäjän pyrkiessä luomaan kuvaa vääjäämättömästä voitosta, vaikka rintamalinjat liikkuvat hitaasti. Iranissa hallinto on toistaiseksi tukahduttanut laajat protestit väkivalloin.
1. VENEZUELA JA SUURVALTAPOLITIIKKA: Kremlin hiljaisuus
Yhdysvaltain armeija suoritti 2.–3. tammikuuta operaation, jossa iskettiin Venezuelaan ja otettiin kiinni maan presidentti Nicolás Maduro sekä hänen vaimonsa Cilia Flores. Heidät on siirretty Yhdysvaltoihin.
Venäjän reaktio: Venäjän vastaus on ollut huomiota herättävän vaimea. Ulkoministeriö on antanut vain rutiininomaisia tuomitsevia lausuntoja, ja presidentti Putin on pysynyt vaiti. Analyysin mukaan Kreml yrittää tasapainoilla: se haluaa säilyttää kasvonsa kumppaniensa edessä, mutta välttää suoraa konfliktia Trumpin hallinnon kanssa toivoen myönnytyksiä Ukrainan sodassa.
Strateginen muutos: Venäjä ei kyennyt eikä halunnut puuttua tapahtumiin sotilaallisesti Ukrainan sodan sitomien resurssien vuoksi. Venäjä on jo ryhtynyt rakentamaan suhteita Venezuelan uuteen johtoon (Delcy Rodríguez) turvatakseen etunsa läntisellä pallonpuoliskolla.
Vaikutukset: Maduron kaappaus on signaali Yhdysvaltojen aggressiivisemmasta otteesta, ja se pakottaa Kiinan, Venäjän ja Iranin arvioimaan uudelleen turvallisuustakuitaan.
2. UKRAINAN RINTAMA: Gerasimovin valheet ja droonisota
Venäjän yleisesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov väittää Venäjän vallanneen tammikuun alussa yli 300 neliökilometriä aluetta, mutta todelliset vahvistetut valtaukset ovat vain noin neljännes tästä (74 km²).
Kupjanskin tilanne: Venäjä väittää toistuvasti vallanneensa Kupjanskin ja taistelevansa sen eteläpuolella, mutta visuaaliset todisteet ja ukrainalaisraportit osoittavat Ukrainan hallitsevan kaupunkia edelleen. Venäjän tavoitteena on luoda valheellinen narratiivi Ukrainan puolustuksen romahtamisesta.
Iskut syvälle Venäjälle: Ukraina on jatkanut iskujaan Venäjän teollisuuteen. Drooni-iskut ovat vaurioittaneet Nevinnomyssk Azot -tehdasta Stavropolissa (tykistöammusten raaka-aineet) ja Atlant Aero -laitosta Rostovissa, mikä häiritsee Venäjän Molniya-droonien tuotantoa.
Ukrainan puolustusteollisuus: Ukraina on onnistunut muuntamaan puolustusteollisuuttaan pakon edessä, mutta kärsii yhä "kroonisista julkisen sektorin ongelmista" ja investointien puutteesta, joka vaivasi alaa vuosina 1991–2014.
3. IRANIN KRIISI: Tukahdutettu kapina ja eliitin pako
Iranin hallinto on onnistunut toistaiseksi tukahduttamaan joulukuussa alkaneet laajat protestit äärimmäisellä väkivallalla ja sensuurilla.
Uhrit ja pidätykset: Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan hallinto on tappanut ainakin 2 677 ihmistä ja pidättänyt yli 19 000 joulukuun 28. päivän jälkeen. Protestit ovat laantuneet tammikuun puolivälissä, mutta tilanne on edelleen "erittäin epävakaa".
Pääomapako: Eliitin usko järjestelmään rakoilee. Iranista on siirretty ulkomaille arviolta 1,5 miljardia dollaria vain 48 tunnin aikana. Myös korkea-arvoiset virkamiehet, mukaan lukien Khamenein poika, ovat siirtäneet varoja turvaan.
Hizbollahin passiivisuus: Iranin tärkein liittolainen Hizbollah on ollut haluton iskemään Israelia tai Yhdysvaltoja vastaan tukeakseen Teherania, sillä järjestö pelkää täysimittaista sotaa ja keskittyy omien riviensä kokoamiseen.
4. GEOPOLITIIKAN "KUUMAT PISTEET"
Grönlanti ja Ruotsi: Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on vahvistanut, että Ruotsi lähettää joukkoja Grönlantiin Tanskan pyynnöstä. Operaatio on osa laajempaa eurooppalaista (mm. Saksa, Suomi, Ranska) vastausta Yhdysvaltain painostukseen alueella.
Kiina ja CIA: CIA on julkaissut mandariinikiinankielisen rekrytointivideon, jossa etsitään avoimesti "totuuden kertojia" Kiinan sisältä. Tämä viittaa Yhdysvaltojen arvioon Kiinan sisäisen tyytymättömyyden kasvusta.
Kolmikantainen puolustusliitto: Pakistan, Saudi-Arabia ja Turkki ovat viimeistelemässä trilateral-puolustussopimusta, jonka tavoitteena on vähentää riippuvuutta Yhdysvalloista ja vastata alueelliseen epävakauteen.
Lähdeluettelo:
Russia's Non-Response to US Actions in Venezuela Reveal a Kremlin Balancing Act. Institute for the Study of War (ISW), 15.1.2026.
Russian Offensive Campaign Assessment, January 15, 2026. Institute for the Study of War (ISW), 15.1.2026.
Iran Update, January 15, 2026. Institute for the Study of War (ISW), 15.1.2026.
Artorias Daily Hotspot. Artorias and All Source News, 15.1.2026.
Special Edition: Iran in Crisis. CSIS Middle East Program, 15.1.2026.
Evolution of Ukraine's Defense-Industrial Complex. Russia Analyzed, 15.1.2026.
