Venäjän sotilaalliset pyrkimykset Ukrainassa ja laajemmalla geopoliittisella näyttämöllä nojaavat yhä selvemmin kolmeen keskeiseen tekijään: Kiinan toimittamaan kriittiseen teknologiaan, kansainväliseen ja yhä riskialttiimpaan ulkomaalaisten värväykseen sekä diplomaattiseen painostukseen, jolla pyritään murentamaan Ukrainan vastarinta. Nämä kolme pilaria muodostavat Venäjän sodankäynnin perustan vuonna 2026, samaan aikaan kun sekä henkinen että materiaalinen kuormitus kasvaa.
KIINA–VENÄJÄ ASETEKNOLOGINEN YHTEISTYÖ: KAKSINKÄYTTÖKOMPONENTTIEN TULVA
Institute for the Study of War raportoi 28. tammikuuta, että Kiina on toimittanut Venäjälle merkittäviä teknologisia suorituskykyä vahvistavia komponentteja. Näihin kuuluvat kehittyneet tietokoneohjatut (CNC) työstökoneet, mikrosirut, muistimodulit, teleskooppiset pallonivelet sekä piezoelektriset kristallit. The Telegraph arvioi, että kyse on noin 10,3 miljardin dollarin arvoisesta kaksikäyttöteknologian siirrosta, vaikka toimitusten tarkkaa aikajännettä ja laajuutta ei raportoitu yksityiskohtaisesti.
Venäjä hyödyntää näitä komponentteja erityisesti droonituotannossa sekä pitkän kantaman ballististen ohjusten valmistuksessa.
ISW:n analyysin mukaan CNC-koneita käytetään Iskander-sarjan ballististen ohjusten tuotannossa Votkinskissa Udmurtiassa sekä Shahed-droonien valmistuksessa Tatarstanissa sijaitsevalla Alabugan erityistalousalueella. Kiinan toimittamat sähkökomponentit ovat merkittävästi parantaneet Venäjän kykyä skaalata droonituotantoa, jota käytetään sekä pitkän kantaman iskuissa että taistelukentän ilmaherruustoiminnassa. Tämä hyöty on ollut ratkaiseva: länsimaiden pakotteet ja vastatoimet eivät ole onnistuneet katkaisemaan Kiinan ja Venäjän välistä logistista ketjua.
Drooniteknologiassa on tapahtunut myös laadullinen harppaus. ISW arvioi, että Venäjä on integroinut Shahed-drooneihin tekoälyä, kehittyneitä optisia järjestelmiä ja parannettua radio-ohjausta. Tämä mahdollistaa liikkuvien kohteiden tunnistamisen ja iskemisen, mukaan lukien siviilikohteet. Kehitys konkretisoitui traagisesti 27. tammikuuta, kun Shahed-drooni iski siviilijunaan Kharkovan alueella Barvinkoven asemalla, noin 49 kilometrin päässä rintamalinjasta. Iskussa kuoli vähintään viisi siviiliä yli 200 matkustajasta, joista 18 oli suoraan osuman kohteena olleessa vaunussa.
UKRAINAN VASTAISKUT: LOGISTIIKAN KATKAISU JA KAUKOISKUTOIMINNAN ESKALAATIO
Ukraina on vastannut omalla pitkän kantaman iskustrategiallaan, joka osin peilaa Venäjän ilmasta-maahan -iskukonseptia. Yönä 27.–28. tammikuuta ukrainalaisjoukot iskivät muun muassa:
-
henkilöstön kokoontumispisteeseen Velyka Novosilkan läheisyydessä Donetskin alueella (noin 23 km rintamalinjasta),
-
henkilöstökeskukseen Hryhorivkan lähellä (noin 13 km rintamalinjasta),
-
ammusvarastoon Nyzhnja Duvankassa Luhanskin alueella (noin 25 km rintamalinjasta).
Merkittävin isku kohdistui Khokholskyn öljyvarastoon Voronežissa 27.–28. tammikuuta. Alueen kuvernööri Aleksandr Gusev vahvisti, että ukrainalaiset droonit aiheuttivat laajamittaisen tulipalon. Iskut kuvastavat Ukrainan pyrkimystä häiritä Venäjän logistiikkaa ja energiainfrastruktuuria, vaikka niiden kokonaisvaikutus jää selvästi pienemmäksi kuin Venäjän siviili-infrastruktuuriin kohdistamien hyökkäysten aiheuttamat vahingot.
VENÄJÄN SOTILASJOHTO: PROPAGANDAN JA TODELLISUUDEN VÄLINEN KUILU
Venäjän asevoimien pääesikuntapäällikkö, armeijakenraali Valeri Gerasimov, vieraili 27. tammikuuta Lännen sotilaspiirin joukoissa ja raportoi merkittävästä etenemisestä rintamalla. Hänen mukaansa Venäjä olisi vallannut 17 asutuskeskusta ja noin 265 neliökilometriä tammikuun alusta lähtien sekä edennyt 12–14 kilometriä Zaporižžjan kaupungin etelä- ja itäpuolella.
ISW:n tarkistus kuitenkin kyseenalaistaa nämä väitteet. Instituutin mukaan Venäjän todellinen eteneminen on ollut noin 265 neliökilometriä, mutta Zaporižžjan osalta todisteet viittaavat vain noin 18 kilometrin etenemiseen kaupungista etelään – selvästi vähemmän kuin Gerasimovin esittämät luvut.
Propagandan ja todellisuuden välinen ristiriita on herättänyt kritiikkiä jopa Kremlin-myönteisissä sotilasblogeissa. Eräs Kremlin-läheinen kirjoittaja kuvasi Gerasimovin raporttia ”kauniiksi raportiksi”, termillä, jota käytetään todellisuutta kaunistelevista taistelukuvauksista. Toinen bloggaaja ironisoi Venäjän puolustusministeriön viestintää ”rinnakkaistodellisuudeksi” ja ehdotti, että jossain saattaisi olla ”piilotettu Kupjanskin rintama”, jossa raportoidut menestykset todellisuudessa tapahtuvat.
ULKOMAALAISTEN SOTILAIDEN VÄRVÄYS: LUPAUKSISTA KUOLEMAAN
Venäjä jatkaa laajamittaista ulkomaalaisten värväystä, joka heijastaa kasvavaa henkilöstöpulaa ja sodan kuluttavaa luonnetta. AP Newsin tutkimuksen mukaan värväyskeinoihin kuuluvat suuret rahabonukset (joissain tapauksissa jopa 50 000 dollaria), lupaukset vankeustuomioiden mitätöinnistä sekä nopeutettu kansalaisuuden saanti maahanmuuttajille.
Venäjän riveissä arvioidaan taistelevan 18 000–20 000 ulkomaalaista. Ukrainan vankileireille joutuneet sotilaat ovat kertoneet, että heidät houkuteltiin rintamalle pääasiassa taloudellisin lupauksin, ei ideologisista syistä. Koulutus on usein ollut vain 10 päivästä kuukauteen, ja monien elinaika etulinjassa on jäänyt noin kuukauteen.
Erityisen huolestuttavia ovat tapaukset Bangladeshista, Nepalista ja Intiasta. AP:n mukaan bangladeshilaisia miehiä houkuteltiin Venäjälle siviilityöhön, mutta pakotettiin myöhemmin sotilassopimuksiin. Nepalin hallitus on vaatinut satojen kansalaistensa palauttamista, ja Intian liittovaltion tutkintavirasto paljasti vuonna 2024 verkoston, joka petti vähintään 35 intialaista matkustamaan Venäjälle väärien työlupausten varjolla – heidät koulutettiin ja lähetettiin Ukrainaan vastoin tahtoaan.
Irakilaisviranomaisten mukaan jopa 5 000 irakilaista on liittynyt Venäjän asevoimiin, osa pakotettuina, osa vapaaehtoisesti. Afrikka on muodostunut Venäjän suurimmaksi rekrytointialueeksi: Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha raportoi marraskuussa 2025, että Venäjän riveissä taisteli vähintään 1 426 henkilöä 36 afrikkalaisesta maasta. Viranomaisten mukaan värväyksessä on käytetty jopa videopelejä houkuttelukeinona.
Ukrainan sotavankihallinnon mukaan vähintään 18 000 ulkomaalaista on taistellut Venäjän puolella, ja 37 maan kansalaisia on tällä hetkellä vangittuna Ukrainassa. Venäjä ei ole vaatinut heidän vaihtamistaan, mikä tukee käsitystä ulkomaalaisten sotilaiden pitämisestä ”kertakäyttöisinä”.
RAUHANNEUVOTTELUT: USA:N PAINE JA VENÄJÄN LAAJENTUVAT VAATIMUKSET
Financial Times raportoi 27. tammikuuta, että Yhdysvallat olisi painostanut Ukrainaa luopumaan jäljellä olevista Donetskin alueista vastineeksi turvallisuustakuista. ISW arvioi tämän strategiseksi virheeksi, sillä Venäjällä on vaikeuksia vallata aluetta sotilaallisesti, ja puskurivyöhykkeiden rakentaminen Kharkivin, Sumyn ja Dnipropetrovskin alueilla viittaa laajempiin aluevaatimuksiin.
Venäjän neuvottelija Kirill Dmitriev ja muut viranomaiset ovat korostaneet, että vaatimukset ulottuvat aluekysymyksiä pidemmälle. Ulkomaantiedustelun johtaja Sergei Naryškin vaati 26. tammikuuta konfliktin ”juurisyiden” käsittelyä, viitaten NATO:n laajenemisen pysäyttämiseen, vuoden 1997 rajalinjoihin palaamiseen ja Ukrainan hallinnon korvaamiseen Venäjälle myönteisellä johdolla.
Ultranationalistinen Tsargrad-media vahvisti sotilasbloggaajien näkemyksen, jonka mukaan Venäjä hyväksyisi vain väliaikaisen tulitauon Donbasista vetäytymisen jälkeen, minkä jälkeen Ukraina joutuisi harkitsemaan lisävaatimuksia, kuten ”denatsifikaatiota” ja ”demilitarisaatiota”.
ISW:n mukaan tämä laajentunut vaatimusagenda tekee rauhanneuvotteluista käytännössä mahdottomia. Presidentti Donald Trump tiivisti tilanteen 20. tammikuuta toteamalla: ”Kun Venäjä on valmis, Ukraina ei ole. Kun Ukraina on valmis, Venäjä ei ole.”
ITÄ-AASIA: POHJOIS-KOREAN SISÄINEN KUOHUNTA JA USA:N MUUTTUVA LINJA
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un käynnisti 20. tammikuuta sisäisen puhdistuksen syrjäyttämällä varapääministeri Yang Seung-honin puheessaan Ryongsongin konepajalla. Etelä-Korean tiedustelun mukaan Yang ja entinen pääministeri Kim Tok-hun kuuluivat Choe Ryong-haen johtamaan fraktioon, jota Kim on asteittain heikentänyt ennen lähestyvää puoluekokousta.
Etelä-Korean presidentti Lee Jae-myung on siirtynyt maltillisempaan diplomatialinjaan ja vastustaa täysimittaista ydinaseistamista. Hän totesi 21. tammikuuta, että Pohjois-Korea ei todennäköisesti luovu ydinaseistaan, mutta ehdotti vaiheittaista lähestymistapaa: tuotannon jäädyttäminen, aseiden vähentäminen ja lopullinen luopuminen.
USA:n tammikuussa julkaisema vuoden 2026 puolustusstrategia merkitsee muutosta aiempaan linjaan: siinä ei korosteta ydinaseiden täydellistä poistamista eikä YK:n pakotteiden täysimääräistä toimeenpanoa. Vastuu Korean niemimaan vakaudesta siirtyy yhä enemmän Etelä-Korealle, mikä voi Pohjois-Korean tulkinnassa avata tilaa aggressiivisemmalle toiminnalle.
LÄHI-ITÄ: AKSELIN UHKAUKSET JA RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY
Lähi-idässä Iranin asema kiristyy. Irakissa koordinointikehys nimitti 24. tammikuuta Nouri al-Malikin uudelleen pääministeriksi vastustuksesta huolimatta. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio varoitti 25. tammikuuta Irakia Iranin vaikutusvallan kasvusta.
Iran-myönteiset miliisit, mukaan lukien Kataib Hezbollah, ovat uhanneet puolustaa Irania Yhdysvaltoja ja Israelia vastaan. Houthi-joukot ja Hizbollah ovat antaneet samansuuntaisia lausuntoja. Tästä huolimatta Akselin todellinen toimintakyky on rajallinen: Hizbollah keskittyy jälleenrakennukseen marraskuun 2024 tulitauon jälkeen, ja Irakin hallinto pyrkii ottamaan aseet valtion hallintaan.
YHTEENVETO
Venäjän kolmen pilarin strategia – Kiinan toimittama teknologia, ulkomaalaisten laajamittainen värväys ja diplomaattinen painostus – paljastaa syvenevät sisäiset paineet. Teknologinen tuki parantaa sotilaallista suorituskykyä, mutta ulkomaalaisten sotilaiden kohtelu ”kertakäyttöisinä” heijastaa vakavaa henkilöstökriisiä. Samaan aikaan propagandan ja todellisuuden välinen kuilu rapauttaa sotilasjohdon uskottavuutta, ja rauhanneuvottelut ajautuvat umpisolmuun Venäjän vaatimusten laajentuessa. Itä-Aasiassa Yhdysvaltojen vähenevä sitoutuminen lisää epävarmuutta, ja Lähi-idässä Akselin uhkaukset korostavat alueen epävakautta. Yhteistä näille kehityskuluille on kasvava hallinnollinen ja taloudellinen paine, joka vaikeuttaa konfliktien ratkaisua vuoden 2026 aikana.
LÄHDELUETTELO
Institute for the Study of War, "Russian Offensive Campaign Assessment, January 28, 2026," https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-january-28-2026/
Institute for the Study of War, "Russian Offensive Campaign Assessment, January 27, 2026," https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-january-27-2026/
Institute for the Study of War, "Russian Offensive Campaign Assessment, January 28, 2026," https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-january-28-2026/
Institute for the Study of War, "Russian Offensive Campaign Assessment, January 27, 2026," https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-january-27-2026/
Associated Press, "Russia offers incentives for fighting in Ukraine, but some..." (January 27, 2026), https://apnews.com/article/russia-ukraine-war-recruits-foreigners-78285219e6e10be694e8e1e007c5b6e4
Institute for the Study of War, BBC Russian, Wikipedia, PBS Newshour, Meduza, Telegraph, various sources on foreign fighters documentation
Institute for the Study of War, "Russian Offensive Campaign Assessment, January 27, 2026," https://understandingwar.org/research/russia-ukraine/russian-offensive-campaign-assessment-january-27-2026/
Associated Press / Trump statement (January 20, 2026)
Institute for the Study of War, "Korean Peninsula Update, January 27, 2026," https://understandingwar.org/research/china-taiwan/korean-peninsula-update-january-27-2026/
Institute for the Study of War, "Iran Update, January 26, 2026," https://understandingwar.org/research/middle-east/iran-update-january-26-2026/
