Yhdysvaltain erikoisjoukot suorittivat 3. tammikuuta 2026 yönä salamahyökkäyksen Caracasissa Venezuelan presidentti Nicolás Maduroa vastaan. Operaatio Absolute Resolve johti Maduron ja hänen vaimonsa Cilia Floresin vangitsemiseen, joka kuljetettiin ensin Yhdysvaltain laivaston amfibiolaiturille USS Iwo Jima LHD-7 ja lopulta Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vahvisti operaation lehdistötilaisuudessa ja ilmoitti Yhdysvaltain ottavan väliaikaisesti Venezuelan hallinnon hoidettavakseen siirtymäkauden ajaksi.
Sotilaallinen toteutus ja taktiikat
Hyökkäys kesti noin viisi tuntia ja mobilisoi yli 150 lentokonetta noin 20 tukikohdasta läntisellä pallonpuoliskolla. Keskeinen elementti oli helikopterivoima, jossa Yhdysvaltain armeijan Delta Force -erikoisjoukkoja ja FBI:n vankienpelastusjoukko (HRT) kuljetettiin paikalle 160. erikoisoperaatioiden lentorykmentin (Night Stalkers) helikoptereilla matalalla lennosta Venezuelan rannikon yli. Tukea antoivat F-22- ja F-35-hävittäjät ilmatilan hallintaan, EA-18G Growlerit elektroniseen sodankäyntiin, E-2 Hawkeye- ja E-3 Sentry -ilmavalvontakoneet komentoon sekä B-1-pommittajat varoituksena; lisäksi käytettiin drooneja, SPACECOMin ja CYBERCOMin kyber- ja avaruusvaikutuksia.
Delta Force varmisti alueen ja neutraloi vastarinnan, kun taas FBI:n HRT suoritti varsinaisen pidätyksen oikeudellisten vaatimusten mukaisesti. Maduro vietiin linnamaisesta talosta teräksisestä suojahuoneesta, johon Yhdysvaltain joukoilla oli valmius murtautua. Operaatio ei aiheuttanut Yhdysvaltain tappioita, mutta helikopteri osui ja Venezuelan lähteet raportoivat noin 40 paikallisen kuolleen; lähteissä ei täsmennetä siviili- tai sotilastappioita.
Tiedustelun rooli ja valmistelu
CIA:n agentit toimivat maassa keräten tietoa Maduron sijainnista kuukausien ajan. Yhdysvaltain tiedustelupalvelut seurasivat elektronisia viestintöjä ja tukivat operaatiota. Yhdysvallat oli kerännyt joukkoja Karibialle viikkoja aiemmin, mukaan lukien E-3 Sentry -koneita, mikä herätti spekulaatioita. Trumpin hallinto käytti operaatioon oikeudellista perustaa New Yorkin syyttäjän avaamasta neljän kohdan syytteestä Maduroa, hänen perhettään ja huumekauppaan liittyviä virkamiehiä vastaan.
Lähteissä ei mainita ristiriitoja tiedustelutiedoissa, mutta operaation laajuus viittaa kattavaan valmisteluun ilman merkittäviä yllätyksiä.
Geopoliittiset seuraukset ja liitot
Operaatio heijastaa Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusstrategiaa (2025), joka painottaa läntistä pallonpuolistetta estääkseen massamuuttoa, rikollisjärjestöjä ja vieraita vaikutteita kuten Venäjän ja Kiinan. Maduroa tunnustivat vain Venäjä, Kiina ja Iran; länsimaat hylkäsivät hänet vuoden 2024 vaalien vuoksi. Venäjä ja Kiina tuomitsivat operaation "laittomaksi sieppaukseksi" ja "valtakysymyksen rikkomukseksi", mutta lähteissä korostetaan Yhdysvaltain pidättyväisyyttä tappamismielessä.
Yhdysvallat aikoo hyödyntää Venezuelan öljyvarantoja (maailman suurimpia) amerikkalaisyritysten investoinneilla infrastruktuurin korjaamiseksi. Lähteissä ei täsmennetä siirtymäkauden kestoa tai seuraavaa hallintoa, mutta Trump varoitti välttävänsä Irakin kaltaista sekasortoa.
Lähteet
Eyes Only with Wes O'Donnell, "How the US Military Executed the Venezuela Attack", Substack, 3.1.2026, https://www.wesodonnell.com/p/how-the-us-military-executed-the
Defense One, "US spy agencies contributed to Venezuela operation", 3.1.2026, https://www.defenseone.com/threats/2026/01/us-spy-agencies-contributed-operation-captured-maduro/410437/
Mick Ryan, "The Venezuela Raid", Futura Doctrina Substack, 4.1.2026, https://mickryan.substack.com/p/the-venezuela-raid
GeopoliticsUnplugged, "Will the US Oil Majors Really Come Running to Venezuela?", Substack, 4.1.2026
