08/01/2026

Trump kiristää puolustusteollisuutta ja Venezuelan öljyä, militarisoi arktista – Iranin levottomuudet ja Ukrainan rintama kiristyvät sotatalouden varjossa

Sotatalous, sotateknologia ja geopoliittinen painostus kietoutuvat yhteen

1. Trumpin sotatalous: puolustusbudjetti, teollisuuskurin kiristäminen ja tariffiriskit

Yhdysvaltain hallinto ajaa poikkeuksellisen aggressiivista sotatalouslinjaa, jossa puolustusmenot, teollisuuspolitiikka ja kauppapoliittinen painostus sulautuvat yhdeksi strategiseksi kokonaisuudeksi. Presidentti Donald Trump on esittänyt puolustusbudjetin nostamista noin 50 prosentilla, noin 1,5 biljoonaan dollariin vuodesta 2027 alkaen. Rahoitus perustuisi merkittävässä määrin tullituloihin, joiden vuotuiseksi tuotoksi arvioidaan noin 195 miljardia dollaria. Malli pyrkii vahvistamaan sotilaallista ylivoimaa samalla, kun tullipolitiikkaa käytetään sekä sisäisenä rahoitusmekanismina että ulkoisen painostuksen välineenä. Taloudellinen kestävyys ja kongressin hyväksyntä ovat kuitenkin avoimia kysymyksiä.

Hallinto on samanaikaisesti kohdistanut poikkeuksellisen kovan julkisen ja hallinnollisen paineen puolustusteollisuuden johtoon. Valkoisen talon toimeenpanomääräykset kieltävät valikoiduilta puolustusyhtiöiltä osingonjaon ja omien osakkeiden takaisinostot, kunnes tuotantokapasiteetti kasvaa ja asejärjestelmät toimitetaan ajallaan ja budjetissa. Presidentti on lisäksi viitannut ylimmän johdon palkkakattoon, noin viiden miljoonan dollarin tasolle, sekä mahdollisiin sopimuskatkoksiin. Erityisesti RTX (Raytheon) on nostettu esiin esimerkkitapauksena, mikä heijastuu koko puolustusteolliseen ekosysteemiin. Taustalla on se, että suuret puolustusyhtiöt ovat viime vuosina käyttäneet arviolta noin 50 miljardia dollaria varojenjakoon ja noin 39 miljardia tutkimukseen sekä pääomainvestointeihin.

Tullipolitiikka täydentää sotatalouslinjaa ja toimii samanaikaisesti liittolaissuhteiden stressitestinä ja teknologiasodan välineenä. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden odotetaan ratkaisevan, ylittikö hallinto toimivaltansa käyttäessään laajojen tullien perustana kansalliseen hätätilaan nojaavaa lainsäädäntöä. Mahdollinen päätös voi pakottaa palauttamaan jopa noin 150 miljardin dollarin tullitulot ja siirtämään painopistettä rajatumpiin menettelyihin, kuten kansalliseen turvallisuuteen vetoavaan teollisuussuojausmekanismiin. Samalla Trump on allekirjoittanut lain, joka mahdollistaa jopa 500 prosentin tullit Intian tuonnille vastatoimena maan laajoihin venäläisen öljyn ostoihin. Tämä uhkaa sekä Intian energiaturvallisuutta että noin 75 miljardin dollarin arvoista Yhdysvaltain vientiä.

2. Venezuelan operaatio: öljy talous- ja turvallisuusaseena

Venezuelasta on muodostumassa Yhdysvaltain johtama energiageopoliittinen koealue, jossa öljyreservit kytketään suoraan turvallisuus- ja hintapolitiikkaan. Washington on ilmoittanut ottavansa Venezuelan öljyviennin ja -myynnin toistaiseksi hallintaansa, aloittaen jopa 50 miljoonan barrelin varastoissa olevasta raakaöljystä. Tämän öljyn myyntitulot, arviolta noin 2,8–3 miljardia dollaria, ohjataan yhdysvaltalaisille tileille venezuelalaisten nimissä ja suunnataan infrastruktuuri-investointeihin sekä Yhdysvalloista tehtäviin hankintoihin. Presidentin linjauksen mukaan Venezuelan öljytuloilla ostetaan jatkossa yksinomaan yhdysvaltalaisia tuotteita. Strategisena tavoitteena on nostaa tuotanto alle miljoonasta jopa kolmeen miljoonaan tynnyriin päivässä ja painaa maailmanmarkkinahintaa noin 50 dollariin barrelilta.

Öljykontrollia tukee kiristyvä merellinen valvonta ja pakote-implementaatio. Yhdysvaltain viranomaiset ovat pidättäneet useita Venezuelaan kytkeytyneitä tankkereita Atlantilla, mukaan lukien Venäjän lipun alla purjehtineen Marinera-aluksen sekä Panama-liputuksen M Sophia/Bella I:n. Operaatioissa on käytetty rannikkovartioston ja erikoisjoukkojen lisäksi Britannian tukea sekä erillisiä tiedustelukoneita. Kolmen U-28A Draco -tiedustelukoneen on raportoitu tuottaneen reaaliaikaista tilannekuvaa niin sanotun varjolaivaston liikkeistä. Tämä alleviivaa Yhdysvaltain valmiutta käyttää sotilaallista tiedustelua ja voimankäyttöä talouspakotteiden toimeenpanon jatkeena myös kaukana omista rannikoistaan.

Venezuelan sisäinen turvallisuusrakenne kiristyy samanaikaisesti. Toimiva johtaja Delcy Rodríguez on nimittänyt Yhdysvaltain pakotelistoilla olevan kenraali Gustavo González Lópezin presidenttikaartin ja sotilastiedustelun johtoon, huolimatta tätä koskevista vakavista ihmisoikeussyytöksistä. Päätöksen arvioidaan vaikeuttavan ulkomaisen rahoituksen ja tuen ehtoja. Taustalla länsimaiset tiedusteluarviot korostavat Venäjän, Kiinan, Kuuban ja Iranin pyrkimyksiä säilyttää ja laajentaa tiedusteluverkostojaan Venezuelassa. Venäjän on raportoitu vastanneen Yhdysvaltain toimiin sukellusveneen näkyvällä läsnäololla, mikä lisää väärinymmärrysten ja eskalaation riskiä Karibian ja Atlantin merialueilla.

3. Arktinen näyttämö: kohti Yhdysvaltain johtamaa Grönlannin puolustusta

Arktisen alueen strateginen merkitys kasvaa nopeasti, ja Yhdysvallat pyrkii muotoilemaan Grönlannin puolustuksen käytännössä oman komentorakenteensa alle. Washingtonissa valmistellaan järjestelyä, joka voisi siirtää saaren sotilaallisen vastuun suurelta osin Yhdysvalloille, mukaan lukien tukikohtaverkon laajentaminen sekä valvonta- ja sensorijärjestelmien vahvistaminen. Virallisena perusteluna esitetään Venäjän ja Kiinan lisääntyvä toiminta arktisella alueella. Suvereniteetin, päätösvallan ja vastuiden tarkka jako Tanskan ja Grönlannin kanssa on lähteiden mukaan edelleen avoin.

Diplomaattinen kehys rakennetaan nopeasti. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on ilmoittanut tapaavansa tanskalaiset kollegansa keskustellakseen Grönlannin asemasta. Samanaikaisesti Tanska on varannut noin 13,8 miljardia omaan arktisen puolustuksensa vahvistamiseen, mikä viittaa haluun säilyttää oma vaikutusvalta alueella Yhdysvaltain roolin kasvaessa. Valkoinen talo korostaa hanketta kansallisen turvallisuuden prioriteettina, mutta toistaiseksi ei ole täsmennetty, missä määrin Nato, EU tai muut liittolaiset kytketään institutionaalisesti mukaan arktiseen komentorakenteeseen.

4. Sotateknologia ja kriittiset resurssit: sotatalouden pullonkaulat

Uusi teknologia ja kriittiset raaka-aineet nivoutuvat yhä tiukemmin sotilaallisiin valintoihin ja puolustusteollisuuden toimintakykyyn. Norjalainen energiayhtiö Equinor raportoi säästäneensä vuonna 2025 noin 130 miljoonaa dollaria tekoälyn avulla osana yhteensä noin 330 miljoonan dollarin hyötyjä vuodesta 2020 alkaen. Ennakoiva kunnossapito kymmenien tuhansien sensorien verkossa ja seismisen datan käsittelyn merkittävä nopeutuminen pidentävät kenttien elinkaarta ja pienentävät kustannuksia.

Samanaikaisesti tekoälyyn ja datakeskuksiin liittyvä komponenttikysyntä kiristää kilpailua siviili- ja puolustussektorin välillä. DRAM- ja NAND-muistien hintojen arvioidaan nousevan vuonna 2026 jopa 70 prosenttia. Puolijohdevalmistajat laajentavat tuotantoa, mutta pitkät läpimenoajat pitävät saatavuusriskit korkeina.

Kriittisten mineraalien osalta suurvaltakilpailu kärjistyy. Kuparin globaalin kysynnän arvioidaan kasvavan noin 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, jopa 42 miljoonaan tonniin, tekoälyn, energiasiirtymän ja puolustushankkeiden vetämänä. Tarjonnan huipun ennakoidaan olevan noin 33 miljoonaa tonnia jo vuonna 2030, mikä jättää pysyvän, noin kymmenen miljoonan tonnin vuotuisen vajeen ja nostaa hinnat yli 13 000 dollariin tonnilta. Kiinan harvinaisten maametallien vientirajoitukset Japaniin Taiwan-kiistan yhteydessä uhkaavat maata, joka on noin 60-prosenttisesti riippuvainen Kiinan toimituksista ja jonka elektroniikka- ja puolustusteollisuus on erityisen haavoittuva lyhyillekin katkoksille.

5. Ukraina ja Iran: operatiivinen todellisuus sotatalouden varjossa

Ukrainan rintamalla Venäjä jatkoi 7. tammikuuta hyökkäystoimia Harkovan, Kupjanskin, Borovan, Dobropiljan ja Pokrovskin suunnilla ilman vahvistettuja läpimurtoja, mutta paine säilyy. Ukraina on raportoidusti palauttanut hallintaansa useita asemia ja pitää keskeisiä puolustuslinjoja. Venäjä laukaisi samana yönä Iskander-ohjuksen ja noin 95 droonia, joista arviolta 60 oli Shahed-tyyppisiä. Samalla Ukrainan sodassa on nähty droonien käyttöön liitettyä pisteytys- ja ”leaderboard”-ajattelua, joka muokkaa tappamisen moraalitaloutta ja etäännyttää operointia perinteisestä rintamakokemuksesta.

Iranissa laajat mielenosoitukset jatkuvat syvän talouskriisin keskellä. Inflaation arvioidaan ylittävän 42 prosenttia, protesteja on raportoitu yli sadassa kaupungissa, ja viranomaisten vastatoimet ovat olleet väkivaltaisia. Yli 30 ihmisen on raportoitu kuolleen ja tuhansia pidätetyn. Hallinto varoittaa Yhdysvaltain ja Israelin mahdollisista ”hyödyntämisyrityksistä”, samalla kun molemmat maat viestivät valmiudestaan estää Iranin ohjus- ja ydinohjelmien uudelleenaktivointi.

6. Normit, liittoumat ja järjestelmän mureneminen

Venezuelan presidentti Nicolás Maduron kiinniotto ja maan turvallisuusrakenteiden uudelleenjärjestely Yhdysvaltain valvonnan alla muodostavat kansainvälisoikeudellisen testitapauksen. Keskeiseksi kysymykseksi nousee, missä määrin suvereniteetin, humanitaarisen intervention ja siirtymävaiheen hallinnon rajat venyvät. Analyysien mukaan operaation todellinen merkitys mitataan vasta jälkiseurauksissa: institutionaalisissa ratkaisuissa, turvallisuussektorin uudelleenjärjestelyssä ja kansainvälisten oikeusinstanssien tulkinnoissa.

Samaan aikaan Yhdysvaltain presidentin linja monenvälisiä instituutioita kohtaan heikentää sääntöpohjaisen järjestelmän jatkuvuutta. Hallinto on ilmoittanut tavoitteekseen vetäytyä 66 kansainvälisestä järjestöstä, mukaan lukien 31 YK:n alaista elintä. Öljypolitiikka, pakotteiden sotilaallinen toimeenpano ja arktisen alueen militarisointi viittaavat siirtymään kohti korostetun unilateralistista toimintamallia. Liittolaissuhteet säilyvät merkittävinä, mutta Yhdysvallat varaa itselleen entistä laajemman liikkumatilan myös tilanteissa, joissa se horjuttaa aiemmin yhdessä rakennettuja sääntöjä ja rakenteita.

Kuvaus: Yhdysvaltain laivaston ja rannikkovartioston alukset tankkerin vieressä Pohjois-Atlantilla Venezuelan liittoutuneen öljytankkerin (Marinera) pidätyksen yhteydessä 7.1.2026. Kuva havainnollistaa merellistä valvontaa ja pakotevalvontaa Atlantin yllä, sopien täydellisesti raportin Venezuelan operaatio- ja arktisen teemoihin.
(public domain, U.S. Navy / US European Command)

Lähdeluettelo:


Lähettänyt klo