Maduro-operaatio: isku Venäjän globaaliin jalanjälkeen
Yhdysvaltain erikoisjoukot sieppasivat Venezuelan presidentin Nicolás Maduron noin viisituntisessa “snatch and grab” -operaatiossa. Operaatio toteutettiin harhauttavien ilmaiskujen suojassa ja johti Maduron nopeaan siirtoon Yhdysvaltain huostaan. Venezuelan ilmatorjunta ei varsinaisesti “romahtanut”, vaan varautui laajamittaiseen hyökkäykseen samalla, kun todellinen tavoite oli vallanpitäjän fyysinen poistaminen. Toimintamalli muistuttaa Panaman Noriega-operaatiota, mutta verettömämpänä ja teknisesti kurinalaisempana versiona.
Venezuela on ollut yksi harvoista Venäjän pitkittyneen “moninapastrategian” tukijaloista läntisellä pallonpuoliskolla. Maa on tarjonnut Moskovalle poliittista näkyvyyttä Yhdysvaltain lähialueella sekä väitetysti myös tiedustelullisia ja sotilaallisia mahdollisuuksia, kuten signaalitiedustelun tukikohtia ja strategisten pommikoneiden vierailuja. Maduron kaappaaminen katkaisee tämän maantieteellisen oikotien: venäläisten SIGINT-asemien ja muun infrastruktuurin voidaan arvioida altistuneen kompromettoitumiselle, ja mahdollinen yhteistyö uuden vallanpitäjäpiirin kanssa voi paljastaa venäläisen ase- ja järjestelmätoimitusten teknisiä yksityiskohtia.
Venäjän asema: puolustuskannalle työnnetty globaali häiritsijä
Venezuela on toiminut Moskovalle “halpana keinona” kiertää maantieteellisiä rajoitteita. Maa on tarjonnut tukipisteen venäläiselle signaalitiedustelulle ja inhimilliselle tiedustelulle Karibialla sekä näyttämön laivastovierailuille ja ilmatorjuntaharjoituksille, joiden poliittinen arvo on usein ylittänyt niiden sotilaallisen merkityksen.
Nyt tämä näyttämö murenee. Caracas ei välttämättä enää tarjoa varmaa jalansijaa, ja Kuuban sekä Nicaraguan kaltaiset liittolaiset menettävät samalla epäsuoran tukiverkon, joka on osaltaan tukenut niiden energiajärjestelmiä ja poliittista selviytymistä.
Ukrainan näkökulmasta Maduron poistaminen voi heikentää Venäjän kykyä tukea autoritaarisia kumppaneitaan taloudellisesti ja operatiivisesti juuri silloin, kun Moskova kamppailee sotataloutensa rasitteiden sekä asevientimainensa rapautumisen kanssa. Venezuelan mahdollinen öljytuotannon elpyminen länsiyhtiöiden johdolla voisi pitkällä aikavälillä kiristää Venäjän “energia-aseen” vaikutusta, vaikka tuotannon modernisointi todennäköisesti veisi vuosia, ellei vuosikymmeniä.
Ukrainan sota: dronet, syväiskut ja 2026–2027 ennuste
Ukraina siirtyy sotateknologian nopeaan evoluutiovaiheeseen, jossa miehittämättömät järjestelmät ja syväiskudoktriini kytkeytyvät aiempaa systemaattisemmin lännen tiedusteluun ja tuleviin turvallisuusjärjestelyihin. Kotimainen tuotanto valmistaa suuria määriä FP-tyyppisiä iskudroneja, joiden käyttö 100–200 kilometrin syvyydessä rintaman takana tähtää venäläisen huollon ja liikenteen lamauttamiseen. Vertauskuvallisesti kyse on modernista, ympärivuorokautisesti toimivasta interdiktiokampanjasta, jossa yö- ja sääkyvyt vähentävät perinteisen ilmapuolustuksen suojaavaa vaikutusta.
Droonien ohella ilmasodankäynnin painopiste korostaa F-16-hävittäjien roolia ilmapuolustuksessa ja vastailmataistelussa. Analyysien mukaan F-16-lentäjät hyödyntävät aggressiivisia houkuttelutaktiikoita: tavoitteena on pakottaa venäläiset ilmatorjunta- ja hävittäjäjärjestelmät aktivoitumaan ja paljastamaan asemansa, jotta iskuosastot voivat toimia turvallisemmin.
Mahdollisena seuraavan vaiheen suorituskykyloikkana arvioidaan JAS 39 Gripenin yhdistäminen Meteor-ilmataisteluohjuksiin ja AWACS-tukeen. Tällöin Ukraina voisi häiritä Su-34-koneiden toimintaa jo Venäjän ilmatilassa ennen liitopommien laukaisua ja pakottaa Venäjän ilmavoimat varovaisempaan käyttöön.
Merellä Ukrainan miehittämättömät kyvyt ovat jo painaneet Mustanmeren laivaston toimintaa kohti Novorossiiskia. Vuoden 2026 odotetaan syventävän kehitystä, jossa miehitettyjen alusten liikkuminen suljetuilla merialueilla muuttuu poikkeuksellisen riskialttiiksi. Analyysit ennakoivat, että meridroonien ja mahdollisten maalla toimivien taistelurobottien yhdistäminen voisi avata mahdollisuuksia rajoitettuihin maihinnousumaisiin operaatioihin Krimin rannikolla, mikäli satelliittiyhteydet (esimerkiksi Starlink) pysyvät Ukrainalle suotuisasti käytettävissä.
Ukraina, Pariisin turvallisuustakuut ja globaalin SIGINT-ympäristön murros
Pariisissa järjestettävässä “Coalition of the Willing” -huippukokouksessa länsiliittolaiset viimeistelevät luonnosta turvallisuustakuista, joiden kuvataan olevan sitovia ja kerroksellisia. Niihin sisältyisi kehittyneempi ase- ja koulutustuen jatkumo, mahdollisia tukikohtajärjestelyjä sekä Yhdysvaltain johtamia tulitauon valvontarakenteita tulevan rauhansopimuksen varalle.
Julkisten tietojen perusteella tavoitteena on artikla 5:tä muistuttava, mutta muodollisesti erillinen turvatakuu: Ukrainan oma armeija muodostaa ensilinjan, ja liittolaiset tukevat sitä pitkäjänteisillä koulutus-, ase- ja logistiikkajärjestelyillä.
Samalla Ukraina ja Eurooppa joutuvat rakentamaan omaa signaalitiedustelukykyään. Yhdysvaltain satelliittitiedustelu sekä yksityinen Starlink-infrastruktuuri nähdään analyyseissä vipuvartena, jota Yhdysvallat voi käyttää painostaakseen Kiovaa neuvotteluissa. Eurooppalaiset ja aasialaiset kaupalliset sekä kansalliset satelliitit kykenevät jo korkearesoluutioiseen kuvantamiseen, mutta kattavuus ja jatkuvuus eivät vastaa Yhdysvaltain sotilaskapasiteettia. Tämä lisää tarvetta omaehtoisille hankkeille, korkealla lentäville miehittämättömille alustoille ja mahdollisesti uusille eurooppalaisille laajakaistasatelliittijärjestelmille (“eurooppalainen Starlink”).
Iran, Taiwan ja järjestelmäkriisin syveneminen
Iranissa laajenevat mielenosoitukset ovat kohdanneet kovan vastatoimenpiteen. Turvallisuusjoukkojen kerrotaan käyttäneen kovia panoksia, tehneen massapidätyksiä ja hyökänneen sairaaloihin, mikä on johtanut kymmeniin kuolonuhreihin ja tuhansiin mielivaltaisiin pidätyksiin. Institute for the Study of Warin Iran-päivitysten mukaan protestien määrä vaihtelee päiväkohtaisesti, mutta liike on säilynyt maanlaajuisena. IRGC ja poliisi on valjastettu koventamaan otteita Khamenein ja oikeuslaitoksen johdon linjausten mukaisesti.
Samanaikaisesti Yhdysvaltojen ja Israelin mahdollisesti harkitsema uusi isku Iranin ydinlaitoksia vastaan voi paradoksaalisesti kasvattaa Teheranin kannustinta julistautua avoimesti ydinasevallaksi. Mikäli hallinto arvioi vallanvaihdon uhan ulkoisen intervention kautta todelliseksi, se voi nähdä ydinkokeen ja julkisen pelotteen ainoana keinona estää vastaavan skenaarion.
Taiwanin ympärillä Kiinan laajenevat merisaartoharjoitukset ja uusimman lentotukialuksen käyttöönotto yhdistyvät arvioihin, joiden mukaan mahdollinen hyökkäys edellyttäisi ensin meri- ja ilmasaartoa. Tällöin Yhdysvaltain, Japanin ja Australian kyky – ja poliittinen tahto – murtaa saarto olisi ratkaiseva. Washington ei ole toistaiseksi antanut asiasta yksiselitteistä sotilaallista signaalia.
Lähdeluettelo
Liitetyt uutiskirjeet:
Eyes Only with Wes O’Donnell: How Maduro’s Capture Puts Putin on the Defensive, julkaistu 6.1.2026, Substack (tiedostot: file:3, file:6).
Rogue Systems Recon: The War For Ukraine: 2026 Forecast, julkaistu tammikuu 2026, Substack (tiedosto: file:8).
Eyes Only with Wes O’Donnell: Trump makes his move in Caracas, julkaistu tammikuu 2026 (tiedosto: file:4).
Cyber-disinfo post-Maduro raid – China’s AI logistics system – Simulated Ukraine warfare, julkaistu tammikuu 2026 (tiedostot: file:2, file:7).
Paris Summit: Forging Security for Ukraine as Russian Bombs Rain Down, julkaistu tammikuu 2026 (tiedostot: file:1, file:5).
Avoimet verkkolähteet (haettu 7.1.2026):
France 24: Ukraine’s European, US allies meet in Paris on security guarantees, 6.1.2026, https://www.france24.com/en/live-news/20260106-ukraine-s-european-us-allies-meet-in-paris-on-security-guarantees.
The Straits Times: Ukraine security guarantees to include binding commitments: draft Paris summit statement, 5.1.2026, https://www.straitstimes.com/world/europe/ukraine-security-guarantees-to-include-binding-commitments-draft-paris-summit-statement.
NPR: Ukraine allies agree to security guarantees in peace plan, 6.1.2026, https://www.npr.org/2026/01/06/g-s1-104730/progress-ukraine-talks-paris-uncertain.
WUNC: Progress for Ukraine talks in Paris uncertain with U.S. focus shifting to Venezuela, 5.1.2026, https://www.wunc.org/2026-01-06/progress-for-ukraine-talks-in-paris-uncertain-with-u-s-focus-shifting-to-venezuela.
Iran Human Rights: Iranian Authorities Intensify Crackdown on Protests with Live Fire, Arbitrary Arrests, 5.1.2026, https://iranhumanrights.org/2026/01/iranian-authorities-intensify-crackdown-on-protests-with-live-fire-arbitrary-arrests.
Al Jazeera: Protests grow as Iran’s government makes meager offer amid tanking economy, 6.1.2026, https://www.aljazeera.com/news/2026/1/6/protests-grow-as-irans-government-makes-meager-offer-amid-tanking-economy.
NCRI: Iran News in Brief – January 6, 2026, 5.1.2026, https://www.ncr-iran.org/en/news/iran-news-in-brief-news/iran-news-in-brief-january-6-2026/.
Institute for the Study of War (ISW): Iran Update, January 6, 2026, 6.1.2026, https://understandingwar.org/research/middle-east/iran-update-january-6-2026/.
Institute for the Study of War (ISW), Twitter/X: Russian Offensive Campaign Assessment, January 6, 2026, 6.1.2026, https://x.com/TheStudyofWar/status/2008714319698031079.
