Viimeaikaiset analyysit piirtävät kuvan sodankäynnistä, jossa teknologia, energia ja ihminen kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka haastaa perinteiset sotilasstrategiat. Samalla geopolitiikka kiristyy Iranin, Ukrainan ja suurvaltakilpailun eri näyttämöillä, kun Yhdysvallat, Kiina ja niiden liittolaiset asemoituvat uuteen turvallisuusympäristöön.
1. Sotateknologia ja asejärjestelmät
Merelliset ”estetekniikat” – siviilikapasiteetin militarisointi
Analyytikko Mick Ryan kuvasi joulukuun 2025 ja tammikuun 2026 vaihteessa tilannetta, jossa Kiina keskitti 1 000–2 000 kalastusalusta yli 400 kilometrin pituiseksi lineaariseksi muodostelmaksi Taiwanin pohjoispuolelle. Kyse ei ollut tavanomaisesta kalastustoiminnasta, vaan koko valtion kyvyn demonstroinnista muuntaa siviilikapasiteetti sotilaalliseen käyttöön – eräänlaisesta merellisestä ”aitauksesta” tai estejärjestelmästä.
Yhdysvaltalainen meritaktiikoiden asiantuntija Thomas Shugart arvioi, että tällainen siviililaivaston massakeskittymä voidaan kriisitilanteessa valjastaa ohjus- ja torpedodekoyksi, joiden tehtävänä on ylikuormittaa vastustajan tutka- ja droonisensorit tuottamalla samanaikaisesti liian monta maalia. Arvio perustuu China Maritime Studies Institute (CMSI) -raportteihin, joissa on aiemmin dokumentoitu Kiinan kansan vapautusarmeijan (PLA) harjoituksia siviilialusten käytöstä ajoneuvojen suorasiirtoon rannikolle amfibio-operaatioissa.
Kyse ei ole irrallisesta kokeilusta, vaan jatkumosta, jossa Kiina on järjestelmällisesti harjoitellut siviilirahtilaivojen, lauttojen ja nyt kalastusalusten integrointia osaksi koko valtion sodankäyntikonseptia. CSIS:n analyysi Korean niemimaan rajainfrastruktuurista osoittaa samankaltaista mallia: näennäisesti siviilikäyttöinen infrastruktuuri on suunniteltu palvelemaan myös sotilaallisia tarkoituksia.
Merkittävä epävarmuus kuitenkin säilyy. Avoimet lähteet eivät paljasta tarkasti, millä teknisellä tasolla kalastusalukset on kytketty Kiinan C2-komentorakenteisiin ja sensoriverkkoihin. Tämä kysymys ratkaisee, toimiiko kokonaisuus pääasiassa passiivisena häirintäelementtinä vai aktiivisena, koordinoituna merellisenä esteenä.
Avaruus ja ihmisen kehittyvä rooli
Yhdysvaltain Space Force (USSF) käy läpi merkittävää rakennemuutosta. Tavoitteena on kasvattaa niin sanottujen Guardianien määrää ja kehittää osatyösuhdemalli, jossa osa palveluksesta suoritetaan osa-aikaisesti mutta korkeasti koulutetussa ja operatiivisesti merkityksellisessä roolissa. Henkilöstöjohto on kuvannut pyrkimystä ”yhdeksi edistyneeksi promotioekosysteemiksi”, jossa osa- ja kokoaikaiset Guardianit arvioidaan samoilla kriteereillä – painopisteenä pätevyydet, sertifikaatit ja jatkuva osaamisen kehittäminen perinteisten ylennysurien sijaan.
Operatiivisesti Space Force korostaa tarvetta realistisille harjoitusympäristöille, joissa Guardianit kohtaavat ”ajattelevaa vastustajaa” avaruudessa. Pelkät tietokonesimulaatiot eivät enää riitä. Rogue Space Systemsin kaltaiset yritykset tarjoavat USSF:lle uudelleenkonfiguroitavia harjoitussatelliittilaivueita LEO- ja GEO-radoille, joiden avulla voidaan toteuttaa Blue/Red-harjoituksia fyysisillä alustoilla.
Air University Pressin tuore teos The Future of Air and Space Power korostaa, että uudet teknologiat – tekoäly, kybersodankäynti, hypersoniset aseet ja avaruusjärjestelmät – muuttavat sodankäynnin toteutusta, mutta eivät kumoa ilmasodan keskeisiä teorioita. Ihminen säilyy strategisen päätöksenteon ytimessä, mutta hänen ympärilleen rakentuu yhä monimutkaisempi teknologinen ekosysteemi, joka edellyttää pitkäjänteistä osaamisen hallintaa.
Silti kriittinen tieto puuttuu: USSF ei avoimissa lähteissä esitä tarkkoja lukuja Guardianien tavoitevahvuudesta eikä siitä, kuinka laajasti osa-aikaisia voidaan integroida ilman, että operatiivinen valmius heikkenee.
Ukrainan huoltoketjut – saksalainen ACSV G5
Saksasta Ukrainaan toimitetut kahdeksan ACSV G5 -ajoneuvoa (Armored Combat Support Vehicle) edustavat sotateknologiaa, joka harvoin nousee otsikoihin ”ihmeaseina”, mutta ratkaisee sodan arjen: logistiikan, evakuoinnin, kenttäkorjaukset ja liikkumisen drooniuhkan alla.
Flensburger Fahrzeugbau Gesellschaftin (FFG) kehittämä ACSV G5 on suojattu, telaketjuinen ja alusta alkaen modulaariseksi suunniteltu tukialusta. Se voidaan konfiguroida kuljetukseen, lääkinnälliseen evakuointiin ja mahdollisesti myös lyhyen kantaman ilmatorjuntatehtäviin. Analyysi heijastaa laajempaa Naton hankintalogiikkaa: monikäyttöinen ja muunneltava tukialusta voidaan pitkällä aikavälillä varustaa tehtäväkohtaisesti myös kriittisiin suorituskykyihin.
Ukrainan sodan neljän vuoden kokemus osoittaa, että saksalainen kalusto – panssarivaunuista tykistöön – on osoittautunut kentällä kestäväksi. Samalla esiin nousee pidempi trendi: Naton maasodankäynti rakentuu yhä enemmän mallille, jossa huolto- ja tukiajoneuvot ovat lähes yhtä suojattuja kuin taistelupanssarit, koska droonit ja kaukovaikutteiset täsmäiskut ulottuvat yhä syvemmälle selustaan.
2. Geopolitiikka ja kansainväliset suhteet
Energia ja vallan rakenteista käytävä kilpailu
Geopolitical Dispatch kuvaa Kiinan energiapolitiikkaa tilanteessa, jossa halvan öljyn saatavuus kapenee kolmen tekijän seurauksena: länsimaiden sanktio- ja vientirajoitukset, kuljetuslogistiikan pullonkaulat sekä kiristyvä kilpailu muiden ostajien, erityisesti Intian ja Lähi-idän valtioiden, kanssa. Suurvaltakamppailu näkyy yhä vähemmän sotalaivakuvastossa ja yhä enemmän infrastruktuurissa: pitkäaikaiset toimitussopimukset, putkilinjat, ydinvoimahankkeet ja LNG-terminaalit määrittävät, kenellä on varaa sotilaalliseen eskalaatioon ja kenellä ei.
Iran, strateginen laskenta ja pelko eskalaatiosta
Analyysi Tehran Always Calculates Outcomes kuvaa Iranin strategista ajattelua tilanteessa, jossa Trumpin hallinto uhkaa iskuilla ja harjoittelee ilmavoimaoperaatioita alueella. Teheranin toimintaa ei ohjaa impulsiivisuus, vaan hyöty–riski-laskelmat: Yhdysvaltojen voimankäyttö voisi lyhyellä aikavälillä jopa vahvistaa hallintoa sisäpoliittisesti niin sanotun lippuympärille-efektin kautta, vaikka maa on taloudellisesti ja poliittisesti haavoittuva.
Saudi-Arabian varovaisuus ilmatilansa avaamisessa Yhdysvaltojen mahdollisille iskuille rajoittaa operatiivisia vaihtoehtoja ja heijastaa alueellista pidättyvyyttä. Yksikään valtio ei halua olla ensimmäinen, joka laukaisee Iranin vastatoimet.
Iranin johtamisparadigma yhdistää ideologiset tavoitteet ja realistisen resurssiarvion. Kyse on neoklassisen realismin mukaisesta mallista, jossa ulkoiset paineet suodattuvat sisäisten valtakamppailujen, identiteetin ja instituutioiden kautta konkreettisiksi strategisiksi valinnoiksi.
Ukraina, rauhanpuhe ja ”uusi turvallisuusjärjestys”
Ukrainan ulkoministerin haastattelut viestivät valmiudesta keskustella rauhasta, mutta lähtökohdat ovat selkeät: miehitettyjen alueiden kohtalo, turvallisuustakuut ja Venäjän vastuu rikkomuksista eivät ole muodollisuuksia. Samalla analyysit korostavat, ettei sodan intensiteetti ole laskemassa. Iskut jatkuvat, siviilikärsimys kasvaa ja molemmat osapuolet pyrkivät parantamaan asemiaan ennen mahdollisia neuvotteluja.
War on the Rocks -analyysi kuvaa ”hive-strategiaa”, jossa hajautettu ja verkottunut puolustus korvaa keskitetysti johdetun mallin. Droonit, hajautetut joukot ja verkostomainen koordinaatio muokkaavat sodankäynnin arkkitehtuuria perustavanlaatuisesti.
Yhdysvallat: Trumpin kansallinen puolustusstrategia
CSIS:n analyysi Trumpin hallinnon uudesta kansallisesta puolustusstrategiasta (NDS 2026) kuvaa sitä ennennäkemättömäksi. Strategia julistaa interventionismin ja hallinnonvaihto-operaatioiden aikakauden päättyneeksi, vaikka samanaikaisesti on nähty seikkailunhaluisia avauksia Venezuelan ja jopa Grönlannin suuntaan.
Analyysi jakaa strategian neljään kokonaisuuteen:
Radikaalit muutokset – kotimainen ja pallonpuoliskollinen turvallisuus etusijalla.
Maltilliset muutokset – ohjuspuolustuksen laajentaminen ”Golden Dome” -konseptilla.
Jatkuvuus – Taiwan-tuki, Kiina-strategia ja ydinaseiden modernisointi.
Puutteet – DEI- ja ilmastoteemat sekä yksityiskohtaiset budjetti- ja henkilöstöarviot puuttuvat.
3. Sotilasliitot ja turvallisuusympäristö
EU–Venäjä: institutionaalinen erottautuminen
Euroopan unioni viimeistelee Venäjän institutionaalisen irtikytkennän eurooppalaisista rakenteista. Venäjän sulkeminen poliittisilta ja taloudellisilta foorumeilta konkretisoi energiasuhteiden ja rahoituskanavien katkeamisen. Taloudellinen painostus on nivoutunut osaksi laajempaa turvallisuuspolitiikkaa, ja EU:n valmius maksaa korkea hinta riippuvuuksien purkamisesta viestii pitkäjänteisestä linjasta.
Intia ja ”liikkuva neutraalius”
Intia valitsee strategian, jossa se ei sitoudu yksiselitteisesti länteen eikä Kiinaan. Talous- ja turvallisuuspolitiikassa haetaan joustavaa, monisuuntaista asemaa, joka maksimoi hyödyt ja minimoi riippuvuudet. Meksikon ja Kuuban varauksellisuus Yhdysvaltojen aloitteisiin heijastaa Latinalaisen Amerikan pyrkimystä säilyttää autonomia suurvaltapaineiden keskellä.
Tämä viittaa ”liikkuvan neutraaliuden” 2.0 -malliin, jossa valtiot hyödyntävät taloudellista, teknologista ja turvallisuuspoliittista kilpailua neuvotellakseen paremmat ehdot useilta suunnilta samanaikaisesti.
4. Yhteenveto ja kehityssuunnat
Ensinnäkin sodankäynti teknologisoituu tavalla, jossa järjestelmäkokonaisuudet ovat ratkaisevampia kuin yksittäiset ”ihmeaseet”. Kiinan kalastusalusmuodostelmat, USSF:n realistiset avaruusharjoitukset ja Ukrainan modulaariset tukiajoneuvot osoittavat, että kriittistä on siviili- ja sotilaskapasiteetin, huollon sekä sensori–tuli-ketjujen yhdistäminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Toiseksi geopoliittiset jännitteet syvenevät energia- ja talousrakenteiden kautta. Kiinan hupeneva halvan öljyn saatavuus, EU:n ja Venäjän taloussuhteiden purkautuminen sekä Iranin ja Yhdysvaltojen välinen konfliktipotentiaali tekevät jokaisesta energiainsidentistä myös turvallisuuskysymyksen.
Kolmanneksi liittoumien ja turvallisuusjärjestelyjen arkkitehtuuri on murroksessa. Retoriikka ja käytännön toiminta eivät aina kohtaa: Trumpin strategia puhuu interventionismin lopusta mutta tukee valikoituja voimannäytöksiä; NATO harjoittelee arktisella alueella mutta kiristää salassapitoa; Intia ja muut ”liikkuvat” valtiot etsivät joustavia asemia kahden blokin välissä.
Kaikkia näitä kehityskulkuja yhdistää yksi peruspiirre: sota ja kilpailu eivät ole enää vain aseiden ja rintamalinjojen kysymys, vaan infrastruktuurin, energian, talousjärjestelmien ja inhimillisen osaamisen pitkäjänteistä hallintaa. Tämä tekee myös kriisinhallinnasta entistä monimutkaisempaa – eskalaatio voi käynnistyä yhtä hyvin satamalogistiikasta tai öljykuljetuksista kuin ohjusiskusta.
Lähteet
Mick Ryan, "Oceanic Barrier Systems: Barrier Concepts for War and Competition in the Pacific", Substack, 28. tammikuuta 2026.
Air University Press, "The Future of Air and Space Power", toimittaja Dr. Heather Venable, 17. joulukuuta 2025; Military Reading Room, "Military Publisher Intelligence – January 2026".
Uutisanalyysi, "Germany Sends Eight Modular Combat Support Vehicles to Ukraine", 28. tammikuuta 2026.
CSIS, "China Begins Relocating Structure from PMZ", Beyond Parallel -sarja, 28. tammikuuta 2026.
Defense One, "USSF wants more guardians – Human weapons – New battery tech", 27. tammikuuta 2026.
Air & Space Forces Magazine, "USSF Working on Promotion System for Part-Time Guardians", 19. marraskuuta 2024.
Geopolitical Dispatch, "Energy Wars: China's Shrinking Pool of Cheap Oil" ja "EU Formally Kicks Out Russia – 5K Gold – SK Tariff Hike – Rapid Read", 27.–28. tammikuuta 2026.
Geopolitical Dispatch, "Tehran Always Calculates Outcomes", 28. tammikuuta 2026.
Substack-uutiskirje, "Ukraine's Foreign Minister: Peace Talks, a Possible Putin–Zelenskyy Meeting, and the New Security Order", 27. tammikuuta 2026.
War on the Rocks Daily Newsletter, 27.–28. tammikuuta 2026; Decoded: Ukraine, Russia, and Beyond, "More Strikes and Suffering as War Is Nowhere Near the End", 27. tammikuuta 2026.
CSIS, "2026 NDS in 19 Charts and Tables" (Mark F. Cancian & Chris H. Park), 27. tammikuuta 2026; Defense One, "Trump's national defense strategy is unlike anything that's come before it" (Meghann Myers), 27. tammikuuta 2026.
Geopolitical Dispatch, "India Says None of the Above, Mexico Says No though Cuba – US threatens force on VZ – Rapid Read", 28. tammikuuta 2026.
