Tammikuun 2026 puolustuspolitiikan painopisteet paljastavat perustavanlaatuisen siirtymän. Liittoutumat vahvistuvat arktisen turvallisuusympäristön kiristyessä, Yhdysvallat käyttää kasvavaa painostusta sotilaallisten hankintojen ohjaamiseksi geopoliittisen strategian mukaisesti, ja Venäjä nojaa yhä selvemmin energiaväsytykseen osana sodankäyntiään. Ohjus- ja drooniteknologian nopea kehitys kiihdyttää muutosta samalla, kun Yhdysvallat ja Kiina kilpailevat teknologisesta ylivallasta. Tämän seurauksena NATO-kumppanit ajautuvat uusiin ja syveneviin riippuvuussuhteisiin.
Kanada ja F-35: suvereniteetin hintalappu
Kanada pyrki välttämään hävittäjähankintaa, johon liittyisi suvereniteettiriskejä – mutta päätyi tilanteeseen, jossa niitä korostetaan avoimesti. Yhdysvaltain suurlähettiläs Pete Hoekstra totesi, että mikäli Ottawa luopuu F-35-hankinnasta, Yhdysvallat saattaa ”täyttää aukot” omilla lentokoneillaan Kanadan ilmatilan valvonnassa ja samalla muuttaa NORAD-järjestelyn perusperiaatteita. Kyse ei ole tavanomaisesta kaupallisesta painostuksesta, vaan strategisen riippuvuuden tietoisesta hyödyntämisestä.
NORAD on Pohjois-Amerikan yhteinen ilmapuolustusjärjestelmä, jonka toiminta perustuu nopeaan tiedonvaihtoon ja jaettuun tilannekuvaan. Kansalliset rajat eivät rajoita pommikoneiden tai ohjusten lentoratoja, minkä vuoksi Yhdysvallat ja Kanada jakavat päätöksenteon ja operatiivisen vastuun. Hoekstran viesti muuttaa tämän asetelman ehdolliseksi: jos Kanada ei hanki riittävästi yhdysvaltalaisia hävittäjiä, NORADista voidaan tehdä neuvotteluväline. Tämä merkitsee vallankäyttöä liittolaisen yli.
Saab Gripeniä vastaan: tekniikkaa vai politiikkaa
Saab Gripen on teknisesti kypsä ja operatiivisesti uskottava monitoimihävittäjä. Saabin tarjous Kanadalle sisälsi 72 hävittäjää sekä kuusi GlobalEye-varoitus- ja valvontalentokonetta, joiden tuotanto olisi osin sijoittunut Kanadaan ja tukenut arviolta noin 12 600 työpaikkaa. Samalla F-35-ohjelman kustannukset ovat nousseet noin 27,7 miljardiin dollariin, mikä on antanut Kanadalle taloudellisesti perustellun syyn vaihtoehtojen tarkasteluun.
Teknisesti Gripen olisi ollut täysin kelvollinen ratkaisu. Poliittisesti se on kuitenkin lähes mahdoton valinta – ei siksi, että Yhdysvallat pelkäisi sen suorituskykyä, vaan siksi, että se voitaisiin tulkita haasteeksi Yhdysvaltojen ilmapuolustusjärjestelmien ja -ekosysteemin hallitsevalle asemalle. Kanadalle kysymys ei siten ole ”mikä on paras”, vaan ”mikä on hyväksyttävä hinta valinnasta”.
Yhdysvaltain laivasto: toiminta sodan logiikalla
Yhdysvaltain laivaston komentaja (CNO) on todennut, että joukkojen on toimittava ”sotatoimintajärjestelmän tavoin” strategisten velvoitteidensa täyttämiseksi. Lausunto merkitsee syvää institutionaalista muutosta: puolustus ei enää perustu normaaliajan valmiuteen, vaan jatkuvaan sodanomaiseen toimintamalliin.
Käytännössä tämä tarkoittaa telakkakapasiteetin, henkilöstön ja toimitusketjujen mitoittamista sodan tahtiin – nopeammin, kalliimmin ja vähemmän joustavasti kuin rauhan aikana. Se heijastaa Yhdysvaltojen arviota siitä, että kilpailu Venäjän ja Kiinan kanssa on pitkäkestoista ja rakenteellisesti vakavampaa kuin kylmän sodan jälkeinen kausi.
Arktisen pohjoisen puolustaminen: NATO:n uusi strateginen painopiste
Tanska nopeuttaa Lockheed Martinin valmistamien tutkajärjestelmien käyttöönottoa pohjoisen ilmavalvontaa varten. Tutkia sijoitetaan Tanskaan, Färsaarille ja mahdollisesti Itä-Grönlantiin. Samalla Norja jatkaa noin 20 miljardin dollarin vuotuisia investointeja pohjoisten merialueidensa kehittämiseen vakaalla ja johdonmukaisella politiikalla.
Tämä kehitys heijastaa NATO:n strategista uudelleensuuntautumista. Venäjä ei ole enää vain Itä-Euroopan tai Baltian turvallisuushaaste, vaan arktisen alueen hallinnan keskeinen kilpailija. Yhdysvaltojen kiinnostus Grönlantia kohtaan – mukaan lukien aiemmat spekulaatiot sen ostamisesta – ei siten ole satunnaista, vaan osa laajempaa polaarisen alueen hallintastrategiaa.
Venäjän energiaväsytys: dronet ja mukautetut iskumallit
Venäjä on muuttanut pitkän kantaman iskustrategiaansa merkittävästi vuoden 2025 puolivälin jälkeen. Laajojen ohjussalvojen sijaan se käyttää nyt pienempiä ohjuspaketteja, laajoja miehittämättömien ilma-alusten parvia sekä ballistisia järjestelmiä yhdistäviä iskuja. Vaikka käytettyjen ohjusten kokonaismäärä on pienempi, iskujen vaikutus energiainfrastruktuuriin on kasvanut.
Energiainfrastruktuurin – sähköntuotannon, kaasulaitosten ja suurjännitteisen siirtoverkon – kohdistaminen on väestön kannalta kriittistä. Talvi ilman lämmitystä muodostaa merkittävän yhteiskunnallisen paineen. Strategia on Venäjälle myös taloudellisesti rationaalinen: miehittämättömät ilma-alukset ovat huomattavasti edullisempia kuin pitkän kantaman ohjukset. Ukrainan tehostunut ilmapuolustus on tehnyt massiivisista salvoista vähemmän tehokkaita, ja Venäjän nykyinen lähestymistapa on vastaus tähän kehitykseen.
Ukrainan teknologinen kehitys: robotisaatio ja autonomia
Institute for the Study of Warin asiantuntijat Mick Ryan ja Andrew Tanner raportoivat Ukrainan siirtyvän sodankäynnin seuraavaan vaiheeseen, jossa robottijärjestelmiä ja miehittämättömiä alustoja sijoitetaan yhä laajemmin etulinjoille. Kyse ei ole vain teknisestä kehityksestä, vaan perustavanlaatuisesta muutoksesta tavassa, jolla sotilaallisia operaatioita voidaan toteuttaa ilman vastaavaa inhimillisten tappioiden kasvua.
Autonomisten järjestelmien ja robotiikan kehittäminen edellyttää kuitenkin teknologista ja teollista kapasiteettia, jota kaikilla valtioilla ei ole. Ukraina on pakon edessä kehittänyt tätä kykyä länsituen ja teknologiansiirron avulla. Robotisaatio nostaa esiin uuden strategisen kysymyksen: mitkä valtiot kykenevät investoimaan näihin järjestelmiin – ja mitkä jäävät pysyvästi jälkeen.
Trilateraaliset neuvottelut Abu Dhabissa: Venäjä, Ukraina ja Yhdysvallat
Yhdysvallat, Venäjä ja Ukraina käyvät Abu Dhabissa neuvotteluja mahdollisen tulitauon edellytyksistä. Ensimmäisen kierroksen jälkeen näkymät ovat heikot. Venäjä vaatii Ukrainan vetäytymistä kokonaan Donetskin alueelta niin sanotun ”Anchorage-kaavan” mukaisesti, minkä Ukraina torjuu yksiselitteisesti. Venäjä ei ole valmis neuvotteluihin, jotka eivät sisällä alueellisia myönnytyksiä.
Huomionarvoista on, että energiainfrastruktuuria koskevaa tulitaukoa ei käsitelty lainkaan. Tämä osoittaa keskustelujen kapeuden ja sen, ettei luottamusta rakentavia toimenpiteitä ole toistaiseksi pöydällä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toistanut, ettei Ukraina luovuta alueitaan eikä hyväksy aggressiota palkitsevia ratkaisuja. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on puolestaan korostanut, että neuvottelut ovat varhaisessa vaiheessa ja että alueellinen kysymys on Venäjälle keskeinen.
Pohjoisen infrastruktuurin haavoittuvuus: Severomorsk
Venäjän Pohjoisen laivaston pääasiallisessa tukikohdassa Severomorskissa koettiin tammikuun alussa laaja sähkökatko, kun vanhentuneet jakeluverkot vaurioituivat ankarissa sääolosuhteissa. Kaupunki siirtyi hätäsähköntuotantoon, ja laivaston alukset joutuivat turvautumaan omaan virransyöttöönsä kapasiteetin säästämiseksi. Severomorsk on strategisesti kriittinen kohde, jossa sijaitsee ballistisia ohjuksia kantavia ydinsukellusveneitä.
Tapaus paljastaa Venäjän arktisen infrastruktuurin haavoittuvuuden. Osa sähköverkon rakenteista on lähes 60 vuotta vanhoja eikä kestä muuttuvia ilmasto-olosuhteita. Venäjän puolustuskyky pohjoisella alueella on siten myös infrastruktuurin kunnossapidon ja modernisoinnin varassa.
Yhdysvallat ja Kiina: teknologinen pitkän aikavälin kilpailu
CSIS järjestää seminaarin Yhdysvaltojen ”teknologian pitkän aikavälin pelistä” Kiinaa vastaan. Teemoina ovat kriittisten toimitusketjujen turvaaminen, teollisen perustan modernisointi sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan kiihdyttäminen. Keskeinen käsite on teknologinen monikyvykkyys – kyky rakentaa etulyöntiasema useilla toisiaan tukevilla teknologia-alueilla.
Kyse on pitkäjänteisestä strategiasta, jossa tunnustetaan, ettei kilpailu Kiinan kanssa ratkea yksittäisillä budjettipäätöksillä tai lyhyen aikavälin toimilla. Se edellyttää teollisuus- ja innovaatiopolitiikan uudelleenintegrointia osaksi kansallista turvallisuusstrategiaa.
Britannian kielteinen linja L-159-koneiden osalta
Britannian pääministeri Rishi Sunak kieltäytyi lahjoittamasta tai myymästä L-159-kevythävittäjiä Ukrainaan, vaikka mahdollisuudesta oli aiemmin viitattu Kiovan-vierailun yhteydessä. Päätös on merkittävä, sillä L-159 olisi voinut toimia kevyenä ja kustannustehokkaana ratkaisuna erityisesti miehittämättömien ilma-alusten torjunnassa.
Kielto paljastaa NATO-liittolaisten välisiä rajoitteita ja osoittaa, kuinka poliittisesti arkaluonteista sotilaallisen teknologian siirto on. Se viittaa myös Britannian haluttomuuteen siirtää päätösvaltaa edes rajattujen asejärjestelmien osalta.
Euroopan digitaalinen riippumattomuus: Ranskan linja
Ranska on päättänyt standardoida valtionhallinnon videoneuvotteluratkaisun kansalliseksi, ANSSI-sertifioiduksi alustaksi vähentääkseen riippuvuutta yhdysvaltalaisista digitaalisista infrastruktuureista. Kyse ei ole pelkästä IT-ratkaisusta, vaan laajemmasta strategisesta linjauksesta kohti digitaalista ja teknologista autonomiaa.
Euroopan unionissa halutaan yhä selvemmin vähentää riippuvuutta yhdysvaltalaisista alustoista, kuten Googlesta ja Microsoftista, kehittämällä omia ratkaisuja. Digitaalinen suvereniteetti nähdään yhä useammin osana puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, ei pelkkänä talous- tai teknologiapolitiikan kysymyksenä.
Yhteenveto: imperatiivit ja realiteetit vuonna 2026
Analyysi nostaa esiin viisi keskeistä strategista imperatiivia:
-
Liittoutumien vahvistaminen arktisilla alueilla – NATO keskittää huomionsa pohjoisen turvallisuuteen ja Venäjän arktisen toiminnan hallintaan.
-
Teknologisen riippuvuuden hyödyntäminen neuvotteluvälineenä – Yhdysvallat ohjaa liittolaisten käyttäytymistä sotilaallisten hankintojen ehtojen kautta.
-
Energiaväsytyksen käyttö sodankäynnin keinona – Venäjä pyrkii kuluttamaan Ukrainan yhteiskunnallista kestävyyttä kohdistetuilla energiaiskuilla.
-
Teknologisen kehityksen kiihtyminen – robotisaatio, autonomia ja droonit muokkaavat sodankäynnin luonnetta.
-
Digitaalisen ja strategisen autonomian tavoittelu – Eurooppa pyrkii irtautumaan yhdysvaltalaisesta IT-riippuvuudesta.
Puolustuspolitiikka ei ole enää ensisijaisesti tekninen kysymys. Kyse on valtasuhteista, riippuvuuksista ja pitkän aikavälin strategisista valinnoista, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle 2030-luvulle.
Lähteet
"US-Warns-Canada-Buy-the-F-35-or-Else.eml" – Wes O'Donnell, Eyes Only with Wes O'Donnell. Tammikuu 26, 2026.
"Navy-chief-says-force-should-operate-on-wartime-footing.eml" – Defense News Weekly. Tammikuu 26, 2026.
"Navy-chief-says-force-should-operate-on-wartime-footing.eml" – Defense News Weekly. Tammikuu 26, 2026.
"Russian-strikes-on-Ukrainian-energy-CI.eml" – Ukraine Conflict Monitor, Konrad Muzyka. Tammikuu 26, 2026.
"Mick-Ryan-Andrew-Tanner-and-OSINTech-posted-new-notes.eml" – Substack Notes. Tammikuu 26, 2026.
"Russia-s-Theory-of-Victory.eml" ja "Negotiations-in-the-UAE-to-Continue-This-Week.eml" – Decoded: Ukraine, Russia, and Beyond & Russia Analyzed. Tammikuu 26, 2026.
"Libya-Deal-is-Big-HH-to-5.89-but-Gas-Glut-Coming-Rapid-Read-26-Jan-2026.eml" – Uutisraportit. Tammikuu 26, 2026.
"CSIS-Event-Invite_-America-s-Technology-Long-Game-for-Competing-with-China-featuring-Sen.-Maria-Cantwell-and-Sen.-Todd-Young.eml" – CSIS. Tammikuu 28, 2026.
"Negotiations-in-the-UAE-to-Continue-This-Week.eml" – Decoded: Ukraine, Russia, and Beyond. Tammikuu 26, 2026.
"Artorias-Daily-Hotspot.eml" – Artorias SITREP. Tammikuu 26, 2026.
