Ukrainan sota on saavuttanut kriittisen ja synkän virstanpylvään, kun Venäjän hyökkäys on nyt kestänyt kauemmin kuin Neuvostoliiton osallistuminen toiseen maailmansotaan (1 418 päivää). Samalla kun Ukrainan energiainfrastruktuuri on romahduspisteessä ja presidentti Zelensky on julistanut hätätilan, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettunut julkisesti syyttämään Kiovaa rauhanprosessin jarruttamisesta.
Alla on kattava analyysi nykytilanteesta perustuen tuoreimpiin tiedustelu- ja uutisraportteihin.
1. Strateginen tilanne ja rintamalinjat
Kenraali Andriy Biletskyi (3. armeijakunnan komentaja) on julkaissut vakavan strategisen arvion sodan tilasta. Hänen mukaansa Venäjän miesylivoima ei enää kykene korvaamaan rintaman tappioita entiseen malliin, mikä viittaa Venäjän asevoimien merkittävään uupumiseen. Biletskyi varoittaa kuitenkin "oudosta rauhasta", jota Ukrainalle yritetään myydä epäedullisin ehdoin.
Rauhanneuvottelut: Biletskyi torjuu jyrkästi Donbasin luovuttamisen ja kyseenalaistaa NATO:n 5. artiklan turvatakuut viitaten Budapestin memorandumin pettämiseen. Hän korostaa, että Donbasin alueella on yhä 50–60 % Ukrainaan identifioituvaa väestöä, jota ei voida hylätä moraalisin perustein.
Sotaväsymys: Vaikka Venäjä on uupunut, myös Ukraina on äärirajoilla. Taistelut jatkuvat asemasotana, jossa molemmat osapuolet kuluttavat resurssejaan ilman ratkaisevia läpimurtoja.
2. Diplomaattinen umpikuja: Trump vs. Zelensky
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on 15. tammikuuta antamassaan haastattelussa syyttänyt suoraan presidentti Zelenskyä rauhanneuvottelujen viivyttämisestä. Trumpin mukaan Vladimir Putin olisi "valmiimpi sopimukseen" kuin Ukraina.
Valkoisen talon linja: Trumpin neuvonantajat Jared Kushner ja Steve Witkoff suunnittelevat matkaa Moskovaan edistämään neuvotteluja. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa Yhdysvallat on jo vuonna 2025 jäädyttänyt uuden sotilasavun Ukrainalle.
Euroopan reaktio: Eurooppalaiset tiedustelulähteet, kuten Britannian MI6:n uusi johtaja Blaise Metreweli, ovat tyrmänneet Trumpin näkemyksen ja todenneet Putinin käyttävän neuvotteluja vain taktiseen viivyttämiseen ja lännen testaamiseen.
3. Ukrainan energiainfrastruktuurin romahdus
Ukraina on julistanut energiapoliittisen hätätilan Venäjän massiivisten ilmaiskujen tuhottua suuren osan maan sähköntuotannosta. Tammikuun pakkasissa sähkönkulutus on 18 gigawattia, mutta tuotantokapasiteetti vain 11 gigawattia – vaje on katastrofaaliset 7 gigawattia.
Kriittiset alueet: Pahin tilanne on Kiovassa, Odessassa, Harkovassa ja Dniprossa. Kiovassa koulut on suljettu 1. helmikuuta asti ja ulkonaliikkumiskielto on tilapäisesti poistettu, jotta asukkaat pääsevät lämmitettyihin telttoihin.
Poliittinen kitka: Kriisi on kärjistänyt presidentti Zelenskyn ja Kiovan pormestari Vitali Klitschkon välejä. Zelensky on syyttänyt Klitschkoa riittämättömistä toimista, kun taas pormestari on varoittanut "supervaikeasta tilanteesta" ja kehottanut asukkaita poistumaan kaupungista, jos mahdollista.
4. Sotateknologia: Uusi tutkajärjestelmä Ukrainalle
Ilmapuolustuksen vahvistamiseksi Espanja on hyväksynyt Indran valmistaman LTR-25 Lanza -tutkajärjestelmän toimituksen Ukrainalle. Kyseessä on taktinen, pitkän kantaman (n. 450 km) 3D-tutka, joka toimii L-kaistalla.
Kyvykkyydet: LTR-25 kykenee havaitsemaan taktiset ballistiset ohjukset ja droonit varhaisessa vaiheessa. Sen "pencil beam" -teknologia ja digitaalinen keilanmuodostus tekevät siitä vastustuskykyisen elektroniselle häirinnälle.
Merkitys: Järjestelmä on siirrettävissä kahdella kuorma-autolla tai C-130-kuljetuskoneella ja se saadaan toimintakuntoon alle kahdessa tunnissa. Tämä liikkuvuus on elintärkeää selviytymiselle Venäjän vastatoimien alla.
5. Geopoliittiset polttopisteet: Iran ja Grönlanti
Iranin vallankumous: Iranissa on käynnissä massiivisia protesteja, joita verrataan vuoden 1979 vallankumoukseen. Yli 2 600 ihmistä on kuollut hallinnon tukahduttamistoimissa. Yhdysvallat on asettanut uusia pakotteita iranilaisvirkamiehille, mutta öljyn hinta on laskenut 4 %, kun välitön sodan uhka on hälvennyt.
Grönlannin jännitteet: Eurooppalaisia joukkoja (Ranska, Saksa, UK, Norja, Ruotsi) on saapunut Grönlantiin tukemaan Tanskaa Yhdysvaltain painostusta vastaan. Presidentti Trump on pyrkinyt "hankkimaan" alueen Yhdysvalloille, mikä on johtanut diplomaattiseen selkkaukseen NATO-liittolaisten välillä.
Lähteet:
General Biletskyi’s Strategic Assessment of the War
Trump Says Zelensky, Not Putin, Delaying Peace Deal
Ukraine Declares Energy Emergency Amid Devastated Power Infrastructure
Spain Approves Delivery of Indra's Excellent LTR-25 Radar to Ukraine
Revolution in Iran _ Now and Then
Rapid Read_ Geopolitical Must-Knows for Today (16 Jan 2026)
Russian Sabotage Financing, Iranian Protests, Claims on Greenland and more
