Venäjän Oreshnik-iskut, Ukrainan turvallisuuspalvelun johdon vaihdos ja USMC:n robotti‑siipimieshanke piirtävät alkuvuoden 2026 turvallisuusympäristöön kuvan kiristyvästä suurvaltakamppailusta, jossa strategiset asejärjestelmät, psykologinen pelote ja tiedustelupalvelujen rooli kietoutuvat tiiviisti yhteen.
Oreshnik‑ohjuksen isku Lviviin – strateginen signaali, ei vain tulivaikutus
Useat sotilas- ja mediakanavat raportoivat, että Venäjä käytti 8.–9. tammikuuta 2026 harvinaista Oreshnik‑keskipitkän kantaman ballistista ohjusta iskussa Lvivin seudulle, noin 60 kilometrin päähän Puolan rajasta. Osa lähteistä kuvaa videomateriaalin perusteella usean taistelukärjen MIRV‑konfiguraatiota, jossa taivaalta erottuu useita nopeasti putoavia kappaleita, mikä vastaa kuuden tavanomaisen taistelukärjen kantavaa versiota.
Oreshnikin arvioitu kantama on noin 5 500 kilometriä ja se voidaan varustaa sekä tavanomaisilla että ydin- tai muilla ei‑tavanomaisilla taistelukärjillä, ohjuksen lentonopeuden noustessa yli 12 000 kilometriin tunnissa, mikä tekee torjunnasta valtaosalle nykyisiä ilmatorjuntajärjestelmiä erittäin haastavaa. Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU on esitellyt Lvivin alueelta löytyneitä ohjuksen jäännöksiä vahvistaen, että kyseessä oli Oreshnik‑tyyppi, ja paikalliset viranomaiset raportoivat osuman kohdistuneen energiainfrastruktuuriin sekä maanalaiseen kaasun varastointilaitokseen, mikä johti laajoihin sähkökatkoihin.
Useiden analyytikkojen mukaan ohjuksen tekninen tarkkuus on rajallinen, mikä tekee siitä tavanomaisella räjähdekuormalla epätarkan “täsmäaseen” suuria, tarkasti rajattuja sotilaskohteita vastaan, ellei sitä varusteta ydin- tai kemiallisilla taistelukärjillä. Tämä tukee tulkintaa, jonka mukaan iskun tarkoitus oli ennen kaikkea psykologinen ja poliittinen – osoittaa kykyä uhata koko Eurooppaa Belarusista käsin ja kiristää painetta lännen päätöksentekoon – eikä niinkään operatiivinen pyrkimys muuttaa rintamatilannetta Ukrainassa.
Pelotepolitiikka, eskaloinnin hallinta ja Putinin “huono viikko”
Lviviin suunnattu Oreshnik‑isku tapahtui tilanteessa, jossa Zelenskyi varoitti etukäteen “poikkeuksellisen laajasta” ilmauhka-aallosta ja kehotti kansalaisia hakeutumaan suojaan, ja myös Yhdysvaltain Kiovan-suurlähetystö antoi amerikkalaisille kansalaisille varoituksen todennäköisestä massiivisesta ohjus- ja drooni‑iskusta lähivuorokausina. Näin muodostui kolmiportainen signaaliympäristö – ukrainalainen varoitus, yhdysvaltalainen evakuointi- ja suojausviesti sekä lopulta itse Oreshnik‑isku – joka luo kuvan harkitusta, mutta rajatusti eskaloidusta venäläisestä voimannäytöstä.
Taustalla on venäläiselle johdolle epämiellyttävä kehityskulku: Yhdysvaltain erikoisoperaatio Venezuelassa, jossa Maduro syrjäytettiin ja jonka yhteydessä venäläisten kerrotaan epäonnistuneen lupaamissaan ilmapuolustustakuissa, on nostettu esiin esimerkkinä Venäjän kyvyttömyydestä suojata liittolaisiaan. Samaan aikaan Ukrainan pitkän kantaman drooni- ja ohjusiskut ovat pakottaneet Moskovan alueen lentokentät ja matkapuhelinverkot tilapäisesti suljettaviksi, ja länsimaiden merivoimat ovat pystyneet pysäyttämään Iranin ja Venäjän “varjolaivaston” tankkeritoimintaa ilman näkyvää venäläistä vastareaktiota, mikä korostaa Venäjän vaikeutta vaikuttaa sotilaallisesti kaukana lähialueistaan.
Tässä kehyksessä Oreshnikin näyttävä käyttö Lvivin lähellä toimii eräänlaisena “strategisena mainosfilminä”: sen viesti kohdistuu yhtä paljon eurooppalaisiin pääkaupunkeihin ja Washingtoniin kuin ukrainalaisiin, ja sen tavoitteena on palauttaa kuva Venäjästä ydinkyvyllä varustettuna suurvaltana, joka pystyy edelleen uhkaamaan laajoja alueita kymmenen minuutin varoitusajalla. Useat analyysit kuitenkin korostavat, että tällainen pelotteen rakentaminen peittää alleen Venäjän kyvyn heikentymistä perinteisellä sodankäynnin kentällä ja sen kasvavaa riippuvuutta “kognitiivisesta sodankäynnistä” – pelolla, epävarmuudella ja signaalieskaloinnilla operoimisesta – kompensoimaan materiaalista haavoittuvuutta.
Ukrainan SBU:n johdon vaihdos: operatiivinen kovuus ja kumppanuuslinja
Ukrainan presidentti Zelenskyi nimitti 5. tammikuuta 2026 kenraalimajuri Jevhen Khmaran turvallisuuspalvelu SBU:n vt. johtajaksi Vasyl Maljukan jätettyä eronpyyntönsä. Khmara on SBU:n sisäisen uran tehnyt erikoisjoukkojohtaja, joka on palvellut palvelun rakenteissa lähes 15 vuotta ja osallistunut muun muassa Kiovan alueen vapauttamiseen täysimittaisen hyökkäyksen alussa sekä sittemmin taisteluihin Donetskin alueella.
Vuodesta 2023 alkaen Khmara johti SBU:n Alfa-erikoisoperaatiokeskusta, jonka on kuvattu kuuluvan Ukrainan puolustusvoimien kolmen tehokkaimman yksikön joukkoon mitattuna tuhottujen venäläisten joukkojen ja kaluston määrällä erityisesti drooni‑operaatioiden kautta. Alfa‑keskuksen operaattorit osallistuivat keskeisesti “Hämähäkinverkko”‑nimiseen yllätyshyökkäykseen, jossa venäläisiä koneita tuhottiin tukikohtiin syvällä vihollisen alueella, ja Maljukin johdolla SBU on toteuttanut sekä salamurhia että kaukovaikutteisia sabotaasioperaatioita Venäjän puolella, mikä kuvastaa palvelun roolin laajentumista klassisesta vastavakoilusta kohti hybridisodankäynnin iskuinstrumenttia.
Khmaraa luonnehtivat sekä kotimaiset että kansainväliset arvioijat strategiseksi, ihmiskeskeiseksi ja yhteistyökykyiseksi komentajaksi, joka tuntee läntiset kumppanit ja parlamentaarisen valvontajärjestelmän, mikä on tärkeää, kun SBU:lta odotetaan yhtä aikaa kovia, asymmetrisiä operaatioita ja demokraattista tilivelvollisuutta. Hänen nimityksensä nähdään laajennuksena linjalle, jossa SBU:n tehtäväksi ymmärretään yhä enemmän Ukrainan kokonaisvaltainen suojaaminen: Venäjän sotilaallisen toiminnan torjunta, mutta myös energiainfrastruktuurin, logistiikkaketjujen ja informaatioympäristön suojaaminen kiristyvän hybridisodan oloissa – erityisesti tilanteessa, jossa sodan jälkeisen Ukrainan ennakoidaan muodostuvan “hybridiuhkien magneetiksi”.
USMC:n robotti‑siipimies – Valkyrie avaa merijalkaväelle uuden ilmasodan aikakauden
Yhdysvaltain merijalkaväki (USMC) on valinnut Northrop Grummanin ja Kratosin teolliseksi tiimiksi kehittämään palvelun ensimmäistä omaa “loyal wingman” ‑järjestelmää, Marine Air-Ground Task Force Uncrewed Expeditionary Tactical Aircraft (MUX TACAIR) ‑dronia. Hanke perustuu Kratosin XQ‑58 Valkyrieen, johon Northrop Grumman integroi avoimen arkkitehtuurin missionikokonaisuuden ja ohjelmistot, mahdollistaen modulaariset hyötykuormat ja erilaisiin tehtäviin mukautettavan kokoonpanon.
USMC:n ja teollisuuden välinen sopimus on noin 231,5 miljoonan dollarin arvoinen kahden vuoden mittainen “other transaction agreement”, joka kiertää perinteistä hankintabyrokratiaa ja tähtää nopeaan kokeiluun sekä operatiivisen kyvykkyyden aikaistamiseen. Merijalkaväki nimesi Valkyrien ohjelmansa viralliseksi osaksi vuonna 2025, ja palvelu hakee ratkaisua, joka voi toimia miehitettyjen F‑35‑hävittäjien rinnalla, suorittaa tiedustelu-, häirintä-, ilmasta‑maahan- ja mahdollisesti ilmataistelu‑tehtäviä sekä tukea merivoimien ja maavoimien yhteisoperaatioita saaristo- ja rannikkoympäristössä.
USMC:n komentaja on painottanut, että miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien “teamminga” ei rajoitu ilmasotaan, vaan sama ajattelutapa on sovellettavissa merelle ja veden alle, missä edulliset, autonomiset järjestelmät voivat kuluttaa vastustajan ilmapuolustusta ja tiedustelukykyä ja samalla pienentää amerikkalaisten miehistöjen riskiä. MUX TACAIR‑hanke heijastaa laajempaa länsimaista trendiä, jossa pyritään vastaamaan Venäjän ja Kiinan kasvavaan A2/AD‑uhkaan hajauttamalla vaikutusta, pienentämällä yksittäisten alustojen korvausarvoa ja lisäämällä kykyä operoida vaativissa, elektronisesti häirityissä ympäristöissä.
Sodan päättymisen jälkeinen Ukraina hybridisodan etulinjana
Ukrainan sodan jälkeistä kehityskulkua käsittelevä analyysi korostaa, että aseellisen vaiheen päättyminen ei merkitse uhkien päättymistä, vaan pikemminkin siirtymistä pitkäkestoiseen hybridisodan vaiheeseen, jossa geopoliittiset, taloudelliset ja informaatio‑keinot korostuvat. Ukrainan infrastruktuuri, laaja rajapinta EU:n kanssa ja sen rooli energian, viljan ja kriittisten raaka‑aineiden kauttakulkumaana tekevät maasta houkuttelevan kohteen sekä Venäjän että muiden valtiollisten ja ei‑valtiollisten toimijoiden vaikuttamisoperaatioille, kyberhyökkäyksille ja poliittiselle soluttautumiselle.
Tämä asettaa SBU:lle, asevoimille ja läntisille kumppaneille kaksoishaasteen: yhtäältä on rakennettava pitkäjänteinen kyky torjua sabotaasia, disinformaatiota ja taloudellista painostusta, toisaalta on varmistettava, etteivät turvallisuustoimet syö Ukrainan demokraattista kehitystä ja taloudellista toipumista. Oreshnik‑iskut, USMC:n kaltaiset pitkän kantaman ja miehittämättömien järjestelmien painotukset sekä SBU:n johdon militarisoituminen kertovat siitä, että sodankäynnin painopiste on yhä enemmän rintamalinjojen ulkopuolella – strategisessa pelotteessa, verkottuneissa asejärjestelmissä ja tiedustelu‑ sekä erikoisjoukkotoiminnan rajapinnassa.
Lähdeluettelo
Mick Ryan, “The Russian Oreshnik Strike on Lviv: A Sign of Putin’s Bigger Frustrations & Challenges in 2026”, Futura Doctrina (Substack), 9.1.2026. https://mickryan.substack.com/p/the-russian-oreshnik-strike-on-lviv
Viktor Kovalenko, “Putin Struck Ukraine by IRBM Oreshnik Again”, Decoded Ukraine, Russia, and Beyond (Substack), 8.1.2026. https://ukrainedecoded.substack.com/p/putin-struck-ukraine-by-irbm-oreshnik
Ukrainian National News (UNN), “SBU shows fragments of ‘Oreshnik’ missile used by Russia to attack Lviv region”, 8.1.2026. https://unn.ua/en/amp/sbu-shows-fragments-of-oreshnik-missile-used-by-russia-to-attack-lviv-region
Reuters, “Russian attack hits infrastructure target in western Lviv region, governor says”, 7–9.1.2026. https://www.reuters.com/business/aerospace-defense/russian-attack-hits-infrastructure-target-western-lviv-region-governor-says-2026-01-08
The Straits Times, “Russian attack hits infrastructure target in western Lviv region, governor says”, 9.1.2026. https://www.straitstimes.com/world/europe/russian-attack-hits-infrastructure-target-in-western-lviv-region-governor-says
Defense One, “Marine Corps picks industry team to create a robot wingman of its own”, 7.1.2026. https://www.defenseone.com/technology/2026/01/marine-corps-picks-industry-team-create-robot-wingman-its-own/410549
DefenseScoop, “Marine Corps picks Northrop Grumman, Kratos team to develop its own robot wingman”, 7.1.2026. https://defensescoop.com/2026/01/08/marine-corps-cca-drones-northrop-grumman-kratos-team-contract
Yahoo News / Defense News, “US Marine Corps taps Northrop, Kratos to build Valkyrie loyal wingmen”, 8.1.2026. https://www.yahoo.com/news/articles/us-marine-corps-taps-northrop-194249296.html
Russia Analyzed (Substack), “New Chief of Ukraine’s State Security Service (SBU): Profiling General Khmara”, 7.1.2026. https://russiaanalyzed.substack.com/p/new-chief-of-ukraines-state-security
Global Banking & Finance / Reuters, “Ukraine replaces spy boss who oversaw ‘Spiderweb’ airbases attack”, 4.1.2026. https://www.globalbankingandfinance.com/ukraine-crisis-zelenskiy-sbu
“Ukraine After the Guns Fall Silent: Why the Post-War Landscape Will Be a Magnet for Hybrid Threats”, artikkeli (Substack / uutiskirje, tarkka julkaisu ja päivämäärä eivät sähköpostin perusteella täsmenny), luettu 9.1.2026.
Times of India, “Putin ‘NUKES’ Ukraine: Oreshnik slams into Lviv, Russia bombards Kyiv”, video 8.1.2026. https://www.youtube.com/watch?v=GG73drbB6c8
jannekebroekhoest, “Oreshnik Missile Used on Lviv | Ukrainian war footage”, 8.1.2026. https://www.youtube.com/watch?v=39Hm4ZVf9Qs
