Euroopan turvallisuustilanne on kiristymässä äärimmilleen tammikuussa 2026. Samaan aikaan kun Yhdysvaltain uusi hallinto ravistelee puolustusteollisuuttaan historiallisilla toimilla, Eurooppa valmistautuu lähettämään rauhanturvajoukkoja Ukrainaan "halukkaiden koalition" johdolla. Moskova on vastannut suunnitelmiin ottamalla käyttöön uuden Oreshnik-ohjusjärjestelmän.
Länsimaiden ja Venäjän välinen jännite on saavuttanut uuden lakipisteen. Ranskan ja Britannian johtama, jopa 35 maata käsittävä liittouma valmistautuu sijoittamaan joukkoja Ukrainaan turvaamaan mahdollista tulitaukoa ja jälleenrakennusta. Venäjä on reagoinut hankkeeseen jyrkästi tulkitsemalla sen Naton tosiasialliseksi laajentumiseksi ja uhkaamalla "Eurooppaan saapuvilla ruumisarkuilla" [Decoded: Ukraine, Russia, and Beyond].
Samaan aikaan rintamalla Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan. Viron sotilastiedustelun päällikkö, eversti Ants Kiviselg varoittaa Venäjän ottaneen käyttöön uuden, pelotearvoltaan merkittävän aseen: hypersoonisen Oreshnik-ohjuksen [Russia Analyzed].
"Halukkaiden koalitio" jakaa Eurooppaa
Britannian pääministeri Keir Starmerin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ajama hanke, jota kutsutaan nimellä "Coalition of the Willing", tähtää kestävän rauhan takaamiseen Ukrainassa. Hankkeen tavoitteena on perustaa Ukrainaan sotilaallisia keskuksia ja sijoittaa maahan länsimaisia joukkoja heti mahdollisen tulitauon astuttua voimaan.
Raporttien mukaan jopa 35 maata on ilmaissut kiinnostuksensa osallistua operaatioon. Baltian maat, mukaan lukien Liettua, ovat ilmoittaneet valmiudestaan lähettää satoja sotilaita. Myös Ruotsi, Tanska, Norja ja Alankomaat ovat signaloineet osallistumishalukkuuttaan.
Hanke ei kuitenkaan ole vailla säröjä. Puola ja Italia ovat kieltäytyneet suorasta joukkojen lähettämisestä. Puolan pääministeri Donald Tusk on korostanut maan roolia logistisena keskuksena, mutta torjunut puolalaisten sotilaiden sijoittamisen Ukrainan maaperälle. Italian pääministeri Giorgia Meloni on niin ikään ilmoittanut maansa keskittyvän diplomatiaan [Decoded: Ukraine, Russia, and Beyond].
Yhdysvaltain rooli on muuttunut merkittävästi presidentti Donald Trumpin toisella kaudella. Trumpin hallinto on kieltäytynyt lähettämästä amerikkalaisia joukkoja ja keskittyy sen sijaan omaan 28-kohtaiseen rauhansuunnitelmaansa, joka sisältää alueellisia myönnytyksiä ja rajoituksia Ukrainan armeijan koolle.
Oreshnik – Venäjän uusi strateginen pelote
Rintamatilanteen vakavuutta korostaa Venäjän uuden keskimatkan Oreshnik-ohjuksen käyttö. Viron sotilastiedustelun päällikön Ants Kiviselgin mukaan Venäjä on käyttänyt asetta Lvivin alueella sijaitsevaa kriittistä infrastruktuuria vastaan.
Oreshnik on ballistinen ohjus, joka kykenee kuljettamaan useita ydinkärkiä tai tavanomaisia taistelukärkiä (MIRV-teknologia). Se saavuttaa yli 10 Machin nopeuden (n. 12 000 km/h), mikä tekee siitä erittäin vaikeasti torjuttavan nykyisillä ilmatorjuntajärjestelmillä [Open Source / Russia Analyzed].
"Venäjän tavoitteena on pakottaa Ukraina ja sen liittolaiset neuvottelupöytään uhkaamalla strategisilla iskuilla", Kiviselg arvioi. Vaikka ohjusta on käytetty toistaiseksi vain rajoitetusti, sen viesti on selvä: Moskova on valmis eskaloimaan konfliktia, mikäli länsijoukkoja sijoitetaan Ukrainaan. Samaan aikaan Ukraina on jatkanut syvälle Venäjän maaperälle ulottuvia lennokki-iskuja, jotka ovat vaurioittaneet Venäjän aseteollisuutta ja logistiikkaa [Russia Analyzed].
Yhdysvaltain puolustusteollisuuden "shokkikäsittely"
Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on käynnistänyt aggressiivisen ohjelman puolustusteollisuuden tuotantokapasiteetin nostamiseksi. Tammikuussa 2026 julkaistu presidentin asetus (Executive Order) kieltää suurilta puolustusalan yrityksiltä (ns. "Primes") osingonjaon ja omien osakkeiden takaisinostot, mikäli ne eivät suoriudu toimituksistaan ajallaan.
Erityisesti Raytheon on joutunut hallinnon silmätikuksi hitaiden toimitusten vuoksi. "Joko he investoivat tehtaisiin ja laitteisiin, tai he eivät enää tee bisnestä puolustusministeriön kanssa", asetuksen taustalla vaikuttava viesti kuuluu [Defense Tech and Acquisition].
Samalla puolustusbudjettia on esitetty nostettavaksi massiiviseen 1,5 biljoonaan (trillion) dollariin tilivuodelle 2027. Tavoitteena on rakentaa "Vapauden arsenaali" (Arsenal of Freedom), joka kykenee tuottamaan aseita suuressa mittakaavassa.
Konkreettisina toimina mainitaan:
PAC-3 -ohjusten tuotanto: Lockheed Martinin kanssa solmittu sopimus kolminkertaistaa Patriot-ohjusten tuotannon 2000 kappaleeseen vuodessa.
Valkyrie-lennokit: Yhdysvaltain merijalkaväki on valinnut Northrop Grummanin ja Kratos-yhtiön XQ-58 Valkyrie -taistelulennokit operatiiviseen käyttöön. Nämä "uskolliset siipimiehet" on suunniteltu toimimaan ihmislentäjien tukena korkean riskin tehtävissä.
Nifty Nugget -harjoitus: Yhdysvallat elvyttää vuonna 1978 viimeksi pidetyn mobilisaatioharjoituksen, tällä kertaa simuloiden suurvaltakonfliktia Tyynellämerellä Taiwanin puolustamiseksi [Defense Tech and Acquisition].
Geopoliittinen kuohunta: Venezuela, Iran ja Intia
Sodan ja puolustusteollisuuden lisäksi tammikuun 2026 uutisvirtaa hallitsevat globaalit kriisipesäkkeet:
Venezuela: Yhdysvallat on tehnyt historiallisen intervention Venezuelaan, mikä on johtanut Nicolás Maduron pidätykseen. Presidentti Trump on kutsunut koolle öljyjatit (Chevron, ExxonMobil) neuvottelemaan Venezuelan öljyinfrastruktuurin elvyttämisestä, luvaten yhtiöille täydelliset turvatakuut [Rapid Read / Geopolitics Unplugged].
Iran: Maa on ajautunut laajamittaisiin levottomuuksiin, jotka ovat levinneet kaikkiin 31 maakuntaan. Protesteissa on kuollut kymmeniä ja pidätetty tuhansia. Hallinto on vastannut katkaisemalla internetin ja uhkaamalla mielenosoittajia kuolemantuomiolla [Rapid Read / Geopolitics Unplugged].
Intia: Vastatakseen Kiinan kasvavaan merivoimaan Intian valtamerellä, Intia on edennyt neuvotteluissa Saksan kanssa kuuden sukellusveneen hankinnasta. 8 miljardin dollarin kauppa vahvistaa merkittävästi Intian ja Saksan puolustusyhteistyötä [Rapid Read / Geopolitics Unplugged].
Lähteet
Decoded: Ukraine, Russia, and Beyond. (2026, 10. tammikuuta). Western Troops Deployment: Kyiv Insists, Moscow Threatens, Europe Hesitates. Uutiskirje.
Russia Analyzed. (2026, 10. tammikuuta). Estonia’s Military Intelligence Chief on the Use of the Oreshnik Missile, Frontline Developments. Uutiskirje.
Defense Tech and Acquisition. (2026, 10. tammikuuta). Transforming Industry and Workforce. Uutiskirje.
Geopolitics Unplugged. (2026, 10. tammikuuta). Rapid Read: Geopolitical Must-Knows for Today. Uutiskirje.
Avoin lähde (täydentävä tieto): Kratos XQ-58 Valkyrie technical specifications & Oreshnik missile capabilities.
