Tammikuun 2026 toisella viikolla turvallisuuspoliittinen tilannekuva piirtää esiin sodankäynnin perustavanlaatuisen murroksen. Tuoreimmat analyysit rintamalta ja diplomaattisista kulisseista paljastavat, että samalla kun poliittinen keskustelu rauhan mahdollisuudesta kiihtyy, sotateknologinen kilpajuoksu on siirtynyt uuteen, entistä vaarallisempaan vaiheeseen. Venäjän uudet eliittiyksiköt ja strategiset asejärjestelmät haastavat lännen puolustuskyvyn tavalla, joka tekee perinteisistä suojautumiskeinoista osin vanhentuneita.
1. Rubicon ja valokuitusodan aikakausi
Ukrainan rintamalta kantautuvat tiedot vahvistavat, että elektroninen sodankäynti (ELSO) on menettämässä tehoaan uusinta droneteknologiaa vastaan. Ukrainan 3. armeijakunnan varakomentaja, everstiluutnantti Maksym Zhorin, kuvailee vuotta 2025 käännekohdaksi, jossa rintaman taktiikat muuttuivat radikaalisti. Keskeinen tekijä on valokuituteknologian laajamittainen käyttöönotto FPV-droneissa (First Person View).
"Yksi merkittävimmistä taistelukenttään vaikuttaneista teknologisista kehitysaskelista on valokuidun massiivinen käyttöönotto", Zhorin toteaa [Russia Analyzed]. Valokuidun ansiosta dronet ovat immuuneja radiohäirinnälle, mikä on pakottanut puolustajan muuttamaan taktiikkaansa. Tämä on mahdollistanut venäläisjoukkojen uudenlaiset "infiltraatio"-taktiikat, joissa vihollinen pyrkii tunkeutumaan syvälle selustaan kohtaamatta suoraan puolustuslinjaa, tavoitteenaan logistiikan ja puolustusjärjestelmien tuhoaminen [Russia Analyzed].
Samaan aikaan Venäjä on keskittänyt droniosaamistaan uuteen "Rubicon"-erikoisyksikköön. Modern Warfare -uutiskirjeen analyysin mukaan Rubicon on Venäjän droonisodankäynnin eliittiyksikkö, jota käytetään strategisesti korkean prioriteetin kohteita, kuten komentokeskuksia ja logistiikkaa vastaan [Modern Warfare]. Yksikön kyky iskeä syvälle selustaan valokuituohjatuilla droneilla ja "Lancet"-tyyppisillä vaaniilla ammuksilla muodostaa uhan, johon NATO-maat eivät välttämättä ole varautuneet. Avointen lähteiden mukaan Rubicon-keskus perustettiin alun perin vuonna 2024 ja se toimii suoraan Venäjän puolustusjohdon alaisuudessa kehittäen tekoälyä ja parveilutaktiikoita [Wikipedia, Rubicon Centre].
2. Strateginen pelote: Oreshnik ja konttiohjukset
Venäjä jatkaa myös strategisen pelotteen vahvistamista. Geopolitical Dispatch raportoi Ukrainan infrastruktuuriin kohdistuneista iskuista, joissa on käytetty ydinkärjellä varustettavissa olevia Oreshnik-ohjuksia. Nämä hypersonic-nopeuksiin yltävät, useilla itsenäisesti ohjautuvilla taistelukärjillä (MIRV) varustetut ohjukset ovat vastaus lännen tuelle ja viesti Moskovan kyvystä iskeä lähes torjumattomasti [Geopolitical Dispatch; Al Jazeera].
Merisodankäynnin puolella War on the Rocks -julkaisu nostaa esiin "konttiohjusten" (containerized missiles) muodostaman uhan. Venäläinen Club-K-järjestelmä mahdollistaa risteilyohjusten kätkemisen tavallisiin rahtikontteihin, mikä tekee siviilialuksista potentiaalisia laukaisualustoja. Tämä "piilotettu laivasto" on ongelma, jota Yhdysvaltain laivasto ei pysty ratkaisemaan yksin, ja se vaikeuttaa merkittävästi uhka-arvioiden tekemistä meriliikenteessä [War on the Rocks; Reuters].
3. Geopolitiikan uudet ja vanhat näyttämöt
Teknologisen kilpajuoksun taustalla suurvaltapolitiikka on aktivoitunut yllättävillä suunnilla:
Grönlanti: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tammikuussa 2026 nostanut jälleen esiin kiinnostuksensa Grönlannin ostamiseen. Geopolitical Dispatchin mukaan kyse ei ole vain mineraaleista tai sotilaallisesta pääsystä, vaan "vuosisadan kiinteistökaupasta". Tanskan pääministeri on kuvannut tilannetta "kohtalonhetkeksi", ja diplomaattiset neuvottelut aiheen tiimoilta ovat käynnissä [Geopolitical Dispatch].
Venezuela: Nicolás Maduron hallinto on ajautunut ahtaalle, ja Yhdysvallat on asettanut Venezuelan öljytulot tiukkaan "palomuuriin". Trumpin hallinto pyrkii estämään varojen valumisen Kuubaan ja rajoittamaan Kiinan vaateita Venezuelan öljyyn. Tilanne heijastuu suoraan Venäjään, joka on menettänyt Venezuelassa tärkeän liittolaisen [Geopolitical Dispatch].
Ukraina ja rauhanneuvottelut: Vaikka julkisuudessa puhutaan tulitauosta ja neuvotteluista, rintamakomentajat ovat skeptisiä. Everstiluutnantti Zhorin varoittaa, että puheet rauhasta ovat vailla pohjaa niin kauan kuin Venäjän toimet rintamalla osoittavat päinvastaista. Venäjä käyttää neuvottelupuheita savuverhona armeijansa varustamiseen ja uusien hyökkäysten valmisteluun [Russia Analyzed].
4. Tulevaisuuden näkymät: Sotaa vai rauhaa?
Analyytikko Mick Ryanin mukaan sota Venäjän kanssa – jos se laajenisi – ei olisi lyhyt. Venäjän talous on ylikuumentunut ja täysin riippuvainen sotateollisuudesta, mikä pakottaa Kremlin jatkamaan konfliktia välttääkseen taloudellisen romahduksen. "Sota itse asiassa siirtää taloudellista romahdusta tuonnemmaksi", Ryan kirjoittaa. Uhkakuvissa väläytellään hybridisodankäynnin laajenemista NATO-maihin, sabotaasi-iskuja energiainfrastruktuuriin ja disinformaatiokampanjoita, joilla pyritään murtamaan länsimaiden yhtenäisyys [Modern Warfare].
Vaikka vuosi 2026 on alkanut teknologisen kiihtymisen merkeissä, perusasetelma säilyy: Eurooppa varautuu pitkään kamppailuun, jossa raja rauhan ja sodan välillä hämärtyy entisestään.
LÄHDELUETTELO
[Modern Warfare]: When We Fight The Bear – War With Russia. Uutiskirje, 12.1.2026.
[Geopolitical Dispatch]: Special edition: The iceman cometh. Uutiskirje, 12.1.2026.
[Russia Analyzed]: Ukraine’s 3rd Army Corps Deputy Chief: An Assessment of 2025, Peace Talks, and the Transformation of Warfare. Uutiskirje, 11.1.2026.
[War on the Rocks]: ICYMI: War on the Rocks This Week. Uutiskirje, 11.1.2026.
[Wikipedia, Rubicon Centre]: Center for Advanced Unmanned Technologies "Rubicon". Verkkohaku 12.1.2026.
[Al Jazeera]: Russia hits Ukraine with Oreshnik hypersonic missile: Why it matters. Verkkohaku 12.1.2026 (viitattu uutiskirjeen kontekstissa).
[Reuters]: New Russian weapon system hides missiles in shipping container. Verkkohaku 12.1.2026 (viitattu uutiskirjeen kontekstissa).
